Monso tärä mäkwe angwane, kukwe rakadrekä mun ie jabätä yebiti rabai gare mä töita ño monso mäkwe kräke..., aune mä töita ngübarebätä bätärekä o ñakare ye rabai gare arato. * Maria nünanka Brasil abokän ngängänbiti kä niena kwäjätä biti kobokä tä niere: “Batire batire ti ngängän ñaka nemen ti kukwei mike täte ye ngwane tita nemen rubun krubäte. Nunta nemen rubun krubäte ja kräke aune nunta niken ngrente jabiti.” Carmela, nünanka Italia, tä nüne ye erere arato. Niara tä niere: “Tita ñäke ti ngobobe jai ye ngwane käre nunta ngrente jabiti aune niara tä niken cuartote aune tä jukwe täkebiti jabiti ye ngwane jata nemen nunye”.

¿Ñobätä monsotre ruäre tä käre ñäke rün aune meyebe jai? ¿Nitre ja ketaka ben ye tä töi mike ye erere? Ye erere raba nemen bare. Nire ben nita ja kete ye raba ni töi mike kwin o käme nieta Bibliakwe (Proverbios 13:20; 1 Corintios 15:33). Ne madakäre, jondronbiti ja näkwitata kä nengwane ye tä monso töi mike bikabätä kri.

Akwa kukwe mada ngwandre törö jai, kukwe ye monso mäkwe töi mikai ño ye rükadre gare mäi angwane kukwe meden nuäre ükadrete yebätä mäkwe töbikai. Ani mike gare ruäre jai.

Apóstol Pablo tikabare: “Ti nämane chi angwane, ti nämane blite, ti nämane töbike amne ti nämane töi ngitiekä ngäbäkre chi kwrere. Akwa ti namanina ünän angwane, jändrän ngäbäkre chikwe namani  jökrä ja jiebti tie” (1 Corintios 13:11). Kukwe ne tä mike gare ye erere, monsotre kia ye ñaka töbike nitre umbre ye erere. ¿Kukwe meden medenbätä?

Jondron kwin o blo nieta ye jökrä nemen debe monsotre kia kräke. Akwa, kukwe ñaka raba nüke gare kwin ye nuäre rükadre gare nitre umbre yei aune tätre ja tötike ngüseta kukwe yebätä ne kwe rükadre gare bäri kwin ietre o kukwe diankäre nuaindre jai. Ñodre, kukwe ruäre kwin o blo yebätä ni umbre yekwe töbikai aune kukwe meden diain nuaindre kwe jai ye matai ño ni madabätä yebätä rabai töbike. Nitre umbre tä töbike käre ye erere, akwa monsotre ye abokän krire tä ja kite töbikakäre ye erere.

Monsotre rabadre jankunu “töbike kwin ja käne” nieta Bibliakwe ietre (Proverbios 1:4). Ni kristiano jökrä rabadre jondron nuainne “ja töibiti”, ye abokän, rabadre töbike kwin käne nieta kwe ietre (Romanos 12:1, 2, Ngöbö Täräe [NGT], tärä okwä ükaninte; Hebreos 5:14). Akwa, jondron nuaindre ja töi yebiti nieta ye raba monso mäkwe mike ñäke mäbe jai kukwe ñaka ütiäte yebätä. O ñaka raba töbike kwin kukwe niekäre mäi (Proverbios 14:12). Ye erere rabadre bare angwane, ¿mäkwe blitadre ño ben ne kwe munkwe ñaka ñäkädre jai?

Akwa mäkwe ngwan törö jai: mäkwe blita mä ngobobe angwane, mäkwe dre niedre mrä ie ye aibe mikadre ütiäte kwe ye mäkwe ñaka nütü. Ñaka mä kukwei mikadre täte kwe rabadre ruin mäi, akwa mäkwe blitadre ben ye raba nemen törö ruäre ie..., o kukwe meden raba nemen tuin metre ie ye rükaita törö ie. Köbö rikadre ta ye ngwane mäkwe kukwe niebare ye rabadre tuin debe mä ngobo ie o niara nämene töbike ño ye ererebätä kukwe namani bare niedre kwe mäi angwane, mä ñan töi raba niä kukwe yebätä.

“Ruäre ngwane kukwe chibätä nun nämä ñäke jai. Ñodre, ñaka küdredre jondronbätä kwe, o ñaka ngwai nikadre kwe ti nämä niere ie ye ngwane. Akwa bäsi kukwe jökräbätä niara nämä töbike ño ye tö nämä ti tuai ngwentari jai, niara töi nämä ño ye tikwe mikadre nüke gare jai aune tikwe kukwe ne erere niedre ie yei tö nämä: ‘Akräke kukwe ye erere tä nemen bare’, o ‘mätä töbike ye erereʼ. Kukwe nakaninkä yebätä tita töbiketa angwane, tikwe kukwe ye erere niebare ie akräke, nunkwe ñaka ñäkädre krubäte jai tä nüke gare tie.” (Kenji, Japón.)

