Känändre nekänti

Indice yete känändre

KUKWE TÄRÄ KWATABÄTÄ: ¿GOBRAN ÑAKA KUKWE BLO NUAINNE YE TÄRÄ?

Gobran Ngöbökwe ñaka kukwe blo nuaindi

Gobran Ngöbökwe ñaka kukwe blo nuaindi

Ni sribikä ngwianbätä juta Nicaragua yekänti käkwe mikani gare gobrantre tä kukwe blo nuainne ye ñaka dianka raba, aune kukwe ne niebare kwe: “Nun sribikä gobranbe ye nünanka juta nete arato. Nun ririabare nitre mada ye ngätäite”.

Nitre sribikä gobranbe ye ririabare nitre töi blo ye ngätäite, ye medenbätä gobrantre töi kore arato, ¿ñan ererea? Akwa, gobran ñaka kukwe blo nuainne ye rabadre gobrane yekäre ñaka ni kä tibienbätä diandrekä gobrane. Biblia tä blite gobran ye ererebätä. Jesukwe niebare nitre ja tötikaka ben yei niaratre rabadre gobran ye ribere orasionte. Ye abokän Gobran Ngöbökwe meden gärätä (Mateo 6:9, 10).

Gobran Ngöbökwe ye abokän gobran metre tä kä kwinbiti aune gwäune rabai gobrane gobrantre kä nengwane ye täte (Salmo 2:8, 9; Apocalipsis 16:14; 19:19-21). Gobrantre tä kukwe blo nuainne ye diainkä kwe. Ñobätä gobrantre kä nengwane ñaka raba ye denkä aune Gobran Ngöbökwe yebrä käkwe nuaindi ye ñobätä ni raba tö ngwen ie ye ani mike gare jai.

1. DIE TÄRÄ

ÑOBÄTÄ KUKWE YE NUAINTA: Nitre nünanka juta jene jene te tä impuesto bien ye köböire gobrantre raba sribi keta kabre nuainne. Ngwian bianta krubäte sribikäre ietre yebätä niaratre töta nemen ngwian ye goibätä; nitre mada abokän tätre ngwian kain ngäbiti ni madai ne kwe rabadre impuesto ütiä bien bäri brai. Kukwe ye nuainta yebätä gobran tä impuesto kärere bäri nitre jökrä ie ngwian ye ükakrökäre, akwa kukwe ñaka kwin nuainta kwetre, ñobätä ñan aune ye tä gobrantre töi mike kukwe blo nuainne bäri. Kukwe ye nuainta jankunu aune nitre ja ngwanka metre yebiti ngie niken jökrä.

ÜKAITE ÑO: Gobran Ngöbökwe ye kite Jehová Ngöbö Bäri Dite Krubäte yekri (Apocalipsis 11:15). * Ngöbö ñaka impuesto ribere jai jondron nuainkäre gobran kwe yete. Niara ye mantiame, aune die tärä krubäte yebiti nitrebiti gobrandi kwe tä dre ribere jai ye erere biain bäri kwe ietre (Isaías 40:26; Salmo 145:16).

2. NI JI NGWANKA

ÑOBÄTÄ KUKWE YE NUAINTA: Susan Rose-Ackerman abokän kädrieni käne käkwe mikani gare gobrantre ñaka rabadre kukwe blo nuainne yekäre “kukwe ükadrete nitre kädekani krikri yebe jatäri”. Gobran tä kukwe ükete nitre tä sribire tribe jäntä kite juta madate tuatekäre aune nitre sribikä guardiare yebe ne kwe ñaka rabadre kukwe blo nuainne, akwa nitre kädekani krikri tä sribire gobranbe yei ñaka kukwe nieta kwetre angwane nitre nünanka juta yete ñaka nemena tö ngwen ietre. Gobrantre ruäre töi kwin, akwa kukwe jökrä ñan raba nemen bare kwin ietre, yebätä Biblia tä niere: “Ni ñaka tärä kä tibienbätä abokän kukwe kwin nuainne käre aune ñaka ja mike ngite jire” (Eclesiastés 7:20).

