ELÍAS tä näin kä kiare Jordán ye käibiti. Horeb nemenkä mobe mötörikri yekri niara kite. Niena näin bämän kabrera, akwa nüra juta kwe Israel yekänti. Kä ñaka nibira käne ye erere: kä moren ye käi nibira niken ta aune ñü burei nibira näkäin tibien, yebätä nitre sribikä ye tä dobro tikekä tirete jai. Dobro nibirata kwin ye käita juto ni Ngöbö kukwei niekä yebätä, akwa tä nitre yete ye töibikaire bäri. Nitre ñaka niena kwin kukwe ja üairebiti aune Baal mikata bäri täte käbiti tibien. Elías ie sribita nuaindre krubäte ja känenkäre. *

Kä Abel-meholá ye ken nüra nökai krubäte yebätä Elías okwäta. Nibi grebiti kräbäkä ye tä krobu krobu jabätä ja jiebiti abokän tä dobro därebe tikekä. Sribikä mrä köre nibi krobu jabätä yebiti ye känänta Eliakwe: ye abokän Eliseo ni dianinkä Jehovakwe rabakäre niara täte. Käne, ni Ngöbö kukwei niekä ye nämene nütüre niara aibe namanina Ngöbö mike täte, yebätä nire rabai niara täte ye tö mikai gare jai (1 Reyes 18:22; 19:14-19).

¿Sribi nämene Elías kisete ye ruäre mikadre kwe ni mada kisete, o ni mada rabadre täte yebätä ja ñaka namani ruin kwin ie? Ñaka gare nie, akwa töi ñaka namani ye erere ye ni ñaka raba niere arato. Akwa, niara “abrä ja erebe nibe” (Santiago 5:17, Ngöbö Täräe, tärä okwä ükaninte). Kukwe nini ye erere töi nämene o ñakare, akwa “nikani [Eliseo] känti, aune dän kwe ye kitanibätä kwe” nieta Bibliakwe (1 Reyes 19:19). Dän ye obeja o cabra kwata raba ruin nie, akwa Jehovakwe sribi ütiäte mikani Elías kisete ye bämikani dän yebiti, yebätä mikani kwe Eliseo kötäbiti ye abokän tä kukwe keta kabre bämike. Eliakwe ni mada kädekadre ja täte niebare Jehovakwe ie ye nuainbare kwe kä jutobiti. Tö ngwani kwe Ngöböi aune kukwei mikani täte kwe.

Eliseo tö namani sribidi ni Ngöbö kukwei niekä ye kräke arato. Akwa, Eliseo ñaka namani bengwairebe Elías täte. Kä kwä ti dikakabare kwe ben aune sribibare kwe kräke töi bobrebiti, yebätä “nämene ñö keke Elías kisebiti” nie nämenebätä (2 Reyes 3:11). ¡Ni töbätä aune sribikä kwin namani Elías dimikaka ye käi namani nuärebätä! Ja ketabare kwetre ni raba niere. Ja dimikani kwärikwäri kwetre ye köböire kukwe käme nuain nämene mantre jetebe Israel yebe ja tuani kwetre aune metrere, rei Acab nämene kukwe käme nuainne bäri yebe ja tuabare kwetre.

¿Kukwe käme nuainbarera mäbätä? Kä blo nete kukwe käme ye nuainta kä jökräbiti tibien. Nire tä Ngöbö tarere yebe mäkwe ja ketai angwane mä dimikai kwe kä ngwen nüke jai. Ne madakäre, Elías tödekabare yebätä mäkwe töbikaitari angwane mä dimikai kwe ja tuin kukwe käme nuainta yebe.

Elías aune Eliseo ja di ngwani nitre juta yekänti dimike kukwe ja üairebiti. Niaratre nitre Ngöbö kukwei niekä mada ye tötikani, nitre ye tötikakäre kwela ükaninte ruäre kwetre. Kä nikani braibe ta  ye ngwane, Jehovakwe sribi mada mikani Elías kisete, niebare kwe ie: “Näin krö, nän Acab rei Israel [...] ye ngäbiti” (1 Reyes 21:18). ¿Rei Acab dre nuainbare?

