Áloe nieta Bibliabätä ye abokänbiti jän (cama) aune dän mika nämene rä mane (Salmo 45:8; Proverbios 7:17; El Cantar de los Cantares 4:14). Ye dianka nämene kri áloe (Aquilaria kwrere) yete, kri ye nemen ngütiete angwane aseite rä mane aune resina nemen nen kri yete. Kri ye nämene nemen drubare ye ngwane ukwa nämene aune münien rürübäin nämene.

Jondron kwata sribebare jure nitre Israelkwe ye Biblia tä kete “kri áloe nökani Jehovakwe” yebätä (Números 24:5, 6). Ju ye ketani kri yebätä ñobätä ñan aune ju ye bä kri áloe ye kwrere, kri ye abokän 30 metro (100 pie) kunkwäre aune kä jume. Juta Israel yekänti kri ye ñaka niena kä nengwane, akwa tärä A Dictionary of the Bible tä mike gare “kri ye aune kri mada abokän ñaka gare nitre ie ye nökani kirabe Jordán nitre nämene nüne kwati aune nitre nämene jondron bökäne yekänti o ñakare ye nie ñaka raba metre”.

Jondron jänämene niken biandre templote ye tädre kwin ribe nämene Ngöbökwe Kukwe biani yebätä. Jondron ñaka kwin ye Ngöbö ñaka nämene kain ngäbiti (Éxodo 23:19; Levítico 22:21-24). Filón, ni Judea kukwe tikaka siglo I, käkwe mikani gare nitre sacerdote nämene jondron nire ye tuinte kwin dokwäte nememe ngotote ne kwe jondron nire ye tädre kwin aune ñaka kwandre “käme” ietre ye mikakäre gare jai.

Ni ja tötikaka Bibliabätä E. P. Sanders, tä mike gare “nitre sacerdote nämene jondron nire tuinte kwin” ye aibe nitre tuanmetre nämene rürübäinne templote. “Jondron nire rürübäin nämene angwane, nitre jondron nire rürübäinkä ye nämene comprobante bien ni jondron kökaka yei jondron nire ñaka käme mikakäre gare”.

Kä 2011 yete, nitre arqueólogo ie ficha o comprobante ye erere kwani templo bäre tibien: ye abokän sello de arcilla ngwian kwrere sribebare siklo I kä 1 känenkri aune kä 70 ye näire. Kukwe arameo ye tä tikani ketebubätä abokän kwitani krörö “deme Ngöbö kräke”. Jondron nire mika nämene kukwadre yebätä nitre kädekani templote ye nämene ficha mike nieta.