KÄ NIKANINA ruäre ta yete kukwe ne nämene tikani periódico Corea The Chosun Ilbo yebätä: “Shim Cheong, meri töi kwin krubäte ie kukwe ñaka nämene gare Jesubätä. ¿Nikani kä ñukwäre yete?”.

Kukwe tikabare ye ñaka namani debe nitre ruäre kräke, ñobätä ñan aune meri Shim Cheong ye nämene tare ni jökrä kwe, meri yekwe ja di ngwani krubäte rün kwe ie kä ñaka tuin ye dimikakäre. Mekera nükebe kä nengwane käi kitakata ja ngwani kwin kwe yebätä, ne madakäre, monsotre merire nünanka Corea tö ja ngwain kwin niara ye erere arato.

Shim Cheong meri töi kwin krubäte ñaka ja ngökabare ñöte yebätä mikata ja tare nike kä ñukwäre yete nieta ye ñaka tuin kwin nitre kwati ie. Ne madakäre, ni kristiano tä kukwe mike täte ye kädrie jämi meri ye käite ye ngwane kukwe ye namani bare.

Kukwe ngwanintari ni ji ngwanka iglesiate ie ye nämene tikani täräkwata yebätä arato. Nitre ie kukwe Jesubätä ñaka namani gare krütani ye jökrä kitata kä ñukwäre yete ye ngwanintari ie angwane, niebare kwe: “Ñaka gare nunye. Nitre ye erere kräke kukwe kwin tärä Ngöbökwe raba ruin nunye”.

El Catecismo de la Iglesia Católica tä mike gare: “Ni Däkien tä niere ni rabadre kwäre yekäre ja ngökadre ñöte ye ütiäte (cf Jn 3,5)”. Bersikulo ye tä krörö Biblia de Jerusalén yebätä: “Ni ñaka därere ñö aune Üai köböire ye ngwane ni ñaka raba nüne Gobran Ngöbökwe yete”. Kukwe nieta yebätä nitre tä nütüre nire ñaka ja ngökabare ñöte tä krüte ye ngwane tä niken kä ñukwäre yete o mikata ja tare nike.

Akwa, nitre kwati ie kukwe ye nemen tuin ngwarbe. Nitre kwati krubäte ie kukwe Bibliabätä ñaka namani gare abokän krütanina. ¿Yebätä mikadre ja tare nike kärekäre? ¿Biblia tä dre niere kukwe yebätä?

Nitre ie Ngöbö kukwei jämi gare ye niara ñaka tuenmetre ye Biblia tä mike gare metre. Hechos 17:30 (Ngöbö Täräe, [NGT], tärä okwä ükaninte) tä mike gare metre nie: “Nitre tö ñakare näire, Ngöbökwe nitre ye tuanimetre kwäre jerekäbe”. Yebätä, ¿nitre ie niara ñaka namani gare abokän krütanina ye kräke dre kwin tärä?

Nitre ni mada murie ketaka kämikani Jesús ken ye iti ie kukwe niebare kwe yebiti kukwe ye mikata gare. Ni yekwe ribebare ie: “Mä rabai gobrane angwane mäkwe ti ngwan törö jai”. ¿Jesukwe dre niebare ie? “Erametre tita niere matare mäi: Mä täi tibe Kä Bä Nuäre yete.” (Lucas 23:39-43, TNM.)

¿Ni ye näin kä kwinbiti käbämikani Jesukwe ie? Ñakare, ñobätä ñan aune ni ye ñaka därebare bobukäreta, ñaka därebare ñö aune üai deme yebiti, aune kukwe ye ribeta nünankäre Gobran Ngöbökwe kä kwinbiti yete (Juan 3:3-6). Nünain kwe “Kä Bä Nuäre yete” käbämikani Jesukwe ie. Ni Judea ye olote blitabare Kä Bä Nuäre kena yebätä, ye abokän jardín Edén kädrieta tärä kena Bibliabätä yebätä (Génesis 2:8). Erametre, gaikröta Kä tibien kwitai bä nuäre yete ye Jesús nämene käbämike ie.

