JOSÉ tä töi ulirebiti nikren kä kädrikri ye kokwäre. ¡Tö nibi ribrainkä nen aune gitiai nitre kwati tä näin ja jiebiti yebätä mento! Ngudre tä yete ye kwäräkri känime ju kwe ye nemenkä Hebrón. Rün kwe, Jacob nibira kübiakäre aune dreta nemen bare monso tare kwe yebätä ye ñaka gare ie. Akwa ñaka nibi gitiadre José kräke, aune rünkwe niara tare käkwe ngübabare ye ñaka tuaita kwe ni raba niere. Nitre jondron rürübäinkä tä camello kwetre ngwen ja käne ji niken mötörikri kokwäre ye ngwane tätre krare niarabiti arato. José kürü kwetre aune okwä ñaka ngedenkäbätä jire. José, aceite rä mane bätä resina ngwanta kwetre ye rürübäindi kwetre Egipto ngwane jondron rabai krubäte kwetre ni raba niere.

Kä 17 näre Josebiti. Tä nikren nedrinkri mar Grande kokwäre. Tä okwä kwani räkä Ñänä niken nekä ye mike ñärärä menteni. ¿Ñobätä kukwe tare ye tä nakainkäbätä? ¿Ñobätä etebatre käkwe bäsi murie kiti aune rürübäini kwetre ni klabore erere? Okwä ñöita nen. ¡Bätuakäre mada dre rabai barebätä ñaka gare jabätä ie!

¿Dre namani bare metrere? ¿Aune monso yebätä mräkätre jeñe kwe küdrebare krubäte akwa tödekabare kwe yebätä ni raba dre mike gare jai?

José ye mräkätre nämene kwati, akwa ñaka nämenentre nüne kä jutobiti aune keteitibe jabe. Mräkätre kwe ñaka nünanbare kwin nieta Bibliabätä ye tä mike gare, ja mikata gure meri kabre ben ye ngwane nüna ñaka kwin jire, nitre Judea nämene kukwe ye nuainne krubäte akwa Ngöbökwe tuanimetre nuainne nememe ni rabadre meri itibe ben ükaninte Monsoikwe ye ngwane (Mateo 19:4-6). Jacob nämene ji dokwä ngwen mräkätre käne, ye monsoi namani 14 näre meritre namani nibokä ben yekwe: niara muko nibu ye abokän Lea aune Raquel, aune meritre sribikä muko nibu kräke ye abokän Zilpá aune Bilhá. Meri kädeka nämene Raquel yei metrere Jacob tö namani. Akwa, Lea, Raquel eteba umbre ye ñaka namani tare kwe. Ja mäkäninte kwe Lea ben ñobätä ñan aune u kwe yekwe ngökabare. Meritre nibu ja etebare ye nämene käre bätä ngwen jabätä aune nämenentre ja rüere yekwe monsotre kwetre töi mikani blo, ñobätä ñan aune namanintre bätä ngwen jabätä kwärikwäri arato (Génesis 29:16-35; 30:1, 8, 19, 20; 37:35).

Kä kwati te Raquel monsoi ñaka namani nemen, biti namani murore aune José därebare kwe. Jacob namanina umbre ye ngwane José namani kwe, yebätä namani bäri tare kwe. Ñodre, ani mike gare keteiti jai. Bati, Jacob nikani eteba kwe Esaú ngäbiti. Kä jürä namani krubätebätä, ñobätä ñan aune  Esaú niebare niara murie ketai kwe. Nikani mräkätre jökrä ngwena jabe yebätä kukwe ükaninte kwe kriemikakäre, akwa metrere Raquel aune monso chi kwe José ye kriemikani kwin kwe: mikanintre näin mrä köre kwe nitre nämene näin kwati ye jiebiti. Kukwe namani bare köbö yete ye nämene törö käre monso chi yei kukwe madabätä arato. Jacob namanina umbre, akwa nämene dite. Akwa, José nükani dekä ngwäte ye ngwane kwani nakwente ie. Aune ñobätä Jacob nämene ye erere namani gare ie ye ngwane töi namani ñan krütare: dibire rünkwe ja di nuani ángel dite ben ne kwe Jehovakwe jondron kwin mikadre nemen bare kräketre. Ngöbökwe kukwe kwin nuianbare kräke, kädekani mrä kwe, Israel. Niara köböire nitre rabai kwati krubäte abokän kädekai kä yebiti (Génesis 32:22-31). Ye bitikäre, namani gare José ie, niara aune etebatre kwe ye rabai nitre jene jene rüne abokän rabai kwati krubäte.

