Diablu ye monóxido de carbono ye kwrere: ñaka tuin, käme krubäte aune tä dre dre nuainne ye ga ñaka raba jabätä. Akwa jürä ñaka rabadre nibätä, ñobätä ñan aune Ngöbö tä kukwe keta kabrebiti ni dimike. Ani mike gare ruäre jai.

Nikwe dre nuaindre ye tä gare nie. Santiago 4:7 tä niere: “Munkwe nünanka dite jabtä rükäre diablu Satana rüere angwane, gitiadi munbtä”. Satana ye dite krubäte, akwa ni ñaka tö dre nuaindi ye niara ñaka raba ni mike nuainne. Ni tö dre nuain ye tä gare nie. Nikwe tödekai kwatibe angwane, kä mikaikä kwe nibätä (1 Pedro 5:9). Satanakwe kukwe ketamäbiti Jesús nuaninte akwa ñaka kani ngäbiti jire kwe ie yebätä Satanakwe kä mikaninkäbätä (Mateo 4:11). Ni raba ye erere nuainne arato.

Ja ketadre Ngöböbe. Santiago 4:8 tä niere nie: “Krötö känime Ngöbö ken”. Kukwe yebiti Jehová tä ni nübaire ja kete ben. ¿Nikwe dre nuaindre ja ketakäre ben? Biblia tä dre dre niere niarabätä ye nikwe jökrä mikadre gare jai (Juan 17:3). Nikwe kukwe mikai gare bäri Ngöböbätä jai angwane, jatai bäri tare nikwe, aune rabai bäri tare nikwe angwane, ni törbai mikabätä bäri täte (1 Juan 5:3). ¿Nikwe ja di ngwain ye köböire ni Rün kä kwinbiti yekwe dre nuaindi ni kräke? Santiago tä niere: “Ngöbökwe krötadi känime mun ken”.

Ngöbökwe ni kriemikai. Proverbios 18:10 tä niere: “Jehová kä ye abokän torre dite ye erere. Ni kukwe kwin nuainkä ye tä nen kokwäre aune tä nemen kriemikani”. Kukwe yebiti ñaka mikata gare Ngöbö kä ye abokän rabadre jondronbiti ja kriemikata ye kwrere, ñakare aune nire nire törbadre ja dimikamain ye raba nökrö Ngöbö kokwäre ne kwe kriemikadre kwe.

Kukwe namani bare tä ja töi kräke. Kukwe namani bare kädrieta Hechos 19:19 yekänti ye raba kukwe kwin mike gare nie. Nitre nünanka Éfeso käkwe krire ja mikani kristiano ye ruäre käkwe dre nuainbare ye kädrieta yete. Tärä Hechos tä niere: “Ni kwati nämane ja mike sukiare abko käkwe täräkwata  ja tötikakäre kwetre rabakäre [...] sukiare, ye ükaninkrö jökrä, [...] bti kukwani jökrä kwetre ni jökrä okwäbti. Tärä kukwani kwetre ye abko ngwian kitaninkä, nuäi btä kwetre abko tanbare angwane, ngwian ganinte 50 mili kwetre tärä yebtä”. * Jondron ja mäkäkäre chokabe nämene nitre kristiano yekwe ye ütiäte akwa jökrä kukwani kwetre. ¡Kukwe kwin krubäte bämikani ni kräke! Kä nengwane jondron ja mäkäkäre chokabe ye tä krubäte kä jökräbiti tibien. Jondron nuainta aune jondron ruäre raba nemen tuin jondron kwin kwrere, akwa jondron yebiti ja mäkä raba chokabe aune jondron ye köböite chokalitre raba ni nike. Yebätä, nikwe jondron ye erere jökrä tuanemetre täte (Deuteronomio 18:10-12).

Rogeliobätä blitani käne yebiti kä namani 50 ye ngwane, nükani gare ie Diablu ye tärä. ¿Drekwe niara töi kwitani? Niara tä niere: “Kena Biblia rababa tikwe yebätä tikwe ñäkäba ye ngwane Diablu ye metre rükaba gare tie. Kukwe ye köböire tita ja kriemike Diablu tä dre dre nuainne yebätä”.

¿Diablu ñaka rabaira näire nünandre ye raba tuin ño mäi? Ye kukwe metre. Biblia tä mike gare, Satana nitre kwati ngökabarera, ye kita köböra “ñukwä jutra ngitiekä asufrebe mni mni” yete (Apocalipsis 20:10). Ñukwä jutra ngitiekä aune asufre metre ye ñaka raba ni üaire ye nuainne tare, yebätä nie raba ñukwä aune asufre nieta yebiti kukwe bämikata: ye abokän ni gateta kärekäre. Ye erere, Satana gaite kärekäre. ¡Nitre Ngöbö mikaka täte ye töi rabai jäme!

Mätä köbö ye ngübare ngäbiti ye ngwane, mäkwe ja tötika jankunu Jehová yebätä aune tä töbike ño yebätä. * Mäkwe ye erere nuaindi angwane, ja känenkäre nikwe niedi metre: “¡Diablu ñaka niena!”.