“NGÖBÖ abko üai[re]”, ñaka raba tuin ni kä tibienbätä ie (Juan 4:24). Akwa, nitre ruäre käkwe Ngöbö tuanina ye kwrere Biblia tä niere (Hebreos 11:27). ¿“Ngöbö abko tuen ñakare” ye erametre raba tuin nie? (Colosenses 1:15.)

Ni iti därebare ie kä ñaka tuin ye kwrere ani ja bämike. ¿Ni ie kä ñaka tuin yebätä dre dre tä bäre ye ñaka raba nüke gare ie? Ñakare. Nitre aune dre dre tä bäre ye raba nemen gare ie kukwe keta kabrebiti. Ni ie kä ñaka tuin käkwe niebare: “Ni okwä ye ñan aibe köböire kä tuin nie; ñakare aune ni töi ye köböire kukwe raba nemen gare nie”.

Ye erere arato, Ngöbö ñaka raba tuin ja okwä metre nebiti nie, akwa raba tuin nie “kä trä [...] [ni] töite” yebiti (Efesios 1:18). Kukwe ketamäbiti ni raba nuainne ye ani mike gare jai.

Nitre ie kä ñaka tuin yei jondron ngö nemen ruin aune nemen kise mike jondronbätä ye köböire jondron ñaka tuin ietre ye nemen nüke gare ietre. Ye erere arato, jondron tä ni bäre yebätä ni rabadre ja tötike, köböire Ngöbö jondron ye sribekä ye rükadre gare nie. “Kena dekä abti kä nüke mtare jändrän dätebare Ngöbökwe, ye mdenbti kukwe tiebe tua ñakare Ngöböbtä abko tä nüke gare nie [...]. Ye mden kisete jändrän jökrä dätebare Ngöbökwe kena, yebtä nita töi ngitiekä kuin metre.” (Romanos 1:20.)

Ñodre, ani töbike Kä tibien nebätä. Kä tibien ne ñaka sribebare jerekäbe nünankäre nie, ñakare aune sribebare nünankäre kä jutobiti nie. Murie nemen mate tipo nibätä, Ñänä trä nemen mate krube nibätä, nita kri ngokwä bänänte kwete o nukwä kukwe nuata nikwe ye tä kä mike juto nibätä, ¿ñan ererea? Yebiti Ni ni Sribekä tä ni mike tuin ütiäte jai, tä ni tarere aune tä ja töi mike mantiame ni kräke, ¿ñan ererea?

¿Jondron jökrä sribebare ye nita mike ñärärä angwane dreta nemen gare nie? Kena, nita nikren kä kwinta yebätä angwane, Ngöbö dite tä nüke gare nie. Ñodre, nitre ja tötikabare bitinkä tä mike gare, kä kwinta ye tä näin bäri kri aune tä näin bäri jötrö. Mäkwe nikra deu kwinta aune mäkwe ngwantari jai: “¿Nire diebiti kä kwinta ye tä nemen ye erere?”. Biblia tä niere Ni ni Sribekä ye “die ñaka krüte” (Isaías 40:26). Aune jondron sribebare ye tä mike gare niara ye Bäri Dite Krubäte; ye abokän “die kri krubäte” (Job 37:23).

Monso nibu ie kä ñaka tuin abokän meye tä niere: “Blitadre bentre ye kwin krubäte dirikäre ietre. Dre dre tuin nunye aune dre dre kukwe ruin nunye bätä kukwe meden meden tä nakainkä ye jökrä nunta niere ietre. Nun abokän niaratre okwä kräketre”. Ye erere arato, “ni ñakare jire iti käkwe Ngöbö tuani ja okwä jenbti”, akwa Jesús, “Ngöbö Odei itibe [...] tä nüne ketetibe Rün kwebe”, abokän käkwe Ngöbö ño ye mikanina gare nie (Juan 1:18). Jehovakwe Jesús sribebare kena, niara aibe sribebare akwle kwe. Niara ye abokän ni okwä ni kräke: niara aibe raba Ngöbö ño ye driere nie.

Kä kwati krubäte te Jesús niena nüne Ngöböbe. Kukwe meden meden mikani gare kwe Ngöböbätä ye ani mike gare ruäre jai:

• Ngöbö tä sribire käre. “Ti Rün tikwe tä sribire käre abti kä nüke mtare.” (Juan 5:17.)

• Nita dre dre ribere jai ye gare Ngöböi. “Munta dre dre mdei nike, ye mun ngämi kärere mun Rünye, ye känenkri tärä nebe gare ie.” (Mateo 6:8.)

