Jehová * jondron jökrä sribebare aune bäri dite krubäte, yebätä nitre kwati tä niere dre dre tä nakainkä kä jökräbiti tibien ye niara köböite, kukwe tare tä nemen bare ye niara köböite nieta kwetre arato. Akwa, Biblia tä niere krörö niarabätä:

•  “Jehová tä jondron jökrä nuainne metre.” (Salmo 145:17.)

•  “Ji [Ngöbökwe] ye jökrä kwin metre. Ngöböta kukwe niere ye jökrä tä nuainne, ñaka kukwe käme nuainne jire chi; niara töi metre.” (Deuteronomio 32:4.)

•  “Ngöbö [“Jehová”, TNM] abko moto kuin nikrä amne nita nebe ruentari tare ie.” (Santiago 5:11.)

Ye tä mike gare Ngöbö ñaka kukwe tare mike nakainkä. Akwa tä nitre töi mike kukwe ye nuainne ye nitre ruäre tä nütüre. ¿Ye metre? Ñakare. Biblia tä niere: “Mun mden mden ie kukwe kämekäme mdei jata mun nuatekäre ja käne, ye abko ñan Ngöböta mun nuente kukwe kämenbtä munkwe nütü, ñobtä ñan angwane [...] kukwe kämekäme ñan raba niara nuente jire chi ja käne. Erere arato, Ngöböta ni nuente ñakare jire chi kukwe käme nuenkäre” (Santiago 1:13). Ñaka nitre töi mike kukwe käme nuainne. Niara ñaka kukwe tare nuainne aune ñaka nitre mada mike nuainne. Yebätä, ¿dre aune nire ngite ni raba niere?

Ñobätä nita ja tare nike ye Biblia tä mike gare keteiti ne erere: “Ni jökräbätä kukwe rakaikä aune ñongwane rakaikä ye ñaka gare nie” (Eclesiastés 9:11). Kukwe tare ni ñaka ngübare rakadrekä ye ngwane, ni raba juruainne tare o ñakare. Ni täi kä medenkänti aune ñongwane kukwe ye rakadrekä ye ererebätä ni juruaindi tare o ñakare. Torre ngidianinte yekwe nitre 18 murie ketani yebätä Jesukristo blitabare kä nikanina 2,000 ta yete (Lucas 13:1-5). Nitre ye nämene nüne ño ye ñan aibätä nikanintre ngwarbe: ñakare aune torre ngidianinte ye ngwane niaratre nämene torre ken yekwe murie ketani. Bitinkä, dobo nakaninkä Haití enero kä 2010 yete yekwe nitre 300,000 murie ketani, aune nitre bobre, jondron bökäne aune nitre mada mada nünanka juta yete ye murie ketani arato nieta gobrantrekwe. Nitre ño ño raba nakain brein aune köbö ño ño te raba nemen bren arato.

Ni ruäre raba ngwentari jai: “¿Ñobätä Ngöbökwe ñaka kukwe tare ye ketaninbätä? ¿Ñobätä ñaka nitre töi kwin ye kriemikani kwe?”. Akwa, kukwe tä nakainkä ye Ngöbökwe ketadrebätä yekäre, ñongwane kukwe ye rakadrekä ye rabadrera gare ie. Erametre, dre rakaikä ja känenkäre ye niara raba mike gare, akwa ni rabadre kukwe ne ngwentari jai: ¿die tärä kukwe rakaikä ja känenkäre mikakäre gare yebiti tä kukwe jökrä mike gare? (Isaías 42:9.)

