Känändre nekänti

Indice yete känändre

NITRE TÖ MIKAI GARE JAI

¿Ñobätä Ngöböta nitre dite ye tuenmetre nitre bobre mike ja tare nike?

¿Ñobätä Ngöböta nitre dite ye tuenmetre nitre bobre mike ja tare nike?

Kirabe nitre ruäre dite käkwe nitre bobre mikani ja tare nike kädrieta Bibliabätä. Ñodre, Acab gobranbare Israel siklo X kä 1 känenkri ye tö namani viña Nabotkwe aune monsoitre yekwe ye diain jai. * Reina Jezabel kukwe ngwarbe känänbare Nabot aune monsotre kwe murie ketakäre ne kwe viña kwetre ye diandrekä kän kwe, aune rei Acab ñaka kukwe ye ñäkäibare ie (1 Reyes 21:1-16; 2 Reyes 9:26). ¿Ñobätä Ngöböta kukwe käme ne erere tuenmetre nakainkä?

“Ngöbö abrä ñan ni ngökö.” (Tito 1:2, Ngöbö Täräe, tärä okwä ükaninte)

Ngöbö ñaka raba ni ngökö yebätä tä tuenmetre nakainkä (Tito 1:2). Akwa ¿nitre dite tä mi mada mike ja tare nike yebätä blitata ye ngwane ñobätä kukwe ye nieta? Ngöbökwe mikani gare kena dekä ni kä tibienbätä ie, niaratre ja mikai Ngöbö rüere ye ngwane krütai; aune ye erere namani bare. Kä Edén yete nitre ja mikani Ngöbö rüere, ye ngwane nükebe kä nengwane nita krüte. Aune ye erere, ni iti tö namani ni mada mikai ja tare nike ye köböite ni iti murie ketani kena: ye abokän Caín eteba Abel murie ketani (Génesis 2:16, 17; 4:8).

Ye ngwane ja känenkäre “käre ni kä nebätä tä ni mada gobraine mikakäre ja tare nike” nieta Bibliakwe (Eclesiastés 8:9). Ñodre, Jehovakwe mikani gare juta kwe Israel yei, nitre reire käme krubäte rabai niaratre gobraine, yebätä rabaitre ja di kärere ie (1 Samuel 8:11-18). Salomón rei töbätä, akwa nitre gobrain nämene kwe ye mikani impuesto bien krubäte kwe (1 Reyes 11:43; 12:3, 4). Nitre mada bäri käme Acab erere namani reire. Töbike kukwe nebätä: Ngöbökwe ñaka nitre dite ye tuanimetre ni mada mike ja tare nike, akräke kukwe niebare kwe ye ñaka metre niedre, ¿ñan ererea?

“Käre ni kä nebätä tä ni mada gobraine mikakäre ja tare nike.” (Eclesiastés 8:9)

Ne madakäre, ni kä tibienbätä tä Ngöbö mike täte jondron täri nieta Satanakwe (Job 1:9, 10; 2:4). Ngöbökwe ñaka nitre dite tuanemetre nitre niara mikaka täte mike ja tare nike ye ngwane, mikadre gare kwe Satana kukwe niebare ye metre. Aune niarakwe nitre kä tibienbätä jökrä kriemikadre akräke nitre mikadre nütüre kwe: ni kä tibienbätä raba ja gobraine akwle. Akwa Biblia tä niere: ni kä tibienbätä ñaka raba ja gobraine akwle (Jeremías 10:23). Gobran Ngöbökwe jatadre nita ribere jai; ye aibe köböire kukwe käme nuain ñaka rabaira.

¿Kukwe nini ye tä mike gare Ngöböta kwekebe? Ñakare, niena kukwe ketebu nuainne. Kena, nitre dite tä ni mada mike ja tare nike ye mikata gare kwe. Ñodre, Jezabel kukwe ngwarbe känänbare Nabot rüere ye mikata gare merebe Kukwe kwe yebätä. Ni iti dite tä gobrane köböite kukwe käme nuainta ye ñaka tö ja tuai nemen gare mikata gare Bibliakwe arato (Juan 14:30; 2 Corintios 11:14). ¿Nirebätä blitata? Ye Diablu. Kukwe käme nuainta aune nitre dite tä nitre mada mike ja tare nike bätä nire köböite metrere tä nemen bare mikata gare Ngöbökwe ye ngwane, tä ni dimike ñaka kukwe käme nuainne. Ye köböire tä ni kriemike ne kwe kukwe ja känenkäre ye rabadre nikwe.

Ketebukäre, nitre dite tä ni mike ja tare nike ye Ngöbökwe mikai krüte käbämikata kwe nie. Acab, Jezabel aune nitre kwati ja ngwani niaratre erere nämene kukwe blo nuainne ye Ngöbökwe mikani gare, kukwe ñäkäbare kwe rüere aune mikani ja ngie nuin kwe ye tä ni mike tö ngwen kukwe käbämikata kwe nei: nitre käme ye jökrä ben kukwe ükaite kwe (Salmo 52:1-5). Ne madakäre, kukwe käme nuainta ye niara köböra ükete tä käbämike nitre niara tarekä yei. * Erametre, kä tibien kwitai bä nuäre te kukwe käme nuain ñaka rabaira ni madabätä ye tuakäre Nabot aune monsoitre rükaita nire (Salmo 37:34).

^ párr. 3 Täräkwata nebätä “Nikwe tödekadre niara erere” nieta ye mäkwe mika ñärärä.

^ párr. 8 Mäkwe tärä ¿Dre drieta erametre Bibliakwe? ye mika ñärärä kapitulo 11 yekänti, nitre testiko Jehovakwe sribebare.