Acab kukwe metre tuanimetre aune ja mikani kwe rüere ye ngwane, namani rei bäri käme Israel. Ja mäkäninte kwe Jezabel ben, meri yekwe nitre töi mikani Baal mike täte juta yekänti. Jondron üai sribebare ye rei yekwe mikani ngöböre jai arato (1 Reyes 16:31-33). Nitre Baal mikaka täte nämene bieta nuainne ie ne kwe jondron rabadre krubäte kwetre aune meritre ja bianka ngwian täri nämene nemen nitre ben bätä monsotre kia kukwa nämene ie arato. Ne madakäre, Ben-hadad rei käme Siria murie ketadre Acabkwe niebare Jehovakwe ie ye erere ñaka nuainbare kwe, ñobätä ñan aune tö namani ngwiain yebätä ñaka nuainbare kwe ni raba niere (1 Reyes, kapitulo 20). Akwa rei ye aune muko kwe namani jondron ribere bäri jai bätä namani bäri ni mada nuainne tare.

Ju kri gobrankäre nämene kwati Acabkwe Samaria aune mada nämene kwe Jezreel ye abokän nämene nemenkä 37 kilómetro (23 milla) jai. Ju kri kubukäre ye ken viña bä nuäre Nabotkwe nämene. Rei Acab tö namani viña yei, yebätä blitabare kwe Nabot ben aune biandre kwe ie mada bäri kwin yebätä o ngwianbätä ribebare kwe ie. Nabot niebare ie: “Jondron ti mräkätre känekäne yekwe ye ti ñaka raba bien jire mäi Jehová okwäkänti” (1 Reyes 21:3). Nabot tö ñaka aune ñaka töbikabare kwin käne kwe nitre ruäre tä nütüre. Akwa metrere nämene Kukwe biani Jehovakwe ye mike täte, ye abokän nitre mräkätre känekäne yekwe jondron nämene ye ñaka rürübäindre jire (Levítico 25:23-28). Nabot ñaka tö namani Ngöbö kukwei ye mikai ngwarbe jire jai. Ne madakäre, tödekabare kwe aune kä jürä ñaka namanibätä, ñobätä ñan aune rei jondron ribebare ie ye ñaka biandre kwe ie angwane kukwe tare raba nemen barebätä.

Akwa Acab abokän ñaka nämene Kukwe Jehovakwe mike täte. Tö namani dre ie ye ñaka namani kwe yebätä nikaninta “ulire” ju kri gobrankäre kwe yete. “Aune namani tibien camabiti aune ngwäre mikani mentokwäre kwe, aune ñaka ban kwetani kwe.” (1 Reyes 21:4.) Jezabel käkwe muko kwe tuani kukwe ñaka kwin nuainne monso kia kwrere ye ngwane, kukwe nuainbare kwe ne kwe tö namani dre nuain erere rabadre bare ie aune, nitre ja mräkäre ja ngwen kwin murie ketadre kwe.

Töi nämene kukwe käme nuainbätä yebätä nikwe ñäkädre angwane ni töi rabadre ñan krütare. Ni nibu käkwe ni mada kitadre ngise ye ngwane nitre ye kukwei mikadre täte ribe nämene Ngöbökwe Kukwe biani yebätä ye nämene gare reina Jezabel ie (Deuteronomio 19:15). Yebätä, Acab käbiti tärä juani kwe nitre ji ngwanka nämene nüne Jezreel yei ne kwe nitre yekwe ni nibu känändre Nabot kukwe ngwarbe niebare Ngöbö aune rei Acab rüere ye niekäre, nitre kukwe ngwarbe niekä ni mada rüere ye murie keta nämene. Kukwe ye namani bare kwin krubäte ie. “Nitre nibu ngwarbe” käkwe kukwe ngwarbe niebare Nabot rüere aune Nabot täkäni jäbiti. Akwa ye ñan aibe ngörä: ¡ngäbriäntre murie ketani arato! (1 Reyes 21:5-14; Levítico 24:16; 2 Reyes 9:26.) * Mikata gare ye erere, Acabkwe  muko kwe tuanimetre ji ngwen akwle aune meri yekwe nitre ñaka ngite murie ketabare.