Biblia tä kukwe ne käbämike: “Ni kuin amne ni[tre] käme krütanikrütani abko Ngöbökwe mikadita nire” (Hechos 24:15). Nitre käme nieta ye abokän nitre ñaka Ngöbö kukwei metre nuainbare meden gärätä, ñobätä ñan aune kukwe ye ñaka namani gare jire ietre. Kä Bä Nuäre yete Jesukwe ni ni mada murie ketaka töi käme aune nitre mada kwati krubäte ie kukwe Ngöbökwe ñaka namani gare abokän krütani ye gaikröta. Kä yekänti, nitre ye jökrä ie Ngöböta dre ribere ye rabai gare aune mikadre ño täte kwetre bätä Ngöbö taredre ño kwetre ye bämikai kwetre.

Nitre käme gaikröta ye ngwane, ¿kukwe blo blo nuainbare kwetre käne yebätä kukwe ükaite bentre? Ñakare. Romanos 6:7 (NGT) tä niere: “Ñobätä ñan angwane nire ngatanina, yebrä niena  kwäre ngite kän”. Mikata gare erere, nitre käme yekwe ja mikani ngite ye ütiä bianina ja nire kwetre yebiti, yebätä niaratre gaikröta ye bitikäre dre dre nuaindi kwetre ye ererebätä kukwe ükaite bentre, jämi krüte känenkri dre nuainbare kwetre ye ñan aibätä kukwe ükaite bentre. ¿Ñobätä ye kwin krubäte?

Ñobätä ñan aune kukwe Ngöbökwe yebätä ja kitai kwetre, ye abokän tärä bämikata ye metaite yebätä kukwe ye täi. Kukwe ükaite bentre “jondron nuain[di] kwetre” ye ererebätä, ye abokän, kukwe ye mikai täte kwetre o ñakare ye ererebätä (Revelación [Jondron tä rakadrekä täräi] 20:12, 13, NGT). Nitre ye kwati ie ñaka kukwe ye driei bobukäre, ñakare aune ja tötikai kena kwetre Ngöbö töita ño ye nuainkäre ne kwe nüna kärekäre Kä tibienbätä ye rabadre kwetre.

Kukwe Bibliabätä drieta yekwe nitre kwati dimikanina tödeketa Ngöböi. Yeong Sug nuainbare ye erere. Niara ngübabare kukwe católico yete aune nämene kukwe ye mike täte krubäte. Mräkätre ruäre nämene sacerdotere. Tö namani ja mikai monja erere, yebätä meritre monja nämene nüne yekänti nikani nüne, akwa ñaka nuabare raire kwe kä yekänti, ñobätä ñan aune kukwe nämene nakainkä yete ye ñaka namani tuin kwin ie. Ne madakäre, nitre mikata ja tare nike kä ñukwäre yete nieta ye ñaka namani tuin metre ie; kukwe ye blo aune ñaka kwin namani tuin ie.

Ye bitikäre, meri testiko Jehovakwe kukwe Bibliabätä ne mikani tuare ie: “Nitre nire krütai ye gare ietre; akwa nitre krütanina yei kukwe ñaka gare jire” (Eclesiastés 9:5). Niara mräkätre känekäne ñaka tä ja tare nike kä ñukwäre yete, ñakare aune tätre ngwakare ni kübiani ye kwrere, aune gaikröta ye mikani gare kwe ie.

Nitre kwati ie kukwe metre Bibliabätä ñaka gare ye nämene gare Yeong Sug ie, yebätä ja töi mikani kwe Jesukwe kukwe niebare tä Mateo 24:14 (NGT) ye nuainne bäri: “Kukwe Ngöbö gobrainbätä, ne driedi kä ngöi jökrä ta, abokän kwe ni juta jökrä te ie rabadre gare gäre, ye ngwane kä jaken rükai”. Matare tä blite kukwe kwin yebätä nitre ben aune kukwe bä nuäre käbämikata namani gare ie Bibliabätä ye tä kädriere nitre ben arato.

Biblia tä niere: “Ngöbö abrä ñan tärä ni kitete, akwa juta ño kwa te, niara jürä ngwanda nirekwe, angwane nire tä jondron kwin nuainne, ye nie abrä tuin bobre Ngöbö ie” (Hechos 10:34, 35, NGT). Ye abokän Ngöböta kukwe metre nuainne abokän nita ngübare. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune “niara ye kukwe kwin aune erametre tarekä” (Salmo 33:5).