Jondron bäri kri bian tö namani Jesús ie ye ñaka kani ngäbiti kwe

ÜKAITE ÑO: Rei Jesukristo gobrandi Gobran Ngöbökwe yete angwane ñaka kukwe blo nuaindi kwe ni Kä tibienbätä tä nuainne ye erere. Jondron bäri kri bian tö namani ie ye niara ñaka kani ngäbiti ye ngwane bämikani kwe ñaka töita kukwe blo nuainbätä. Jesús rabadre nemen ngukodokwäbiti Satana, ni kä ne gobrainkä mikakäre täte ye ribebare kwe ie, aune ye ütiäre “juta kä jökräbti temen” käbämikani kwe ie, akwa Jesús ñaka kukwe ye kani ngäbiti (Mateo 4:8-10; Juan 14:30). Niara töi nämene kwatibe kukwe metre nuainbätä. Ngwan nämene ja tare nike ye ñaka rabadre tare ie yekäre droga biani ie, akwa ñaka droga kani ngäbiti kwe, ñobätä ñan aune kä rabadre ngwarbe dokwäbiti (Mateo 27:34). Jesús tä kä kwinbiti yebätä tä juto biare Gobrankäre bämikata kwe (Filipenses 2:8-11).

3. GOBRANKA KÄRE

ÑOBÄTÄ KUKWE YE NUAINTA: Juta keta kabre känti ja kitata gobran mikakäre gräte, ye köböire gobrantre kukwe blo nuainkä diankata mento, akwa nitre ja mikaka gobrankäre mrä mrä aune köbö te diankata gobrankäre ye näire kukwe blo nuainta arato, aune ye nuainta juta krikri yete arato. Ñodre, nitre ngwian bökänkä tätre ngwian bien nitre ja mikaka gobrankäre yei töi kwitakäre.

John Paul Stevens ni kukwe ükatekä tä sribire Tribunal Supremo de Estados Unidos yekänti, käkwe mikani gare nitre ngwian bökänkä tä kukwe nuainne köböite gobrantre “ñaka tä kukwe ükete kwin aune ñaka raba gobrane kwin bätä nitre nünanka juta yete ñaka raba tö ngwen ietre”. Ye medenbätä, nitre kwati tä niere nitre ja mikaka gobrankri tä kukwe blo nuainne siba.

ÜKAITE ÑO: Gobran Ngöbökwe ye tädi käre gobrane, ye medenbätä ja kitakata gobran diankakäre aune kukwe blo nuainta ye ñaka rabaira (Daniel 7:13, 14). Ne madakäre, Rei gobranka Gobran Ngöbökwe yete ye ñaka ja kitaninkä diankakäre, ñakare aune Ngöbökwe dianinkä, ye medenbätä ni mada ñaka raba nemen niara täte. Gobran ye tädi käre yebätä kukwe ükaite kwin kwe nitre gobraindi kwe ye kräke.

4. KUKWE ÜKATETA

Gobran Ngöbökwe ye gobran metre abokän tä gobrane kä kwinbiti

ÑOBÄTÄ KUKWE YE NUAINTA: Gobrantre tä kukwe blo nuainne ye diankakäre kukwe mada mada ükadrete nuainkäre ni raba nemen nütüre. Akwa, nitre ie kukwe gare krubäte ie namani gare kukwe mada mada ükateta nuainkäre angwane bäri nitre ñaka nemen mike täte. Ne madakäre, kukwe ribeta krubäte ne kwe gobrantre ñaka rabadre kukwe blo nuainne, aune yebiti ta kukwe kwin ñaka tä nemen bare.

ÜKAITE ÑO: Gobran Ngöbökwe tä kukwe ükete nuainkäre ye bäri ütiäte nitre kä nebätä tä kukwe ükete ye kräke. Ñodre, kukwe meden nuain raba aune meden ñaka nuaindre ye ñaka tä tikani täräbätä ne kwe nikwe nuaindre, ñakare aune Jesukwe kukwe ne niebare abokän nuäre nuaindre: “Ni mda mdakwe jändrän kuin nuendre munkrä, ie mun töta nebe, ye kwrere munkwe jändrän kuin nuen ni mda mdakrä” (Mateo 7:12). Arato, Gobran Ngöbökwe tä kukwe ruäre ükete abokän ñaka nuainta nitre mikakäre ja ngie nuin, ñakare aune nitre töi mikakäre töbike nitre madabätä. Jesukwe kukwe ne nuainmana: “Mata ja tarere au, ye kwrere makwe ni mda mda tare arato” (Mateo 22:39). Dreta ni brukwäte ye gare Ngöböi, yebätä kukwe ükateta kwe ye nuainta o ñakare ye gare ie (1 Samuel 16:7).