Biblia tä niere: “Ngöbö nikwe abokän tä kä kwinbiti; tö namani dre dre nuaindi ye erere nuainbarera kwe” (Salmo 115:3). Ye erere, kukwe meden meden ütiäte Jehová kräke ye aibe tä nuainne, akwa raba dre dre nuainne ye ñaka tä nuainne jökrä. Ye erere dre rakaikä  ja känenkäre ye ñaka tä mike gare jökrä. Ñodre, juta Sodoma aune Gomorra kirabe yete kukwe käme nuain nämene ye ngwane, Ngöbökwe niebare krörö Abrahán ie: “Nitre nünanka juta Sodomate btä juta Gomorate abko tä kukwe kämekäme nuene krübäte dikaro nieta ni jökräkwe. Ne abko era bokänä ya abko, ti tö gai metre tie, kä bike niken mike ñäräre” (Génesis 18:20, 21, Jändrän Kena [JK]). Kä nikani ruäre ta yete, juta yekänti kukwe käme nuain nämene ye Jehová ñaka tö namani mikai gare jai, ye tä mike gare niara ñaka tä kukwe jökrä mike gare rabadre bare känenkri (Génesis 22:12). Akwa, ye ñan tä mike gare niara abokän ñaka kukwe nuainne metre o niara di braibe. Biblia tä niere: “Tä sribi jökrä nuainne metre”, yebätä niara ñaka tä kukwe ja känenkäre ye mike gare jökrä ne kwe tö dre nuaindi ye rabadre bare. Ñaka ni mike ja dibiti ja kukwei mike täte (Deuteronomio 32:4). * Yebätä nie raba metre, Ngöbökwe kukwe meden mikadre gare aune meden abokän ñaka mikadre gare ye tä gare ie.

Ni kä tibienbätä köböite kukwe käme ruäre ye tä nakainkä. Dre dre köböite kukwe blo nuainta ye Biblia tä mike gare krörö: “Kukwe kämekäme käta ni nuente ja käne, ye abko kukwe käme mdei ni töibtä tä ni nuente ja käne, käta ni näkwite ja kukwäre. Yebti kukwe kämekäme mdeita nebe nie, ye erere nita niken nuene angwane, nita ja mike ngite Ngöbö rüere angwane, [...] ye dokwäre abko nita krüte” (Santiago 1:14, 15). Erametre, nire töita käme ye erere nuaindre kwe angwane kukwe tare rabai barebätä (Romanos 7:21-23). Ne madakäre, kukwe namanina bare ye tä mike gare, nitre tä kukwe käme krubäte nuainne ye köböite nitre mada tä ja tare nike krubäte. Ye ñan aibe, ñakare aune nitre töi käme ye tä nitre mada töi mike käme arato, biti tätre niken gwaire kukwe käme nuainne krubäte (Proverbios 1:10-16).

¿Ngöbökwe ketadrebätä? ¿Ngöbökwe ñaka ni tuanemetre kukwe käme nuainne? Ni sribebare ño yebätä ani töbike. Ngöbökwe ni sribebare ja bä erere nieta Bibliakwe. Ye köböire ni raba ja töi mike niara ye erere (Génesis 1:26). Ne madakäre, jondron kwin biani kwe nie: ye abokän ni rabadre jondron nuainne ja töi jeñebiti. Nikwe taredi aune kukwei mikai täte o ñakare ye tä gare nie (Deuteronomio 30:19, 20). Nikwe ja ngwandre ño ie törbadre ye erere nikwe nuaindre ye ngwane, ñaka tädre ni mike jondron nuainne ja töi jeñebiti, ¿ñan ererea? Robots ükateta dre dre nuainkäre ye erere ni tädre jondron nuainne niara kräke, ¿ñan ererea? Nikwe dre dre nuaindi aune dre raba nakainkä nibätä ye niena ükaninte, ye ngwane kukwe ye erere rabadre bare arato, ye abokän kismet. Yebätä Ngöböta ni mike ütiäte jai aune ni tö dre nuaindi ye erere tä ni tuenmetre nuainne ye kwin krubäte. Akwa, kukwe ye ñan tä mike gare nita dre blo nuainne aune nitre mada tä kukwe blo  den nuaindre jai yebätä ni mikai ja tare nike kärekäre.

