Ti därebare Bakú, juta Azerbaiyán yekänti, nun nibu jai akwa ti abokän köre. Ti rün nämä kukwe musulmán yebätä aune ti meye nämä kukwe judaísmo yebätä, akwa kukwe ñaka nämä jabätä kwetre. Nämä ja tarere kwärikwäri. Sö ramadán yete ti rün nämä nemen ja bäine ye ngwane ti meye ñaka nämä ñäke ie, aune ye erere arato ti meye nämä bieta Pascua ye nuainne ye ngwane ti rün nämä ja töi mike ye erere kräke. Tärä Corán, Torá aune Biblia nämä gwi nunkwe.

Ti nämä kukwe musulmán yebätä nämä ruin tie. Ngöbö tärä ye nämä gare tie, akwa kukwe ruäre abokän ñaka nämä nüke gare tie. Ti nämä ngwentari jai: “¿Ñobätä ni sribebare kwe? Nitre tä nire ye ngwane tä ja tare nike, ¿se ño mada ngwanta ja tare nike kä ñukwäre te?”. Kukwe ño ño tä nemen bare ye ngwane nitre tä niere Ngöbö tö namani ye tuai nemen bare, yebätä ti nämä töbike krörö: “¿Kukwe tare tä nemen bare nitrebätä ye Ngöböta nuainne? ¿Nita ja tare nike ye ngwane käita nemen jutobätä?”.

Nitre kukwe musulmán mikaka täte tä orasion nuainne bärike köbö kwatire kwatire abokän kädekata namaz, ye ti jataba nuainne kä nämä 12 tibiti ye ngwane. Kä ye näire ti rün käkwe ti eteba bätä ti mikaba kwela nitre judío kräke yete. Ye köböire ti aune ti eteba ja kitaba kukwe hebreo yebätä aune kukwe ruäre drieba nunye. Nun nämä orare köbö kwatire kwatire nitre judío nämä nuainne ye erere. Yebätä, nun nämä orasion namaz nuainne ja gwirete aune kwelate orasion nitre judío yekwe ye nun nämä nuainne.

Ti nämä kukwe keta kabre ngwentari aune kukwe ye mikadre gare kwin tie ie ti tö nämä. Nitre ji ngwanka kwelate kukwe judío yete yei ti nämä bati bobu kukwe ne ngwentari: “¿Ñobätä Ngöbökwe ni sribebare? ¿Ti rün tä kukwe musulmán yebätä ye tuin ño ie? Ti rün ye töita kwin, ¿se ñobätä bianta käme? Niara käme angwane, ¿ñobätä Ngöbökwe sribebare?”. Kukwe ruäre aibe mika nämä gare tie ye ñan nämä nemen debe ti kräke aune ñaka nämä tuin metre tie.

Kä 2002 ye ngwane kukwe rababa bare tibätä ye käkwe ti töi mikaba ñaka tödeke jankunu Ngöböi.  Kä ye ngwane nun rikaba nüne Alemania aune krire kä rikaba bämän krati nunbiti angwane, derrame cerebral rakakaba ti rünbätä aune kä ñaka rababa ruin dokwäbiti. Kä kwati te tikwe ribeba Ngöböi rabadre ti mräkätre ngübare. Niara Bäri Dite Krubäte aune aibe raba ni miketa räre ye nämä gare metre tie, yebätä rabadre ti rün miketa kwin ti nämä ribere ie köbö kwatire kwatire te. Ngöbö die krubäte, yebätä kukwe ye rabai nuäre nuaindre ti kräke ie nämä ruin tie. Niarakwe ti kukwe nuadi yei ti nämä tö ngwen, akwa mrä mada ti rün krütaba.

Ngöbö töi ñaka nunbätä rababa ruin tie aune ye ti mikaba ulire krubäte. Tikwe nütüba krörö: “Oradre ño ye ñaka gare tie o Ngöbö ñaka tärä”. Kukwe meden metre ñan rababa nüke gare tie yebätä ti ñaka oraba jankunu. Kukwe mada drie nämä Ngöböbätä ye ñan nämä tuin metre tie yebätä Ngöbö ñaka tärä rababa ruin tie.

