¿MÄ TÄRÄ kukwe ye erere niere? Kukwe ye erere tä nemen bare mäbätä angwane, ¿mäkwe maträdre ño monso mäkwebätä, o mäkwe ñaka nuaindre ye mä tärä ngwentari jai? ¿Mäträdre monsotrebätä ye blo?

Bibliabätä mäträdre nieta ye ñaka ni mada tö dianta ye erere. Ñakare aune ye abokän metrere ni mada tötikata, jie ngwanta, aune töi ükateta, aune ni mada nuainta tare ye ñaka ai gärätä (Proverbios 4:1, 2).

Mäträdre monsotrebätä ye abokän kriblü ngübata kwin ye kwrere. Ni kriblü nökaka ye tä kä ükete kriblü nökara, tä ñö metekäbiti, tä kräkä kitebätä, tä kiangätä kämekäme denkäbätä, aune ruäre ngwane tä dätere ne kwe ririadre metre kunkwäre. Jondron keta kabre nuaindre kriblü mikakäre nirien kwin ye gare ie. Ye erere arato, nitre rüne aune meyere tätre kukwe keta kabre nuainne monsotre kwetre tötikakäre. Keteiti abokän mäträdre kwetre bätätre, ye abokän monsotre tädre kia ye ngwane nuaindre nane nane töi ükatekäre aune dimikakäre nirien ji metrebiti. Akwa, ni kriblü nökaka ye tä kriblü dätere ye ngwane tä nuainne deme ne kwe ñaka mrükadrebätä kwe, ye erere ni rüne aune meyere rabadre mäträre monsotre kwetre yebätä ja tarebiti aune töi kwinbiti.

Mäträdre monsobätä ye Ngöbö Jehová Biblia sribekä, käkwe bämikanina kwin nitre rüne aune meyere käne. Tä mäträre ye kwin krubäte yebätä nitre niara mikaka täte ye nemen kukwe ye tarere (Proverbios 12:1). Tätre ketete dime aune ñaka käi kwitekä jabiti (Proverbios 4:13). Ngöböta mäträre nibätä 1) ja tarebiti, 2) kukwe debe närebiti aune 3) kwin. Mätä mäträre monsobätä ye mä törba tuai kain ngäbiti kwin angwane, mäkwe ja ngwan Jehová erere aune mäkwe kukwe ketamä ja jie ngwankäre ne nuain.

Ja tarebiti Ngöböta mäträre nibätä aune ni tare kwe yebätä. Biblia tä niere, “nire tare Jehovakwe yebätä tä mäträre, ni rüne tä mäträre monso tare kwe yebätä ye erere” (Proverbios 3:12). Ne madakäre, Jehová ñaka brukwä käme, ñakare aune “ni mike tuin bobre jai bätä moto kwin, ñaka nemen rubun jötrö ngwarbe” (Éxodo 34:6). Ñaka tä ñäke rubune  nie, ñaka kukwe tare niere nie aune ñaka tä käre kukwe niere ni rüere, ñobätä ñan aune kukwe ye “ngitra tu grine ye kwrere” tä nemen tare nie (Proverbios 12:18).

Ngöbö ni ngübare bätärekä ye erere nitre rüne töi ñaka raba nemen täte. Ruäre ngwane rubun jatadre mäi rabadre ruin mäi angwane, mäkwe kukwe ne ngwan törö jai, ni rubun ye ngwane monso nuainta tare, ni nemen bäri ngire monso kräke aune ñaka kukwe kwin nuainta. Ye abokän ñaka mäträta bökän monsobätä, ñakare aune kä nemen nikwitekä nibiti.

Akwa, mäkwe ja töi mikai jäme aune ja tarebiti mäkwe mäträi monso mäkwe yebätä angwane, kukwe kwin rabai bare. George aune Nicole kädrite kena yebätä kukwe namani bare ye ngwane dre nuainbare kwetre ye ani mike gare jai.

“Jordan rükabata gwi ye ngwane ti aune ti muko nämä rubun krubäte, akwa ja drieba kwe nunye ye ngwane nunkwe kukwe nuaba töi jämebiti. Kä rababara raire deu yebätä nunkwe blitai ben dekä nunkwe nieba. Nunkwe oraba gwairebe biti nun rikaba kübien. Jetebe se kwrere, nun ñaka nämä rubun yebätä nunkwe kukwe ye kädrieba töi jämebiti ben aune nun nämä dre niere ie ye mataba brukwäte. Ñaka kukwe kwin nuainbare kwe nieba kwe aune dre dre nuaindre kwe nunkwe nieba ie ye rababa debe kräke. Nita rubun ye ngwane mäträdre monsobätä ye abokän ñaka kwin rükaba gare nunye. Nun nämä monso nunkwe kukwe nuin käne ye köböire kukwe kwin nämä nemen bare.” (George.)