Täräkwata nebätä kukwe ngwantarita kena ye nikwe ngwandretari ni hindú o budista ie angwane, kukwe ne erere niedre kwe nie: “Kukwe karma ye ererebätä nitre töi kwin yebätä kukwe tare tä nakainkä: nitre nämene nire käne ye ngwane dre dre nuainbare kwetre ye köböite tätre ja tare nike kä nengwane”. *

Kukwe ye rükadre gare bäri kwin nie yekäre, Biblia tä dre niere gata yebätä ye ani mike gare jai. Jardín Edén yekänti ni brare aune meri sribebare kena, yete Ni ni Sribekä käkwe niebare krörö Adán, ni brare kena ie: “Krita nete ne, ma tö raba mden mden ngwäkä kwetai, erere makwe kweta, akwa kri dre kuin btä dre käme mikakrä gare, se ngwäkä makwe ñan tö ngwian kwete jire chi, ñobtä ñan angwane makwe kri ngwäkä se kwetadre angwane, ma krütadi” (Génesis 2:16, 17, JK). Adankwe Ngöbö kukwei mikani täte aune ñaka ja mikani ngite kwe akräke, nünandre kärekäre kwe. Ñaka Ngöbö kukwei mikani täte kwe yebätä krütani. Monsoi jatani nemen ye ngwane, “gata nikani ni jökräbiti” (Romanos 5:12, Ngöbö Täräe [NGT], tärä okwä ükaninte). Yebätä ni raba niere gata yebiti ngite ütiä bianta (Romanos 6:23). Ne madakäre, Biblia tä niere “nire ngatanina, yebrä niena kwäre ngite kän” (Romanos 6:7 NGT). Ye tä mike gare, nitre tä krüte ye bitikäre ñaka niena ngite ütiä bien.

Kä nengwane, nitre kwati tä niere nita ja tare nike ye abokän kukwe karma köböite. Nire tä kukwe ye mike täte ye tä ja tare nike aune ni mada tä ja tare nike ye ngwane ñaka töibikaire. Akwa, kukwe käme ñaka rabadre bare mada ye kukwe karma ñaka mike gare. Nitre rabadre ja ngwen kwin aune kukwe ruäre rabadre gare metrere ietre ye aibe köböire ñan raba därereta bati bobu nütüta. Akwa Biblia ñaka kukwe ye erere niere. *

Akwa, nitre kä tibienbätä ye ñan ai köböite metrere kukwe käme ye tä nakainkä, ñakare aune Satana köböite. Ye ángel käkwe Ngöbö mikani metre täte kenanbe, akwa “kukwe metre ñakare tärä kwe” aune niara köböite ni kä nebätä jatani ja mike ngite (Juan 8:44, NGT). ¿Nuainbare ño kwe? Jadín Edén yete nitre töi mikani kwe ja mike Ngöbö rüere (Génesis 3:1-5). Jesukristo käkwe kädekani “diablu” aune “nitre nünanka Ngöbö rüere dänkien” (Mateo 6:13; Juan 14:30). Nitre jökrä bäsi ñaka Jehová kukwei mike täte niara erere, yebiti tätre bämike tätre näin Satana jiebiti (1 Juan 2:15, 16). Tärä 1 Juan 5:19 tä mike gare, “ni kä jökräbti temen tä [...] Satana ngututu ngoto täni”. Akwa angeletre mada ja töi mikanina blo aune ja mikanina kwetre Satanakri arato. Biblia tä mike gare niara tä chokalitre yebe gwaire “ni ngökö kwati kä jökräbti temen”, aune ye tä ni jökrä mike ja tare nike (Apocalipsis 12:9, 12). Yebätä Diablu köböite metrere kukwe käme nuainta.

Ye tä mike gare metre, kukwe tare tä nakainkä nibätä ye ñaka Ngöbö köböite. Ñaka tä ni mike ja tare nike arato. Ñakare aune, kukwe käme ye diainkä kwe tä käbämike, mikai gare jai kukwe ja käne yebätä ye erere.