Kä nikani ruäre ta ye bitikäre, José nämene monsore ye ngwane meye tare kwe ye krütani kän ye namani tare krubäte ie: eteba Benjamín nämene därere meyebätä ye ngwane meye krütani. Yekwe Jacob mikani ulire krubäte. Tä monso kwe okwä ñöi sököte aune nitre krütanina gaikröta yebätä tä blite ben ye bämike ja töite, kukwe käbämikata yekwe mekera ruai kwe Abrahán töi mikani jäme. ¡Jehovakwe José meye tare kwe gaikröta namani gare ie yekwe töi mikani jäme! Kukwe käbämikata yekwe töi mikani bäri “ni nire Ngöböi” ye tarere ni raba niere (Lucas 20:38; Hebreos 11:17-19). Jacob monsoi namani nibu Raquelkwe ye nämene käre tare kwe (Génesis 35:18-20; 37:3; 44:27-29).

Monsotre taredre krubäte ye erere ngwane rabadre bäri bike kri, akwa Jacob töi nämene kwin ye erere ja töi mikani Josekwe aune tödekabare kwatibe kwe, aune dre kwin bätä dre käme ye nämene gare kwin ie. Kä namani 17 biti ye ngwane, bati nämene etebatre kwe dimike obeja ngübabätä ye ngwane, kukwe blo nuainbare kwetre gani kwe. ¿Ñaka kukwe ye mikadre gare kwe ne kwe etebatre ñaka rabadre rubun kräke? Dre nükani töite ye Biblia ñaka niere, akwa kukwe metre nuainbare kwe nieta Bibliakwe: kukwe ye niebare kwe rün ie (Génesis 37:2). Kä jürä ñaka namani Josebätä kukwe ye niekäre yebätä namani bäri ütiäte Jacob kräke ni raba niere. Josekwe kukwe kwin krubäte bämikani monsotre kristiano kräke. Ja mräkätre o ja ketamuko mäkwe käkwe ja mikani ngite krubäte rabadre gare mäi angwane, mäkwe ñaka ükadre, ñakare aune nire nire raba ni ja mikaka ngite ye dimike yei mäkwe mika gare (Levítico 5:1).

Akwa ni raba kukwe mada mike gare jai José mräkätre yebätä. Kä nengwane nitre Ngöbö mikaka täte ñaka nemen meri kabre ben, akwa kwati tätre nüne uyie o meyekrä, ngobokrä o ngängänkrä aune etebakrä o ngwaikrä ben. Nitre ja mräkäre tä nüne ye erere rabadre ngwen törö jai, jondron kwin nuaindre ni ruäre aibe kräke ye tä ni ñäkebiti. Nitre rüne aune meyere töbätä yekwe monsotre kwetre aune ngängänkrä bätä ngobokrä ye tare, aune itire itire ye  töi kwin aune jökrä raba nüne kä jutobiti jabe tätre mike gare metre ietre (Romanos 2:11).

Jacob käkwe kukwe kwin krubäte nuainbare José kräke, ñobätä ñan aune kä jürä ñaka namanibätä kukwe metre nuainkäre: yebätä dän ütiäte sribe mananbare kwe kräke (Génesis 37:3). Dän küde nga bä nuäre gobran tä kite jabätä ye kwrere raba ruin nie.

Erametre, Jacob nämene jondron nuainne töi kwinbiti aune nämene jondron kwin nuainne José kräke aune tarere yebätä José namani debe bien krubäte ie. Akwa dän ye köböite kukwe kri keta kabre namani bare Josebätä. Kena, José nämene obeja ngübare, ye sribi kri nuain nämene jubäre. Dän bä nuäre nämene Josebätä aune nämene näin kiangätä dube yete ta, nämene näin jäkwatabätä mintukwäre o nämene niken obeja nämene nemenkä kriküde tukwäte te ye diankakäre ye ni raba bämike ja töite. Akwa ye ñan kukwe kri kräke. Rünkwe dän bä nuäre sribe mananbare kräke ye rabadre gare etebatre ie ye ngwane, ¿töi rabadre ño kräke?

Biblia tä mike gare, José nämene bäri tare rünkwe ye gani etebatrekwe angwane, “moto namani romon jökrä Josekrä, aisete ñan namani blite jäme ben” (Génesis 37:4, Jändrän Kena [JK]). * Etebatre kwe namani rubun kräke, akwa ñaka ja töi mikadre ye erere kwetre näre (Proverbios 14:30; 27:4). ¿Kukwe ye erere namanina bare mäbätä? ¿Ruäre ngwane mä tärä nemen rubun ni mada kräke kukwe kwin nuaindre mä kräke näre abokän nuainbare kräke yebätä? José etebatre ye mäkwe ngwan törö jai. Bätä ngwani kwetre ye köböite ja mikani ngite krubäte kwetre akwa ye bitikäre ja namani ruinta ngite ietre. Ñaka ja töi mikani kwin kwetre, ye tä ngwenta törö ni kristiano ie bäri kwin “nire nire btä käta nuäre, ye ben [...] kä ngwiandre nuäre gwaire jabtä” (Romanos 12:15).

