Thomas Emlyn: ¿kukwe ngwarbe niekä o kukwe metre yekri ja mikaka?
¿NIRE abokän Thomas Emlyn? ¿Ñobätä ñaka kä jürä ngwani kwe jabäta ja mikakäre kukwe metre yekri? ¿Kukwe nuainbare kwe ye tä dre driere nie?
Kukwe ngwantarita ye mikakäre gare jai, juta Inglaterra aune Irlanda yekänti dre namani bare siklo XVII namanina krüte aune siklo XVIII kömikani ye ngwane ye mikadre gare jai. Kä ye ngwane, iglesia nämene juta Inglaterra yekänti aune nitre ruäre aune nitre protestante nämene rüre krubäte jabe.
¿NIRE ABOKÄN EMLYN?
Thomas Emlyn därebare köbö 27 mayo 1663 yete, kä Stamford (Lincolnshire, Inglaterra) yekänti. Kä nämene 19 Emlynbiti ye ngwane kukwe kädriebare kena kwe. Ye bitikäre, niara namani sacerdotere meri mika nämene ütiäte jai nämene nüne Londres ye kräke, biti nikani nüne Belfast (Irlanda).
Juta yete jatani ji ngwen iglesiate aune ye erere nuainbare kwe kä madakänti arato, ñodre Dublín yekänti.
¿ÑOBÄTÄ BIANI NI KUKWE NGWARBE NIEKÄ?
Kä ye ngwane, Emlyn ja töi mikani ja tötike kwin Bibliabätä, ye köböire Ni Nimä Ngöböre Itibe drieta ye ñaka namanina tuin metre ie. Tärä Ketabokä Bibliabätä Tä Blite Jesubätä yebätä ja tötikabare kwe angwane, kukwe keta kabre köböire nükani gare ie nämene kukwe mike täte ye ñaka metre.
Kukwe nükani gare Emlyn ie ye ñaka mikani gare bengwairebe kwe, akwa nitre nämene iglesiate ben juta Dublín yekänti, yei namani gare nämene kukwe kädriere ye ngwane ñaka namanina Ni Nimä Ngöböre Itibe ye kädriere. Kukwe nükani gare ie ye ñaka kai ngäbiti ye namanina gare ie yebätä tikabare kwe: “Kukwe nükani gare tie ye tikwe mikai gare angwane ti ñaka rabaira ji ngwen iglesiate”. Junio kä 1702 ye ngwane, nitre nibu nänkä ben kukwebätä käkwe ngwanintari ie ñobätä ñaka nämene blite Ni Nimä Ngöböre Itibe yebätä. Ñaka namanina kukwe ye mike era jai aune ja diainkä kwe ye mikani gare kwe.
Köbö nikani braibe ta ye bitikäre nikani Inglaterra, akwa bämän nikani krä jätä ta ye ngwane nikaninta Dublín kukwe ruäre nämene ükadrete ie ye ükatekäre ne kwe rikadre nüne kärekäre Londres. Kä Dublín yekänti nämene angwane, täräkwata sribebare kwe kukwe nükani gare ie ye mikakäre gare, aune ñobätä Jesús ye ñaka Ngöbö kä kwinbiti mikani gare kwe Bibliabiti täräkwata yebätä. Nitre nämene ben kukwebätä Dublín ye namani rubun krubäte, yebätä tärä tikani kwetre kukwe ye mikakäre gare tribunal ie.
Köbö 14 junio kä 1703 ye ngwane, Emlyn nakani ngite aune jänikani tribunal Dublín yekänti. Emlyn tärä sribebare kädekata True Narrative
of the Proceedings (La historia verdadera del juicio) yekänti tikabare kwe, nitre madakwe kitani ngise ñobätä ñan aune “nitre yekwe niebare tärä sribebare kwe yebätä kukwe ngwarbe mikani gare kwe, ye abokän Jesús ñaka ja erebe Ngöböbe”. Kukwe ngwarbe ükaninte: nitre kukwe ükatekä yebe nitre obispo ni kükü iglesia Irlanda yete namani aune ñaka Emlyn mikani blite ja kriere kwetre. Richard Levins, ni abogado ütiäte yekwe Emlyn “kai lobo kwrere, aune ñaka mikai blite jire” niebare kwe ie. Kukwe ükate nämene jatanina krüte ye ngwane, Richard Pyne ni ji ngwanka tribunalte, niebare nitre mada kukwe ükatekä yei “gobrantre aune nitre obispo tä nete”, yebiti mikani gare kwe nitre yekwe ñaka kukwe ükaite metre angwane mikai ja ngie nuin.“Kukwe metre nüke gare tie aune tita Ngöbö käikitekä yebätä ti mikata ja tare nike.” (Thomas Emlyn)
Emlyn ñaka kukwe kwin nuainbare niebare, yebätä ni ütiäte kri käkwe niebare ie niara rabadre ja töi kwite. Ñaka raba nuainne niebare kwe yebätä multa mikanibiti aune kä kwati rabai ngite niebare ie. Ngwian ñaka nämene ie yebätä kä kubu te namani ngite aune ja ketamuko kwe iti käkwe blitabare gobranbe ne kwe multa mikadre braibebiti. Emlyn mikaninta kwäre köbö 21 julio kä 1705 yete. Mikani ja tare nike yebätä kukwe kädrite kena ne tikani kwe: “Kukwe metre nüke gare tie aune tita Ngöbö käikitekä yebätä ti mikata ja tare nike”.