“Ti ngobokwe ngwai metaba yekwe ti mikaba rubun, akwa ti ñaka gadaba kräke, ñakare aune ti rababa kwekebe aune jerekäbe tikwe juanba cuartote rubun riadrekä tie yekäre. Ti rababata jäme ye ngwane, ni mada nuainta tare ye blo aune ngwai nuainbare tare kwe tikwe nieba ie. Tikwe ye nuainba ye köböire kukwe kwin rababa bare, ngwaikwe ngite juandre tabiti nieba kwe ie aune küde kitaba kwe ngärä.” (Nicole.)

Ye erere, mäträdre kwin monsobätä yekäre, nuaindre ja tarebiti, aune ni törbadre tö diain ye ngwane ja töi mikadre ye erere arato.

Käre Jehová tä mäträre nibätä “kukwe debe närebiti” (Jeremías 30:11; 46:28). Tä kukwe jökrä mike gare jai, kukwe ruäre ñaka ütiäte akwa tä töbikebätä arato. ¿Ni rüne aune meyere raba ja ngwen ño niara erere? Stephen kädrite kena tä niere: “Kukwe ye ñaka rababa kwin nun kräke aune ñobätä Natalie nämä ja üke ye ñaka rükaba gare nunye, akwa kä nämä nuäibiti aune töi nämä ño ye nunkwe ngwanba törö jai”.

 Robert, Nicole muko, nemen kukwe jökrä mike gare jai arato. Monsotre kwe tä batire batire ja ngwen blo ye ngwane tä ngwentari jai: “¿Krire nunien kwe, o käre tä nuainne? ¿Tätre nainte? ¿Ja ñaka ruin kwin ietre? ¿Kukwe madata töi mike ja ngwen kore?”.

Nitre rüne aune meyere tä töbike kwin angwane, ñaka monsotre kwetre ye mike tuin jai ni umbre kwrere. Apóstol Pablo ie kukwe ye nükani gare yebätä tikabare krörö kwe: “Ti nämane chi angwane, ti nämane blite, ti nämane töbike [...] ngäbäkre chi kwrere” (1 Corintios 13:11). Robert tä niere: “Ti nämene chi ye ngwane ti nämene ja ngwen ño ye tita ngwenta törö jai ye tä ti dimike kukwe ükete debe näre aune ti ñaka nemen rubun”.

Mäkwe ja töi mikadre kwin monso mäkwe kräke ye ütiäte krubäte, akwa ja ngwan blo kwe ngwane ñaka kukwe mikabiti o ñaka tuanmetre jerekäbe. Kukwe meden meden gare monso ie, raba dre dre nuainne aune töita ño ye mäkwe ngwain törö jai angwane, mäkwe mäträi niarabätä kukwe debe närebiti aune kwin.

Malaquías 3:6 tä niere: “Ti abokän Jehová; ti ñaka ja töi kwite”. Nitre Ngöbö mikaka täte tä tö ngwen kukwe metre yei aune ye tä dimike. Nitre rüne aune meyere tä mäträre kwin monsotrebätä ye ngwane monsotre töi nemen jäme arato, ye abokän käre tätre mäträre töi kwinbiti. Ruäre ngwane nitre rüne aune meyere mäträdre töi kwinbiti monsotrebätä, akwa ruäre ngwane nuaindre rubune kwetre angwane, monsotre töi raba nemen jene aune raba nemen rubun.

Jesukwe kukwe niebare ne mäkwe ngwan törö jai: “Munkwe “jän” nie ne ngwane, munkwe “jän” nie kwatibe; munkwe “ñakare” nie ne ngwane munkwe “ñakare” nie kwatibe arato”. Monso ngübata ye ngwane kukwe nieta ne nuaindre (Mateo 5:37). Kukwe meden mä ñaka raba nuainne ye mäkwe ñaka käbämika. Monso mäkwe ja ngwain blo ye ngwane mäkwe tö diain kukwe ruärebiti niedre mäkwe ie angwane, ye erere mäkwe nuain.

Nitre rüne aune meyere rabadre blite käre jabe ye köböire mäträi kwin kwetre monsotrebätä. Robert tä niere: “Ti raba monsotre tikwe juen jondron ruäre nuainne o ñakare ye tätre kite ngwentari tie angwane tita juen. Akwa ye känenkri nemena ngwentari meyei aune meye ñaka tä juen ye abokän ñaka nementre niere tie. Tä nemen gare tie angwane, käre tita ja töi kwiteta ti muko tä dre niere ye erere nuainkäre”. Ni rüne aune meyere töi ñaka ja erebe kukwe ruärebätä angwane, bäri kwin rabadre kukwe ye ükete kaibe jabe.

Mäkwe ja ngwain Jehová erere aune ja tarebiti mäkwe mäträi monso mäkwe yebätä, mäkwe nuain kukwe debe närebiti aune kwin angwane, kukwe kwin rabai monso mäkwe yekwe. Mäkwe niara taredi aune mäkwe jie ngwain ye köböire rükai ünä ye ngwane rabai ja ngwen kwin, rabai jondron nuainne töi bökänbiti aune rabai töbike kwin jondron nuainkäre. Ye erere Biblia tä niere: “Ji medenbiti monsokwe nändre ye mäkwe drie ie; niara rabaira umbre akwa ñaka tuainmetre kwe” (Proverbios 22:6).