Rei aune reina kukwe nuainbare ye Jehovakwe mikani gare Elías ie ye ngwane ja namani ruin ño ie ye bämike ja töite. Nitre käme tä kukwe blo nuainne nitre töi kwinbätä ye raba ni mike ulire krubäte (Salmo 73: 3-5, 12, 13). Kä nengwane käre kukwe käme nuainta krubäte ni madabätä, nitre tä sribire Ngöbö kräke nieta kwetre biti mada ruäre ngwane tätre kukwe ye erere nuainne. Akwa kukwe namani bare kädrieta ne tä ni dimike, ñobätä ñan aune tä ngwen törö nie kukwe nuainta ye üka ñaka raba jire Jehovabätä. Kukwe ye jökrä tuin ie (Hebreos 4:13). ¿Aune kukwe käme nuainta ye ngwane tä dre nuainne?

Jehovakwe Elías juani Acab känti. Niebare kwe ie: “Niara tä viña Nabotkwe yekänti” (1 Reyes 21:18). Viña ye namanina Acabkwe niebare Jezabelkwe ie angwane, nikani tire namani kwe ye tuin känti. Jehová okwä nämenebätä ye ñaka nämene töite jire. Okwä namani viñabätä ye ngwane kä namani ño ngwärebätä ye bämike ja töite. Kä ye ükaite bä nuäre kwe ye jiebiti töi nämene ye bämike ja töite. Batibe Elías namani känti. Kä namani jutobätä ye erere ñaka namanina, namani rubun aune brukwä namani, yebätä rubune kwärä niebare kwe: “¿Ti kunintari mäi ti rüe?” (1 Reyes 21:20).

Acab kukwe ketebu niebare yebiti mikani gare kwe niara tö ñaka. Kena, “Ti kunintari mäi” niebare kwe Elías ie yebiti mikani gare kwe ñaka nämene kwin kukwe ja üairebiti. Niara kwanintari Jehovai. Kukwe blo gare ie abokän nuainbare kwe aune muko kwe kukwe käme nuainbare akwa käi namani jutobätä ye Jehovakwe tuani. Ngöbökwe brukwä mikani ñärärä aune nämene jondron kä nebätä tarere ye köböite ni mada ñaka namanina tuin bobre ie aune ñaka namanina kukwe metre nuainne. Ketebukäre, “ti rüe” niebare kwe Elías ie yebiti mikani gare kwe ni ja ketaka Jehovabe abokän raba niara dimike kukwe kwin nuainne ye kräke brukwä nämene.

Acab ja ngwani tö ñaka ye raba kukwe keta kabre mike gare nie. Kukwe jökrä tuin Jehovai ye nikwe ñaka käi kwitadrekä jire jabiti. Niara abokän ni Rün aune ni tare kwe. Yebätä ni nikanina ji blo yebiti angwane ja brukwä tätebiti niara tö ni tuai näinta ji kwin yebiti. Nitre ja ketaka ben tä niara mike metre täte Elías erere, yebiti tä ni dimike kukwe kwe mike gare nie. Nikwe nitre ye mikadre tuin jai ni rüe erere ye blo krubäte (Salmo 141:5).

 Elías niebare Acab ie: “Mä kunintari tie”. Rei ye ni ño nämene gare kwin niarai: ni gokä, ni ni mada murie ketaka aune ni bikaka kri. ¡Kä jürä ñaka namani ni Ngöbö kukwei niekä yebätä blitakäre ni käme krubäte yebe! Ye bitikäre, Ngöbökwe Acab gaite ye Elías mikani gare ie. Acab mräkätre nämene kukwe käme nuainne ye erere nitre jutate töi jatanina ye jutuabare Jehovai, yebätä ja töi mikani gainte jökrä kwe. Aune Jezabel ñaka kwäräbebare arato (1 Reyes 21:20-26).

Nitre kukwe käme nuaindre aune tuanemetre jerekäbe ye Elías ñaka nämene nütüre. Kä nengwane ni raba töbike ye erere. Akwa, kukwe namani bare kädrieta Bibliabätä ne tä ngwen törö nie kukwe jökrä tuin Jehovai aune köbö tä nüke ükatekäre ye erere te tä ükete. Köbö rükai te niarakwe kukwe käme nuainta ye jökrä mikai krüte täte ye mikata gare metre Kukwe kwe yebätä (Salmo 37:10, 11). Akwa ni ruäre raba ngwentari jai: “¿Ngöbö tä jerekäbe nitre mike ja ngie nuin, o raba ni mike tuin bobre jai?”.