José etebatre brukwä jatani kräke ye gani kwe jabätä. ¿José namani etebatre känti ye ngwane dän bä nuäre ye tikaninte kwe jabätä? Tö namani tikaite jabätä raba ruin nie. Akwa, nikwe ngwandre törö jai nämene tare Jacobkwe aune nämene ütiäte kräke yebätä dän ye biani kwe ie, aune José tö namani käre rün tuai tö ngwen jai, ye medenbätä dän ye nämene kärebätä. José kukwe bämikani ye tä kukwe keta kabre driere nie. Ngöbö ñaka ni kitete akwa ruäre ngwane tä nitre niara mikaka täte ye ruäre mike ütiäte jai. Ne madakäre, ñaka tö nitre niara mikaka täte ye tuai ja ngwen nitre kä nebätä töi blo aune kukwe käme nuainkä ye erere. Nitre kristiano metre tä ja ngwen ño ye bämika raba dän Josekwe yebätä: niaratre ñaka ja ngwen nitre mada mada ye erere. Akwa, ruäre ngwane, tätre ja ngwen ño yebätä nitre mada nemen bätä ngwen bätätre aune nementre mike tuin ngwarbe jai (1 Pedro  4:4). ¿Ñaka ja ngwandre ni kristiano erere kwetre ne kwe rüe ñaka rakadrekä? Ñakare, käre dän nämene Josebätä ye erere käre tätre ja ngwen kwin (Lucas 11:33).

Kä nikani braibe ta ye bitikäre, Josekwe köböbare bobu abokän ütiäte. Köböbare kena kwe ye ngwane, niara aune etebatre kwe ye nämene trigo mäkete jabätä. Biti trigo kwe ye namani metre krö aune trigo etebatrekwe ye namani trigo niarakwe ye bäre ta aune namani nöbraninkä rä kä tibien trigo kwe yei tuani kwe. Köböbare bobukäre kwe ye ngwane, Ñänä, Sö aune muke 11 namani ja mikaninte kuintubu niarai tuani kwe (Génesis 37:6, 7, 9). Köböbare kwe ye namani tuin metre erere, akwa kukwe ye ñan tuabare. ¿Josekwe dre nuaindre mada?

Josekwe köböbare ketebu ye Jehovakwe mikani tuare ie aune köböbare ketebu kwe ye ja känenkäre rabadre bare metre. Ye dre bämikani ye Ngöbö tö namani José tuai mike gare. Nitre Ngöbö kukwei niekä José ye bitikäre käkwe dre nuainbare ye erere namani nuaindre José ie, nitre yekwe kukwe Ngöbökwe mikani gare juta Ngöbökwe nämene ja ngwen blo yei.

Töi kwinbiti Josekwe niebare etebatre ie: “Tikwe köböni ne kukwe nuin”. Josekwe dre niebare ietre ye nükani gare drekebe ietre aune ñaka matani kwin bätätre, yebätä rubune kwärä niebare kwetre ie: “Ma rabadi jreire nunkwe amne, nun rabadi ja mike bobre mabtä, ¿mata nütüre ñan ñan?”. Biblia tä niere “bär[i] mätä namanintre Josebtä köbö nie dokwäre kore jae”. Köböbare bobukäre kwe ye niebare kwe etebatre aune rün kwe ie angwane, ñäkäbare rubune ie arato: “Rünkwe niebare ie: ¿Ye ño abko mata köböre kore yere? Ye abko, ¿ma mräkä, ma meye btä ti, nun rikai nguklobti temen amne ja okrä mikai temen, ma mikai ütiäte jae, [...] ya?”. Akwa, Jacob namani töbike kukwe yebätä. ¿Jehová nämene kukwe mike gare monso kwe ie? (Génesis 37:6, TNM 8, 10, 11, JK.)

José ni Ngöbö mikaka täte ye ñan aibe mikani tuin ngwarbe jai aune rüe nakaninkä kukwe mikadre gare kwe niebare ie yebätä. Jesús namani metrere Jehová kukwei mikaka gare, aune kukwe ne niebare kwe nitre ja tötikaka kwe yei: “Ni ruäre tä näin kisere ti jiebti ti mikakäre ja tare nike, ye kwrere arato nändi mun jiebti kwetre mun mikakäre ja tare nike” (Juan 15:20). José monso bati käkwe tödekabare aune kä jürä ñaka namanibätä yebätä nitre kristiano jökrä raba kukwe keta kabre mike gare jai.

