NITRE tä nemen rubun krubäte ye ni jökrä tärä tuin, aune bä kabre ni tärä nemen rubun arato. Nitre nemen rubun krubäte ye blo, yebätä ni ñaka rabadre nemen rubun nita nemen nütüre, akwa metrere kukwe blo nuainta nibätä ye ngwane, nita nemen rubun aune nita nemen kukwe mike jabiti. Nitre Asociación Americana de Psicología käkwe mikani gare, “ni töi nierare rababätä rubun, aune ye kwin ni kräke”.

Nitre kukwe niebare aune Pablo kukwe niebare ye nikwe mikadretari ñärärä angwane raba nemen tuin metre nie. Niarai nükani gare ruäre ngwane ni jökrä tä nemen rubun, yebätä kukwe ne niebare kwe: “Mun moto raba romon, akwa munkwe ñan ja mika ngite amne mun moto romon, ye ben ngöi mun ñan rika kibien” (Efesios 4:26). Kukwe ye tä mike gare, ¿ni rabadre rubun ye ñaka blo nie raba? ¿O ni ñaka rabadre nemen rubun?

Pablo kukwe niebare ye ngwane, töi nämene kukwe nieta Salmo 4:4 nebätä raba ruin nie, abokän tä kukwe ye erere niere krörö: “Mä raba rubun, akwa ñaka ja mika ngite”. Kukwe yebiti Pablo mikani gare, ¿ni kristiano rabadre nemen rubun? Ñakare, ni ñaka raba nemen rubun yebätä nämene blite. ¿Ñokänti gare nie? Kukwe niebare kwe ne tä mike gare: “Mun mätä ni mdabtä amne mun moto romon jakrä kwärikwäri, erere arato mun moto ngadaen jötrö amne munta ngrente krikri romone amne munta ñäke ngwarbe taretare ni mda mdaye amne munta ñäke kämekäme bätäkä ngwarbe ni mda mda rüere, ye munkwe kitaka jökrä mento jabtä” (Efesios 4:31). Nitre Asociación Americana de Psicología tä mike gare ye erere, ni rabadre rubun aune ni mada nuaindre tare ye ñaka tä ni dimike kukwe ükete kwin; ñakare aune tä bäri kukwe kri mike ni kisete.

¿Ni ñaka rabadre rubun aune kukwe kri ñaka rabadre ni kisete yekäre nikwe dre nuaindre? Salomón, rei töbätä Israel, käkwe mikani gare krörö: “Nire tä kukwe mike nüke gare jai ye tä ja töi mike ñaka nemen rubun jötrö ngwarbe, aune tä ngite juen ta ni madabiti ye bä nuäre krubäte” (Proverbios 19:11). Ye erere, nikwe kukwe mikadre nüke gare jai ye köböire ni ñan rabai rubun jankunu. ¿Ye tä nemen bare ño?

Kukwe mikadre nüke gare jai nieta ye abokän dre dre tä nemen bare ye mikadre gare kwin jai meden gärätä. Nita töbike ye erere ye raba ni dimike nitre ruäre tä ñäke ni rüere ye ngwane.

Ñodre, kukwe ñaka kwin nuaindre rabadre tuin nie ye ngwane ni raba nemen rubun. Akwa ni rabadre rubun krubäte, ye köböite ni raba juruainne tare o ni raba ni mada nuainne tare. Ñukwä raba ju kukwe jökrä, ye kwrere ni rubun krubäte yebätä ni kädrie raba blo o ni ñaka raba ja mäke kwin ni madabe, aune Ngöböbe arato. Yebätä ni jatadre rubun rabadre ruin nie angwane, ni rabadre nünenkä aune töbike. Dre tare raba nemen bare yebätä nikwe töbikadre kwin angwane, yekwe ni dimikai ñaka nemen rubun.

Rei David, Salomón rün, yekwe bäsi Nabal murie ketani. Namanina bäsi kukwe blo nuainkäre ye ngwane ni madakwe dimikani yebätä ñaka nuainbare kwe. Dre namani bare ye ani mike gare jai. Kä ngwarbe nötare Judea yekänti, David aune nitre nänkä ben yekwe oveja Nabalkwe ye kriemikani. David jababare oveja druen tikekä ye ngwane, Nabalkwe jondron kwetadre biandre chi ie ye ni juani kwe niere ie. Akwa, Nabal nie manabare David ie niara ñaka raba mrö nitre sribikä kwe kräke ye bien nitre ñaka gare ie yei. ¡Ye kukwe tare niebare rüere! Drekebe, David nikani nitre 400 ben Nabal aune nitre mada sribikä ben murie ketakäre (1 Samuel 25:4-13).

Dre namani bare ye namani gare, Abigail, Nabal muko ie ye ngwane, nikani David ngäbiti. Nikani ngitiekä ngotobätä tibien aune niebare krörö kwe ie: “Meri klabore mäkwe ne tuenmetre blite ja olote, tita kärere mäi, aune meri klabore mäkwe ne kukwe nuin”. Biti muko kwe yekwe ñaka kukwe kwin nuainbare ye David juandre tabiti ribebare kwe ie (1 Samuel 25:24-31).

Abigail David dimikani kukwe ñaka nämene gare ie ye mike nüke gare jai, aune ye köböire kukwe tare ñaka namani bare. ¿Dre nükani gare David ie? Kena, Nabalkwe kukwe niebare ye ñaka rabadre ngwen nemen tare jabätä, ñobätä ñan aune Nabal nämene ñäke tare ni jökrä ie. Aune ketebukäre, nämene ja töi mike ni mada murie ketabätä. Nane ngwane mä rabadre rubun krubäte David erere angwane, ¿mäkwe dre nuaindre? Clínica Mayo yete nitre tä nitre nemen rubun krubäte dimike yekwe niebare krörö: “Mäkwe nünanka, mäkwe brue jäkä kri aune mäkwe número täin nemen kwäjätä”. Ye erere, ñobätä kukwe tä nemen bare ye mäkwe mika gare metre jai aune dre raba nemen bare yebätä mäkwe töbika. Mäkwe kukwe mika nüke gare jai ne kwe mä ñaka rabadre “jötrö” rubun (1 Samuel 25:32-35).

David dimikani ye erere, nitre kwati dimikanina kä nengwane. Ñodre, Sebastian abokänbiti kä nämene 23 ye ngwane mikani ngite Polonia aune jatani ja tötike Bibliabätä, yekwe dimikani ñaka nemen rubun. Tä niere: “Ñobätä kukweta nemen bare yebätä tita töbike käne biti Biblia tä dre niere ye erere tita ja di ngwen nuainne. Jondron mada ñaka tärä bäri kwin ja jie ngwankäre”.

Setsuo ie kukwe ye erere namani gare arato. Tä niere: “Nitre sribikä tibe ye nämä ti mike rubun ye ngwane ti nämä ngrentebiti. Akwa kukwe Bibliabätä niena gare tie, yebätä ti ñaka ngrente, ñakare aune tita ngwentari jai: ‘¿Nire ngite metrere? ¿Ñan ti ara köböite kukwe ye tä nemen bare?’”. Setsuo nämene kukwe ye ngwentari jai yekwe dimikani ja töi mike jäme aune ñaka nemen rubun.

Ni töi raba nemen rubun krubäte, akwa kukwe nieta Bibliabätä ye bäri dite. Kukwe nieta Bibliabätä ye erere mäkwe nuaindi aune mäkwe ja di käräi Ngöböi angwane, mäkwe kukwe mikai nüke gare jai ne kwe mä ñaka rabadre rubun.