“KUKWE jökräbätä ti raba ja ngwen dite, akwa ti nuadrete ye ngwane ti ñaka raba ja ngwen dite.” Kukwe nieta nebiti dreta nitre ruäre brukwäte ye mikata gare: ye abokän niaratre töita nemen kukwe käme nuainbätä. Akwa nitre mada abokän töta nemen kukwe ye tuainmetre. ¿Mä abokän tä töbike ño? ¿Mä nuadrete ye ngwane mä raba ja ngwen dite, o mäkwe ja di ngwandre nekä?

Kukwe keta kabrebiti ni nuadrete akwa ye ñan jökrä raba kukwe tare mike ni kisete. Ñodre, nikwe galleta kwetai ere ye ñaka aibätä kukwe tare rabai bare nibätä. Akwa nikwe kukwe mada nuaindre, ñodre ni rabadre ni madabe ye köböite kukwe tare rabai bare nibätä. Nitre tärä gure metre akwa rabadre ni madabe ye tö ñaka aune kukwe tare mikai kwe ja kisete nieta Proverbios 6:32, 33 yekänti.

¿Kukwe ye ererebiti mä nuadrete angwane mäkwe dre nuaindre? Biblia tä mike gare krörö: “Mun rikadre nüne bäri deme mda Ngöbökrä köbö kwatirekwatire, ie Ngöbö tö abko krörö: munkwe ñan ja mika gure jire chi bati bati. Erere arato, mun töi raba ngitiekä ja mikabtä gure tiebe ni mda mdabe angwane, munkwe ja ngrabare ye näkwita [o gobrain] au amne, munkwe nüna kuin deme amne ja mika ütiäte kwärikwäri” (1 Tesalonicenses 4:3, 4). ¿Mäkwe ja ngwandre ño ye erere? Mäkwe kukwe ketamä nuaindre. Meden meden ye ani mike gare jai.

Ni üai ñaka kwin tuadre ye tä ni töi mike bäri kukwe kämebätä. Dre tuata aune ni töta nemen drei yebätä Jesukwe kukwe mikani gare krörö: “Nire nire käkwe meri  tuadre ja käne amne tö rabadre ie jakrä, ni ye käkwe meri ye mirira ja ken ja töite”. Aune kukwe ye bämikani krörö kwe: “Ma okwä küde ruenkri, köböite makwe ja mika ngite Ngöbö rüere ne ngwane, ma okwä ye makwe dianka mento jae, bti makwe kitaka mobe” (Mateo 5:28, 29). ¿Kukwe meden mikata gare nete? Ni nuadrete ye ngwane ja töi mikadre kwatibe ja ngwen dite aune ni üai ñaka kwin bämikata ye ñaka tuadre jire.

Ani bämike. Jondron soldata ye ngwane trä jutuadre mäi. ¿Mä okwä rabadre kwekebebätä? Ñakare; mäkwe nikradre mentokwäre o mäkwe ja okwä kriemikadre. Ye erere arato, ni üai ñaka kwin jutuadre mäi, täräkwatabätä, pantallate o metre angwane, drekebe ngwarbe mäkwe nikra mentokwäre. Mäkwe ja töi kriemika. Juan, nämene ni üai butiere tuin krubäte, tä niere: “Meri bä nuäre tä nemen tuin tie angwane, ti töta nemen mikai ñärärä bobu bämä, akwa tita ja di ngwen nikren kä madabiti aune tita niere jai: ‘¡Orare Jehovai! ¡Nuainne biarebe!’. Tita orare ünä angwane, ti töi ñaka nemena kukwe yebätä” (Mateo 6:9, 13; 1 Corintios 10:13).

Job ni Ngöbö mikaka metre täte käkwe kukwe niebare nebätä töbike arato: “Tikwe kukwe ükaninte ti okwä yebe. Ye medenbätä, ¿ño ti rabadre okwä mike kwekebe meri madabätä?” (Job 31:1). Mäkwe ja töi mika kwatibe ye erere arato.

Mä raba kukwe ne nuainne: Nane ngwane ni üai ñaka kwin jutuadre mäi angwane, mäkwe nikra drekebe ngwarbe mentokwäre. Ni Biblia tikaka käkwe kukwe ribebare Ngöböi ne erere mäkwe ribe ie: “Ti okwä mike nikren ja käne ne kwe ñaka matadre jondron käme yebätä” (Salmo 119:37).

Ni jökrä ja mike ngite, yebätä ruäre ngwane kukwe käme tä nüke ni töite yebe nita ja tuin. Biblia tä mike gare: “Kukwe kämekäme käta ni nuente ja käne, ye abko kukwe käme mdei ni töibtä tä ni nuente ja käne, käta ni näkwite ja kukwäre. Yebti kukwe kämekäme mdeita nebe nie, ye erere nita niken nuene angwane, nita ja mike ngite” (Santiago 1:14, 15). ¿Nikwe ñaka kukwe käme ye nuaindre yekäre nikwe dre nuaindre?

