Ti nünanka Rmeich, kä ye nemenkä Líbano Israel ken. Nitre ja käite arabe nämä rüre jabe ye näire ti jataba nirien. Bomba kita nämä ye täbe törö kwin tie, bomba ye nämä nitre ñaka ngite ye kwati krubäte murie kete. Ñaka nüna nämä nuäre yete; ni mada murie keta nämä aune ni mada nuain nämä tare ye ngätäite nun nämä nüne.

Ti mräkätre nämä näin Iglesia Maronita yete, iglesia católica tä Oriente yekri iglesia ye kite. Nun 12 nämä nüne gwi, yebätä ti rün nämä käre sribire nun ngübakäre, akwa ti meye abokän nämä niken nun ngwena iglesiate. Ye bitikäre, nitre Iglesiate aune nitre mada nämä nitre bobre mike tuin ngwarbe jai rükaba gare tie.

Ti jataba nirien ye ngwane, kung fu ye jataba tuin kwin krubäte tie. Ti nämä ja kite krubätebätä. Ye bitikäre ja metadre ño kisebiti, ngotobiti aune jondron mada madabiti ye rababa gare kwin tie. Ti ñaka raba rü ketebätä, akwa nitre mada nämä ni mada nuainne tare ye ti raba ketebätä tikwe nütüba. Yebätä nitre nämä ja mete ye ngwane käre ti nämä niken drekebe denkä jabätä. Ti brukwä nämä käme krubäte aune ti nämä nemen drekebe rubun. Kä mötörikri Líbano yekänti ti jürä nämä nitrebätä, ñobätä ñan aune ti nämä ja di ngwen kukwe käme aune ni mada nuain nämä tare ye mikakäre krüte.

Kä Beirut yekänti ja kita nämä kung fu kräke yete tikwe ja kä bianba kä 1980 ye ngwane. Mantre jetebe bomba kita nämä aune ja täkä nämä kürübiti, akwa ti nämä niken jankunu ja kite. Ti nämä jondron ne aibe nuainne, ti nämä mröre, kübien aune nüne Bruce Lee erere, ni ye Estados Unidos mräkätre china ie ja meta gare krubäte abokän nämene käre ganane kung fu yete. Ti näma ja dokwä sökö niara erere, ti nämä näin niara erere, aune ti nämä ja mete ye ngwane ti nämä ngrente niara erere. Kä ñaka nämä kötare jire ti ngwärebätä.

Ti tö nämä krubäte näin China ja metakäre bäri kwin kung fu yebätä. Bati, ti nämä ja kite ja metekäre nänkäre China angwane, ni rükaba ñäke jukwebätä.  Dän drüne ja metara tie kung fu ye nämä tibätä aune ti nämä niere ti krübärie yekwe. Tikwe jukwe tikaba ngwane ni ja ketaka tikwe nämä näin nitre testiko Jehovakwe nibu ben. Niaratre törbaba blitai tibe Bibliabätä, akwa kukwe Bibliabätä ye ñaka gare jire tie tikwe nieba ietre. Köbö ye näire tikwe ja töi kwitai kärekäre ye tikwe ñaka nütüba.

Ni mada nuainta tare aune kukwe käme nuainta ni madabätä ye ni kä tibienbätä ñaka raba denkä ye nitre testiko Jehovakwe drieba tie Bibliabätä. Kukwe kri ye tä nemen bare Diablu köböite mikaba gare kwetre tie (Apocalipsis 12:12). Ni raba nüne jäme nieba kwetre tie aune blitaba metre kwetre tibe yekwe ti töi mikaba ñan krütare. Ngöbö kä tärä rababa gare tie yekwe kä mikaba juto tibätä arato (Salmo 83:18). Ne madakäre, ñäkäba kwetre 1 Timoteo 4:8 yebätä tie, yete nieta: “Nita nakwenkä ja mikakäre biare amne dite ngrabare, ye abko kuin bkänä nikrä, akwa nikwe ja mikadre juto nünankrä kuin deme Ngöbö ngwärekri, ye abko bäri ütiäte kri nikrä mtare amne, nünakäre kärekäre”. Kukwe yekwe ti mikaba töbike.

Nitre Testiko ye ñaka jatadreta ti mräkätre nieba ietre yebätä tikwe ñaka ja tuabata bentre. Akwa tikwe ja töi mikaba kung fu tuenmetre aune ti jataba ja tötike Bibliabätä. Ti ngwaitre aune ti etebatre kräke ñaka rababa kwin, akwa tikwe ja töi mikaba kwatibe nitre Testiko ye känene ne kwe ti tötikadre bäri kwetre Bibliabätä.

Kä jökrä känti ti nämä känene akwa ñaka rababa kwen tie. Kä ye ngwane, ti rün krütaba drekebe ngwarbe aune kukwe tare rakakaba ti mräkätrebätä. Kukwe yekwe ti mikaba ulire krubäte. Ti nämä sribire jubätä, bati sribi muko tibe iti kädeka nämä Adel käkwe ngwantariba tie, ñobätä ti nämä ulire krubäte. Nitre krütanina gaikröta käbämikata Bibliabätä yebätä blitaba kwe tibe. Adel ye Testiko rababa gare tie. Sö krä ökän te ti tötikaba kwe Bibliabätä. Niara ja töi mikaba kwin ti kräke aune ti ngübaba bätärekä kwe.

Ti nämä ja tötike jankunu ye ngwane, tikwe ja töi kwitadre rükaba gare tie, akwa ñaka rababa nuäre nuaindre ti kräke. Ti nämä nemen rubun jötrö ngwarbe, akwa Biblia köböire rababa gare tie ti ñaka rabadre nemen rubun aune ti ñaka ja brukwä mikadre käme. Ñodre, Jesús kukwe niebare ne tä Mateo 5:44 yekänti: “Munkwe mun rüe tare amne nire nire tä näin kisere mun jiebti mun mikakäre ja tare nike, ye abko kräke munkwe blita Ngöböbe”. Aune Romanos 12:19 tä mike gare: “Munkwe ñan ja ngie mika [...] ñobtä ñan angwane Ngöbö Kukwei käta niere krörö: [...] ni kukwe nuenkä kämekäme mun rüere, ye dokwäre tikwe mikadi ja ngie nuen, niebare [“Jehová”, TNM] ni Dänkienkwe”. Bersikulo ne aune mada ye köböire ti töi jataba bäri jäme.

Ti nämä ja tötike nitre Testiko ben ye kenanbe ñaka rababa kwin ti mräkätre kräke, akwa kä nengwane tätre mike ütiäte jai. Ñodre, ti eteba iti ja mikani testiko Jehovakwe aune ti meye ja mikani kukwe mikata täte nunkwe yekri nememe krütani ye ngwane.

Jehová köböire ti muko Anita töi kwin aune ja ngwen metre ben tita. Gwairebe nunta kä denkä bäri jai kukwe driekäre. Kä 2000 yete ja känenkäre nun jatani nüne Eskilstuna (Suecia), yete nunta nitre blite kukwe árabe yebiti ye tötike Bibliabätä.

Nitre mada nuainta tare ye käre nüke ti töite. Akwa, ñobätä ja tare nikata krubäte aune Ngöbö köböra mike krüte nüke gare tie ye tä ti töi mike jäme aune kä mike juto tibätä (Salmo 37:29).