Monso ngübata ye ngwane tötikadre kwin ne kwe rikadre nüne jenena ye ngwane nüna rabadre gare kaibe ie (Génesis 2:24). Ja ngwandre ño kwe ye driedre ie, ye abokän, ja töi mikadre ño kwe, töbikadre ño kwe aune jondron kwin nuaindre kwe ne kwe ñaka ja ngwandre kwe nitre mada ye erere. Monso ye tua törbadre kukwe blo nuainne ye ngwane, ja ngwandre ño kwe ye gare kwin ie yebätä jondron blo nuaindre kwe ye köböite dre raba nemen barebätä yebätä töbikai kwe aune kukwe ne ngwaintari kwe jai: “¿Tita ja ngwen ño? ¿Tita dre dre mike tuin ütiäte jai? ¿Ni ti erere ie kukwe tuin ütiäte yebätä kukwe ne erere rabadre bare angwane dre nuaindre kwe?” (2 Pedro 3:11).

Monso kädeka nämene José yekwe ja ngwandre ño ye nämene gare kwin ie yebätä Biblia tä blite. Potifar muko namani ja dibiti töi mike nemen jabe ye ngwane, niebare kwe ie: “¿Drekäre tikwe ja mikadre ngite kore Ngöbö rüere?” (Génesis 39:9, Jändrän Kena). Nitre tärä gure metre nemen ni madabe ye ñäkäikäre kukwe ñaka nämene ükaninte, akwa kukwe ye tuin ño Ngöböi ye nükani gare José ie. Yebätä, (“¿Drekäre tikwe...?”) niebare kwe yebiti bämikani kwe niara nämene töbike Ngöbö erere (Efesios 5:1).

Ye erere arato, mä ngobo ja ngwandre ño ye tä mike nüke gare jai, aune ye kwin, ñobätä ñan aune töbikadre ño metre kwe gare ie ye köböire ni mada törbai tuai jondron blo nuainne yebätä kä ngwain nüke kwe jai (Proverbios 1:10-15). Ja ngwandre ño kwe gare ie ye köböite ruäre ngwane raba ja mike mä rüere.

Ja ngwandre ño aune töbikadre ño metre mikata nüke gare jai ye kwin krubäte monsotre jökrä kräke. Biblia tä niere ni kristiano ñan rabadre ja ngwen monsotre kia ye kwrere “däkwitadre aune [...] ngwandre kukwe bätäkä ngwarbebiti, aune [...] ñan tädre ngökadre ja bäbiti” (Efesios 4:14, NGT). Ye medenbätä, bäri kwin mäkwe monso mäkwe dimikadre ja ngwen kwin aune töbike metre.

“Tita juto biare ti ngängän kukwe nuakäre nemen tuin ietre ye ngwane niaratre tö nemen bäri ti kukwe nuai, nun ñaka tä töbike ja erebe akwa tätre ti kukwe nuin. Ne madakäre, ti ñaka tä niaratre mike ja dibiti töbike ti töita ye erere; ñakare aune tätre töbike ño metre ye erere tita tuenmetre niere.” (Ivana, República Checa.)

Monsotre kia ye erere, monsotre niena bäri kri yei gare kukwe meden medenbätä blitadre bati bobu ne kwe rün aune meye ñaka ñäkädre ietre. Ye erere tä nemen bare mä gwirete angwane, mäkwe ja ngwan mokre. Ni mada tä dre niere ye erere nita nuainne ye köböire kukwe tä nemen ükatebare jötrö, akwa monso ye töi raba nemen ne erere: “Ti ñaka rabai kwekebe angwane, ti tö dre nuaindi ye erere tikwe nuaindi”. ¿Kukwe mada nuain raba? Jän, Jesukwe kukwe niebare ne erere nikwe nuaindre: “Munkwe “jän” nie ne ngwane, munkwe “jän” nie kwatibe; munkwe “ñakare” nie ne ngwane munkwe “ñakare” nie kwatibe” (Mateo 5:37). Mäkwe dre niedi ye gare monso mäkwe ie angwane ñaka rabai nuäre kräke kukwe arabe niekäre bati bobu mäi.

Akwa, mäkwe töbikadre kwin. Ñobätä mäkwe ruäre ngwane monso mäkwe tuanemetre nüketa kä rairebiti gwi ye mäkwe mikamana gare jai ie. Mäkwe jän niedre angwane, mä ñaka tädre nuainne nuainmanandre ja dibiti mäi ye aibätä; ñakare aune mä tädre kukwe nieta Bibliakwe ne erere nuainne: “Mun abko moto jäme ni mda mdakrä, ye rüka gare ni jökräye munbtä” (Filipenses 4:5).

Erametre, ni rüne jökrä ye ja mike ngite. Biblia tä niere ne erere: “Ni jökrä käta ja mike ngite” (Santiago 3:2). Mä köböite mäkwe ñäkädre mä ngobobe jai rabadre ruin mäi angwane, ngite juandre mäbiti ta kwe mäkwe ribe ie. Mätä ja mike ngite niedi mäkwe yebiti mäkwe bämikai mä töi bobre aune ye köböire monso mäkwe törbai ye erere nuaindi arato.

“Tita ñäke ti ngobobe jai ye bitikäre, ti töita nementa jäme ye ngwane, tita nemen rubun yebätä tita ngite juamana ta jabiti ti ngobo ie. Ye köböire töita nementa jäme aune nunta nementa blite kwin jabe.” (Kenji, Japón.)