Kukwe käme rükadre mä töite angwane, mäkwe dre nuaindre ye tä gare mäi ye mäkwe ngwan törö jai. Mäkwe ñaka ja ganainmana ie. Mäkwe dianka ja töite. Ni  nemen jabe ye mäkwe ñaka bämika ja töite. Tomás, nämene ni üai butiere tuin Internet yete, tä niere: “Ti nämä ja di ngwen kukwe käme diankakäre ja töite aune ti nämä ja töi mike kukwe kwinbätä. Ñaka rababa nuäre ti kräke. Bä kabre rükabata ti töite, akwa ye bitikäre ja töi gobraindre ño ye rababa gare tie”. Elsa nämene bati ye ngwane ni nemen jabe ye nämene nüke käre töite, abokän tä mike gare: “Ti nämä jondron mada mada nuainne käre aune ti nämä orare Jehovai yekwe ti dimikani ja töi mike ñaka kukwe käme yebätä”.

Mä raba kukwe ne nuainne: Ni nemen jabe ye rabadre mä töi nike angwane, mäkwe oradre biarebe. “Kukwe era amne kukwe ütiäte, yebtä munkwe töbika. Erere arato, kukwe kuin amne dre abko deme Ngöbö ngwärekri, yebtä munkwe töbika. Amne kukwe mden bä nuäre nuäre amne kukwe mden tuen kuinkuin, yebtä munkwe töbika. Erere arato, jändrän jökrä kuinkuin amne jändrän kuin kä ngwiankrä nuäre jabtä Ngöbö ngwärekri, yebtä munkwe töbika” (Filipenses 4:8).

Ni töta nemen drei, yebiti ni nuateta aune tä nemen nuaindre nie, ye köböite kukwe kri tä nemen bare (Proverbios 7:6-23). ¿Mäkwe dre nuaindre ja kriemikakäre?

Biblia tä mäträre krörö nibätä: “Ni töbike kwin ie kukwe meden tare ye nüke gare aune ñaka nuainne; akwa ni tö ñaka abokän tä kukwe ye nuainne jankunu aune kukwe tare tä nemen barebätä” (Proverbios 22:3). Ye medenbätä, mäkwe ja kriemikadre dre nuaindre mäkwe yebätä. Kukwe käme yebätä mäkwe ja ngwan mokre aune ñaka nuain (Proverbios 7:25). Felipe nämene ni üai butiere tuin krubäte ye tuanimetre kwe. Niara tä mike gare: “Computadora jutuadre nun jökrä ie yekänti tikwe mikakaba aune tikwe filtro Internet kräke ye mikaba te. Ni mada tärä gwi ye aibe ngwane tita kukwe känene Internet yete”. Tomás, kädrieni käne, ye tä niere: “Ni üai ñaka kwin bämikata tuadre películate ye ti ñaka mrusaire aune nitre tä ni nemen jabe kädriere kämekäme yebe ti ñaka ja kete. Ti ñaka tö ja töi mikai kukwe yebätä”.

Mä raba kukwe ne nuainne: Kukwe meden tä mä ngwen ngoto ritete yebätä mäkwe töbika kwin aune mäkwe dre nuaindre kukwe raba mä mike ja mike ngite ye ñaka nuainne yebätä mäkwe töbika käne (Mateo 6:13).

Mätä ja di ngwen akwa drebiti mä nuadrete ye mäkwe nuaindre angwane, ñaka ja di ngwan nekä aune ñaka ja ganainmana ie. Biblia tä niere: “Ni kukwe kwin nuainkä raba niken tibien bä kükü, aune erametre rükaita krö” (Proverbios 24:16). Ni Rün kä kwinbiti tä niere nie ni rükadreta krö. ¿Tö mä dimikai ye mätä juto biarebe ka ngäbitikäre? Ye erere ngwane, mäkwe orasion nuain jankunu aune mäkwe ja tötika Bibliabätä ne kwe tödeka mäkwe tädre dite. Mä töita dre nuainbätä ye rabai nuäre nuaindre mä kräke mä täi näin gätäbätä ye köböire. Ngöböta kukwe käbämike ne mäkwe ngwan törö jai arato: “Erametre tikwe mä mikai bäri dite. Tikwe erametre mä dimikai” (Isaías 41:10).

Carlobätä, blitani kena, ye tä niere: “Ti nämä ni üai butiere tuin ye ñaka rababa nemen nuäre tuanemetre ti kräke. Tikwe tuabata bä kabre akwa Jehová köböire mrä tikwe tuametreba”. Dylanbätä, blitani kena arato, ye tä niere: “Meri sribikä tibe yebe ti rabadre näre, akwa tikwe ja ngwanba dite aune tikwe ñakare nieba ie. Ti töitä jäme ye kwin krubäte. Aune ti käita juto krubäte Jehovabätä ye bäri ütiäte”.

Mäkwe ja ngwain dite aune kukwe kämebiti mä nuaite ye mäkwe ñaka nuaindi angwane, mä käi rabai juto Jehovabätä arato (Proverbios 27:11).