• Nita dre dre ribere jai ye Ngöbö tä bien nie. “Mun Rün kä käinbti tä ñänä mike nüke käin ye abko tä trä ngitiekä jökrä ni käme kräke amne ni kuin kräke [...], tä ñü mike näkäen temen, ye abko ni nünanka metre niara ngwärekri kräke tä näkäen amne ni nünanka  käme niara rüere kräke tä näkäen arato.” (Mateo 5:45.)

• Ni itire itire ütiäte Ngöbö kräke. “¿Ñan nukwä kubu ni raba rürübäinne ngwian chi bätäya? Ñakare ütiäte kri akwa näin ngitiekänti, nementa gare mun Rün kri ie. Mun dokwä druenkwa tä täinbare jökrä kratire kratire kwe. Nebätä mun ñan kä jurä ngwan. Mun abrä ütiäte kri nukwä kräketa.” (Mateo 10:29-31, Ngöbö Täräe, tärä okwä ükaninte.)

Nitre ie kä tuin yei jondron nüke gare ye nüke gare jene ni ie kä ñaka tuin yei. Ñodre, kä trä ñan nen yekänti Ñänä trä ñaka mate ye erere ñaka nüke gare ietre, ñakare aune kä tipo känti Ñänä trä ñaka mate ye kwrere nüke gare ietre. Ni ie kä ñaka tuin yei kä trä aune kä trä ñan nen ye ñaka tuin, ye erere Jehová ye abokän ño ye ñaka raba nüke gare akwle nie. Yebätä, ni iti raba ja ngwen Ngöbö erere ye juani kwe.

Ni ye abokän Jesús (Filipenses 2:7). Niarakwe blitabare Rün kwe yebätä, aune töi ño ye bämikani kwe nie. Felipe, ni ja tötikaka ben, käkwe niebare krörö ie: “Ti Dänkien, ma Rün mike tuadre nunye”. Akwa niarakwe niebare krörö kukweikäre: “Nire nire käta ti tuen, ye abko tä ti Rün tuen arato” (Juan 14:8, 9). ¿Nita ja tötike Jesubätä ye ngwane dreta “nüke gare” nie Ngöböbätä?

Jesús nämene nitre tarere, töi nämene bobre aune nämene jäme ni madabe (Mateo 11:28-30). Töi nämene kwin yebätä nitre tö nämene rökrai ken. Nitre nämene ja tare nike ye nämene tuin bobre ie aune kä nämene juto bätätre ye käi nämene nemen nuärebätä arato (Lucas 10:17, 21; Juan 11:32-35). Jesukwe dre dre nuainbare yebätä mäkwe ñäkä o kädrie mä olote angwane, kukwe ye namani bare metre ye mäkwe bämika ja töite. Jesús nämene nitre mada mike tuin ño jai yebätä mäkwe töbikaitari angwane, Ngöbö töita ño ye rükai gare bäri kwin mäi aune ja rabai ruin bäri ken mäi.

Nitre ie kä ñaka tuin ye tätre dre nuainne jondron ja bäre mikakäre nüke gare jai ye meri ie kukwe gare tä mike gare krörö: “Kukwe kiakia nemen gare ietre aune kukwe nemen gare ietre jondron mada köböire (ñodre, nementre kise mike jondronbätä, jondron rä nemen matebiti, jondron ngö nemen ruin ietre aune jondron mada madabiti), aune nementre jondron kiakia ye bämike ja töite jondron jökrä mikakäre nüke gare jai”. Ye erere arato, nikwe jondron sribebare ye mikai ñärärä, Jesukwe dre niebare Rünbätä yebätä nikwe ñäkäi, ja ngwani ño kwe Rün erere yebätä nikwe ja tötikai angwane, Ngöbö rükai gare bäri kwin nie. Rabai metre ni kräke.

Ye erere Job ni nünanbare kirabe yekwe nuainbare. Kena blitabare kwe kukwe ñaka nämene nüke gare jökrä ie yebätä (Job 42:3). Akwa, Ngöbökwe jondron sribebare bä nuäre yebätä ja tötikabare kwe ye bitikäre, niebare kwe: “Mä kädriebare ti olote ye köböire mä namani gare tie, akwa nengwane tita mä tuin ja okwä jeñebiti” (Job 42:5).

Mä raba ye erere nuainne arato. Mäkwe Ngöbö känäin angwane, “niarakwe ja tuainmetre kwen mäi” (1 Crónicas 28:9). Nitre testiko Jehovakwe tä juto biare mä dimikakäre Ngöbö ñaka tuin ye mike gare bäri kwin jai.