Kä nikani braibe ta ye bitikäre, Jacobkwe kukwe ribebare nuaindre José ie. Monsotre känekäne kwe ye nämene obeja ngübare ngwitärikri, Siquem ye ken, kä yekänti rüe nakaninkä krubäte käi jämi niken raire ta. Yebätä Jacob namani niaratre töibikaire, ye medenbätä José juani kwe jiebiti kukwe blo ñaka nemen bare bätätre ye mikakäre ñärärä. ¿Ja namani ruin ño José ie? Etebatre brukwä nämene krubäte kräke aune ye nämene gare jabätä ie. ¿Rünkwe juani niedre kwe ietre ngwane dre nuaindre kwetre? Dre erere nuaindre kwetre, akwa José töi nämene kwatibe rün kukwei mikabätä täte (Génesis 34:25-30; 37:12-14).

Nänbare mente kwe, köböbokä o köbörike gürere raba ruin nie. Siquem nämene nemenkä 80 kilómetro (50 milla) ngwitärikri Hebrón yei. Akwa José namani kä yekänti angwane, namani gare ie etebatre nikanina kä Dotán yekänti, kä ye nemenkä 22 kilómetro (14 milla) ngwitärikri. Jatanina nemen känime kä yekänti angwane, jutuabare menteni etebatre yei aune namanintre rubun krubäte. Niebare kwetre jai: “¡Kwre, ni köbökä nükera neen ni jiebti tuen! Ari kämike, bti käta muani mente nguse ñökrä, sete nikwe kitadi nguse bti, jändrän krübäte krübäte käkwe kwetani, nikwe niedi tataye. Nebti köböbare ño kwe, ye rabai bare ñakare mda ie”. Ñaka murie ketadre; jerekäbe kitadre kä mäkäte niebare Rubenkwe etebatre mada mada yei. Biti diandrekä kwe kä mäkäte ye nämene töite (Génesis 37:19-22).

Dre rakaikä Josebätä ye ñaka nämene gare ie, akwa rükadre etebatre känti ye ngwane rabaitre jäme ben nütübare kwe. Akwa, nakani ietre ja ñäte. Dän bä nuäre nämenebätä ye dianinkäbätä kwetre, jäkäni tibienta kwetre nemen kä mäkä nämene yekänti aune kä mäkä yete kitani kwetre. ¡Matani tare tibien! Yebiti ta nükaninta krö. Ja kaibebiti ñaka  raba nüketa kwin. Nämene nguse ye ngwane, kä mäkä körä kwin ye aibe namani tuin ie. Ngwänärekä kwärä namani ja diankamana kä mäkäte, akwa ñaka kukwei töibikabare kwetre. Ñaka ja miketre ngite kwrere nikanintre jäme mröre. Rubén nikani mentokwäre ye ngwane etebatre mada tö namaninta José murie ketai. Ñaka murie ketadre, ñakare aune rürübäindre nitre jondron rürübäinkä jatadre ta yei niebare Judakwe mada ietre. Ji niken Egipto kokwäre ye ken kä Dotán nämene nemenkä aune ñan raire ji yebiti nitre Ismael aune nitre Madián jatani kwati ja jiebiti. Rubén jämi nüketa ye känenkri etebatre mada yekwe kukwe ükaninante jabe: José rürübäinbare 20 siclo yebätä (Génesis 37:23-28; 42:21). *

Kukwe nini kena nete yebätä ani bliteta. José jäniki mötörikri, kä Egipto kokwäre. Jondron jökrä dininkä kän raba ruin nie. ¡Nebe kaibe! Mräkätre tua ño, ñaka kwani Rubén ie yebätä Rubén namani ulire aune niara murie ketani nütübare rünkwe yebätä namani ulire rabadre gare ie ye känenkri kä näin raire ta. Rua kwe Isaac tä nire, Benjamín eteba chi köre tare kwe, abokän rabai uliere krubäte yebätä kukwe ñaka rabai gare ie arato. Akwa, ¿erametre jondron jökrä dininkä José kän? (Génesis 37:29-35.)

Ñakare, kukwe keteiti tä Josekwe abokän etebatre ñaka dininkä jire kän: ye abokän tödeka kwe. José ie Ngöbö kwe Jehová gare kwin, aune jondron mada ñaka raba niara töi kwite, ñaka niena nüne ju kwete, jänbike niken mobe nemen Egipto ye ngwane ja tare nikadi kwe; aune rürübäindi ni klabore erere ni jondron bäkäne Egipto kädekata Potifar yei yekwe ñaka niara töi kwitai arato (Génesis 37:36). Dre dre ben tä ja tuinye käkwe tödeka kwe mikai bäri dite aune töi rabai kwatibe ja tuabätä jankunu Jehová ken. José tödekabare yekwe dimikani Ngöbö kwe mike täte bäri kwin aune mräkätre kwe dimike ye nikwe mikai gare jai kukwe kädriei täräkwata madabätä yekänti. Erametre, Josekwe tödekabare ye erere nikwe tödekadre ye kwin krubäte.