Sö rikaba kräti ta ye bitikäre, nitre testiko Jehovakwe rükaba nun känti. Nitre ja bianka kristiano nämä kukwe driere ye nun ñaka nämä mike era kwinbätä, yebätä ti eteba aune ti törbaba mikai gare nitre yei töi kwinbiti niaratre nämä kukwe ngwarbe driere. Nunkwe ngwantariba ietre: “Jesús, María, kruso bätä jondron sribeta mikakäre ngöböre jai ye ñäkäibare Kukwe Keta Jätä biani nuaindre yete, akwa ¿ñobätä nitre kristiano tä jondron yebiti Ngöbö mike täte?”. Jondron sribeta mikakäre Ngöböre jai ye ni kristiano metre ñaka rabadre nuainne aune oradre Ngöbö aibe ie ye niaratre mikaba gare metre ta nunye Biblia yebiti. Ti töi mikaba ñan krütare kwetre.

“¿Ngöbö ye ni nimä ngöböre itibeya? Jesús ye arabe Ngöbö, ¿se ño jatani Kä tibienbätä aune murie ketani?”, nunkwe kukwe ye ngwantariba ietre. Bobukäre Biblia metateba kwetre aune yebiti mikaba gare kwetre nunye Jesús ye ñaka Ngöbö aune ñaka ja erebe. Ye medenbätä, niaratre ñaka kukwe ye mike täte nieba kwetre nunye. Ti töi rababa ñan krütare. Tikwe nütüba: “¡Niaratre kristiano jene!”.

Akwa, ñobätä nitre tä krüte aune ñobätä Ngöböta ni tuenmetre ja tare nike ye ti nämä ngwentari jankunu jai. Tärä kädekata El conocimiento que lleva a vida eterna * ye niaratre mikaba tuare tie; tärä yebätä kapitulo ruäre jökrä nämä blite kukwe yebätä. Bengwairebe ti jataba ja tötike Bibliabätä bentre.

Ti tötika nämä batire batire ye ngwane kukwe metre drie nämä tie aune jökrä Biblia yebiti. Ngöbö kä Jehová aune tä ni tarere ye niara töi bäri kwin rababa gare tie (Salmo 83:18; 1 Juan 4:8). Niara tö namani ni tuai nüne yebätä ni sribebare kwe. Kukwe käme nuainta ye niarata tuenmetre nemen bare, akwa brukwäta kukwe käme kräke aune gwäune diainkä kwe ye rükaba gare tie. Adán aune Eva ja mikani ngite ye köböite kukwe keta kabre tare tä nemen bare nibätä ye rükaba gare tie arato (Romanos 5:12). Kukwe tare keteiti ye abokän ni mräkätre tare nikwe tä krüte, aune ye erere rababa bare ti rünbätä. Akwa, kukweta ni ngwen ja tare nike ye diainkä jökrä kä mrä Ngöböta käbämike yete, aune nire nire krütani ye mikaita nire (Hechos 24:15).

Ti tö nämä kukwe gai ye Biblia mikaba gare metre ta tie. Ti jataba tö ngwen bobukäre Ngöböi. Bätärekä bätärekä nitre testiko Jehovakwe ye jataba gare bäri kwin tie aune niaratre ye nünanka juta jene jene te akwa tätre ja mäke ni ja mräkäre kwrere ye jutuaba tie. Niaratre nämä keteitibe aune ja tarere ye nämä bämike jai ye rababa tuin kwin tie (Juan 13:34, 35). Kukwe drie nämä tie Ngöböbätä ye nämä ti töi mike ja denkä niarakri aune tikwe ja mikaba testiko Jehovakwe. Köbö 8 enero 2005 yete tikwe ja ngökaba ñöte.

Biblia kukwe mikaba gare kwin tie köböire tita töbike kwin ja käne aune tita jäme. Ngöbökwe ti rün gaikröta ye tä ti töi mike jäme aune käi juto tibätä (Juan 5:28, 29).

Tikwe ja mäkäninte Jonathan ben ye käi nikira kä kwäti nunbiti, niara ye ni kristiano ja ngwanka metre. Kukwe Ngöbökwe ye tä kukwe mike gare metre, nuäre aune ütiäte krubäte ye rababa gare gwairebe nunye. Ye medenbätä, nun töta nemen kukwe ye kädriei nitre ben, ne kwe dre ie nunta tö ngwen rabadre gare ietre. Nengwane nüke gare tie nitre testiko Jehovakwe ye ñaka jene, ñakare aune niaratre kristiano metre.