Biblia tä niere: “Ye bitikäre kukwe ye namani gare Acab ie angwane, dän jabätä ötaninte kwe aune sako kitani jabätä kwe; aune ñaka namani mröre bätä jankunu namani sakote tibien aune namani dikekä ulire” (1 Reyes 21:27). Acab ja töi mikani ño yebätä Elías töi namani ñan krütare ni raba niere. ¿Rei yekwe ja töi kwitani?

Ja töi mikani kwin kwe ye ni raba niere. Acab namani bike tidrä, ja nämene ruin bäri ütiäte ie ni madabätä aune nämene bike kri yebätä kukwe ye ñaka namani nuäre nuaindre kräke. ¿Akwa nuainbare töi bökänbiti kwe? Mikakäre gare jai, Manasés namani reire niara bitikäre yekwe kukwe bäri käme nuainbare yebätä nikwe kukwe mikadre gare jai. Jehovakwe Manasés mikani ja ngie nuin ye ngwane, bikabare tidrä kwe aune ja di käräbare kwe ie. Akwa ye ñan aibe ngörä. Ja töi kwitani drekebe ngwarbe kwe, jondron sribebare ngöböre kwe ye dikaninte kwe, ja di ngwani kwe Jehová mike täte aune nitre mada ja ngwandre niara erere niebare kwe ietre arato (2 Crónicas 33:1-17). ¿Acab ja töi mikani ye erere? Ñakare.

Acab ja töi mikani ño ye Jehovakwe mikani ñärärä. Yebätä niebare kwe Elías ie: “¿Acab tä bike tidrä tibätä ye tuin mäi? Tä bike tidrä tibätä yebätä ti ñaka kukwe tare mikai nemen bare niara näire. Niara monsoitre näire tikwe kukwe tare mikai nemen bare niara gwirete” (1 Reyes 21:29). ¿Jehová nämene ngite juen ta rei yebiti? Ñakare. Eramatre ja töi kwitani kwe akräke mikadre tuin bobre kwe jai (Ezequiel 33:14-16). Akwa namani chi ulire, yebätä Jehovakwe kukwe ruärebätä mikaninta tuin bobre jai. Ñaka rei ye mikani kwe mräkätre jökrä gadrete ye tuin ja okwäbiti.

Akwa Jehovakwe kukwe ükaninte Acab rüere ye abokän ñaka kwitaninta. Köbö nikani braibe ta ye ngwane, Acab ngöka raba ño ye Ngöbökwe ngwanintari angeletre kwe yei ne kwe rikadre rübätä abokän känti kukwe tare rabadre barebätä. Kä ñaka nikani raire ta ye ngwane, kukwe ñäkäbare Acab rüere ye namani bare; nuainbare tare rübätä aune därie nimianinte krubäte ye kisete krütani karo kwe yete. Kukwe tare namani bare ye Biblia tä mike gare krörö: karo gobrankwe bätäninte ye ngwane, nukro jatani aune rei därie bäsäbare kwe. Kukwe niebare Jehovakwe Elías ie abokän mikani gare kwe Acab ie ne namani bare nitre jökrä okwäbiti: “Nukrokwe Nabot därie bäsäbare yekänti mä därie bäsäi nukrokwe” (1 Reyes 21:19; 22:19-22, 34-38).

Dre namani bare mrä Acab yebätä ye tä mike gare kä jürä ñaka namani Nabotbätä aune tödekabare kwe ye Jehovakwe ñaka käi kwitaninkä jabiti yekwe Elías, Eliseo aune nitre mada Ngöbö mikaka metre täte ye töi mikani jäme. Nitre käme yebe Ngöbö kukwe metre nuainkä raba kukwe ükete biare o nuaindi ja känenkäre kwe, akwa ñaka tä tuenmetre jerekäbe, ñakare aune tä mike ja ngie nuin. Nitre tä ja töi mike ño ye ererebätä tä miketa tuin bobre jai ye kwin krubäte (Números 14:18). ¡Kukwe kwin namani ja töi kräke Elías ie, rei käme krubäte yebe niarakwe ja tuani kä kwati te! ¿Kukwe käme nuainbarera mäbätä? ¿Ngöbökwe ükadrete mä kräke ie mä tö? Mäkwe ja ngwan Elías erere, niara aune ja ketamuko kwin kwe Eliseo käkwe kukwe Ngöbökwe mikani gare aune kukwe käme nuain nämene akwa ja ngwani dite kwe.