Emlyn nikani nüne Londres. Kä yekänti Emlyn ja ketabare ni mada ja tötikaka Bibliabätä kädeka nämene William Whiston ben. Ni yei kukwe metre Bibliabätä nükani gare ye erere mikani gare kwe yebätä mika nämene tuin ngwarbe jai arato. Whiston nämene Emlyn mike ütiäte jai aune kädekani kwe “ni kena aune bäri ütiäte ni kristiano tä kukwe mike täte ye mikaka gare”.
¿ÑOBÄTÄ ÑAKA NAMANINA NI NIMÄ NGÖBÖRE ITIBE KAIN NGÄBITI?
Whiston aune Isaac Newton nitre ie kukwe gare krubäte ye erere, Emlyn ie nükani gare Biblia ñaka Ni Nimä Ngöböre Itibe driere Atanasio driebare ye erere. Tikani kwe: “Tikwe töbikataribare raire aune ja tötikabare kwin kukwe nieta Bibliakwe yebätä angwane [...], kukwe ütiäte namani gare tie [...], Ni Nimä Ngöböre Itibe ti nämene mike metre jai ye ükatekäre”. Niebare kwe mada “Jesús Rün ye aibe Kri Kä Kwinbiti”.
¿Kukwe meden köböire kukwe ye nükani gare Emlyn ie? Bersikulo keta kabre känti mikata gare Jesús aune Rün ye ñaka ja erebe namani gare ie. Kukwe ruäre niebare krörö kwe (Emlyn kukwe niebare bersikulo ruärebätä ye tä mikani cursiva):
-
Juan 17:3: “Kristo ye Ngöbö o Ngöbö itibe nie ñaka jire.” Kristo Rün aibe kädekata “Ngöbö itibe era metre”.
-
Juan 5:30: “Monso tö dre ie ye ñan ai nuainta kwe, ñakare aune Rün tö dre ie ye nuainta kwe.”
-
Juan 5:26: “Monso yekwe ja nire namani Rün köböire.”
-
Efesios 1:3: “Käre Jesukristo ye kädekata Ngöbö Monsoi, akwa Rün ye abokän kadeka ñaka jire Ngöbö Rün; ñakare aune käre kadekata ni Däkien Jesús Rün.”
Emlyn ja tötikabare kukwe keta kabrebätä ye bitikäre, niebare metre kwe: “Rün, Monso aune Üai Deme ye ja erebe nie ñaka jire Bibliabätä”.
¿KUKWE NUAINBARE KWE YE TÄ DRE DRIERE NIE?
Kä nengwane, nitre kwatibätä kä jürä yebätä ñaka ja mike kukwe metre Bibliabätä yekri. Emlyn ñaka kä jürä ngwani jabätä. Ñakare aune kukwe ne ngwanintari kwe: “Kukwe metre Bibliabätä rükadre gare nirei akwa ñaka mikadre gare kwe angwane, ¿se drekäre tädre ñäkebätä aune mike gare bäri jai?”. Emlyn ñaka kukwe metre ükani.
Emlyn aune nitre mada niara erere käkwe kukwe bämikani ye rabadre ni mike töbike kukwe nebätä: ni mada ie ni rabadre tuin ngwarbe ye ngwane ni täi juto biarebe ja mikakäre kukwe metre yekri o ñakare. Nikwe ngwandretari jai: “¿Dre bäri ütiäte? ¿Ni mikadre ütiäte aune ni käikitadrekä ni madakwe, o ja mikadre Ngöbö Kukwei metre yekri?”.