Kaja ngwian kitara ye nämene mikani atrio de las mujeres yekänti. Tärä kädekata El templo: Su ministerio y servicios en tiempos de Jesucristo tä mike gare: “Atrio ye bäre ta poste nämene mikani, aune yete kibätä, [kaja] o ‘trompeta’ nämene kwäjätä biti komä mikani abokän te ngwian kita nämene”.

Kaja ye kädeka nämene trompetas ñobätä ñan aune roro krä chi aune tibieni abokän kwata kri. Kwatire kwatire yete dre kitadre metrere ye nämene tikanibätä, aune ngwian yebiti jondron keta kabre nuain nämene. Atrio de las mujeres yekänti Jesús nämene ye ngwane nitre nämene ngwian kite ye ngätäite meri kän muko krütani ye tuani kwe ngwian kite arato (Lucas 21:1, 2).

Kä nämene niken ta aune kä te nüna nämene ye näire ngwian bian nämene templote ye kitara kaja 1 aune 2 ye nämene mikani. Ütü, ngi, jondron rä mane aune vaso orore ye ütiä biankäre kaja 3 nemen 7 ye nämene mikani. Nitre nämene ngwian bien ja ütiäre ye nämene nemente ietre angwane nämene kite kaja ruäre yete. Ngite ütiä bian nämene, ja nämene nemen ruin ngite ütiä bian nämene, nukwä bian nämene ja ütiäre, nitre nazareo nämene ja ütiä bien aune nitre bren lepra kisete nämene nementa kwin nämene ja ütiä bien abokän nämene nemente ye kitara kaja 8 nemen 12 ye nämene mikani. Aune ngwian bian nämene ja töi jeñebiti ye kitara kaja 13 nämene mikani.

Lucas tärä ketebu Bibliabätä tikani: tärä Lucas aune Hechos de los Apóstoles. Lucas niebare, “kukwe nakaninkä ño ño [...] abko [...] nikani ngwentari kuin”, akwa kukwe tikabare kwe ye nitre ja tötikaka ruäre ñaka tä mike era jai (Lucas 1:3). ¿Nire tä kukwe metre niere?

Lucas tä blite kukwe namani bare metre yebätä. Tä nitre gobranka Roma ye kädeke jene jene, ñodre, tä kädeke nitre kukwe ükatekä Filipo; gobrantre Tesalónica, aune nitre kädekani ji ngwanka bieta aune jadaka yebätä Éfeso (Hechos 16:20; 17:6; 19:31). Arato tä Herodes Antipas ye kädeke ni gobranka distrito yete aune Sergio Paulo ye nämene gobrane juta Chipre yete nieta kwe (Hechos 13:1, 7).

Nitre kädeka nämene ño ji ngwankäre kä jene jene Roma yekänti ye kwita nämene jene ye ngwane Lucas nämene kädeke metre. Bruce Metzger ni ja tötikaka Bibliabätä käkwe niebare: “Nitre kädekani ji ngwanka yekwe ñongwane nünanbare aune kä medenkänti ye ererebätä kädekateta metre ye tä tikani bä kabre tärä Hechos yebätä”. Aune ni arqueólogo William Ramsay tä Lucas ye kädeke “ni kukwe kira tikaka bäri kwin”.