5. NI TÖI KWIN

ÑOBÄTÄ KUKWE YE NUAINTA: Nitre sribikä gobranbe aune nitre mada mada töta nemen jondron ni madakwe tuai jakwe aune tö nemen jondron ie kaibe ja kräke, ye kätä niaratre töi mike kukwe blo nuainne. Ju nötaninbätä abokänbätä blitani kukwe käne yebätä, ye ngwane namani gare nitre ju sribekä käkwe jondron biani nitre sribikä gobranbe yei, ne kwe niaratre ñaka ngwian kitadrekä krubäte jondron kökabätä ju sribekäre.

Ye medenbätä, gobrantre ñaka rabadre kukwe blo nuainne yekäre nitre jökrä tötikadre aune diridre ietre ne kwe töi ñaka rabadre jondron ni madakwe tuai jakwe aune ñaka rabadre ja töi mike jondron ie kaibe ja kräke. Gobrantre kä nengwane ñan raba nitre tötike aune ñaka tö kukwe ükaite nitre tötikakäre.

ÜKAITE ÑO: Gobran Ngöbökwe yebrä raba kukwe ye denkä täte, ñobätä ñan aune tä kukwe kwin driere nitre töi kwitakäre kwin. * “Ngöbö Üai köböire [nitre] töi rabadre kwitani” aune ye tä nemen bare niaratre tötikata ye ngwane (Efesios 4:23). Niaratre tä ja töi kwite ye köböire ñaka nemena jondron ni madakwe tuai jakwe aune ñaka tö nemen jondron ie kaibe ja kräke, ñakare aune dreta kwetre ye käi jutobätä aune tä ja töi mike ni madabätä (Filipenses 2:4; 1 Timoteo 6:6).

6. NITRE NÜNANKA

ÑOBÄTÄ KUKWE YE NUAINTA: Nitre tä nirien nitre töi kwin ye ngätäite aune tötikata kwin, akwa ruäre tä nemen ñaka ja ngwen metre. Kukwe yebätä gobrantre tä kukwe blo nuainne ye nitre kä tibienbätä ñaka raba denkä täte nitre ja tötikaka kwati ie nüke gare. Gobrantre tä kukwe blo nuainne ye ketabätä raba ne kwe ñaka kukwe tare nuaindre krubäte yebrä niaratre raba nuainne.

ÜKAITE ÑO: Naciones Unidas tä gätä nuainne gobrantre tä kukwe blo nuainne ye diankakäre tä niere gobrantre rabadre kukwe nuainne “nitre töi mikakäre ja ngwen kwin, metre aune sribi nuainne kwin täte”, aune ye köböire kukwe blo nuainta ye dianka raba. Niaratre tö kukwe kwin nuain, akwa Gobran Ngöbökwe abokän tä nitre dimike ja töi mike kwin aune tä kukwe ye ribere ietre. Biblia tä niere nire rabadre Gobran Ngöbökwe yete ye ñaka rabadre ja töi mike jondron ni madakwe tuai jakwe aune ni ngökö (1 Corintios 6:9-11; Apocalipsis 21:8).

Gobran Ngöbökwe tä kukwe bien nuaindre nie ye ni jökrä raba ja kite nuainne, nitre kristiano siklo kena nuainbare ye erere. Ñodre, ni ja tötikaka kädeka nämene Simón tö namani jondron biain nitre apóstol ie jondron täri ye niaratre ñaka kani ngäbiti, aune kukwe ne niebare kwetre ie: “Ma töi käme, ye makwe kita temen”. Simón ie namani gare töi ñaka nämene kwin aune ribebare kwe ietre niaratre rabadre orare kräke ja töi kwitakäre (Hechos 8:18-24).

DRE NUAINDRE NE KWE GOBRAN NGÖBÖKWE RABADRE NI GOBRAINE

Juta meden känti mä därebare akwa Gobran Ngöbökwe raba nemen gobrane mäbiti (Hechos 10:34, 35). Gobran ye tä nitre tötike kä jökräbiti tibien ye köböire kukwe raba nemen gare mäi. Nitre tötikata Bibliabätä ño ye nitre testiko Jehovakwe raba mike gare mäi kä jutobiti. Mäkwe minuto diainkä jai bämän kratire kratire ja tötikakäre angwane “Ngöbö kite gobrane ni ngätäite” ye kukwe kwin drieta ye rabai gare kwin mäi. Gobrantre tä kukwe blo nuainne ye Ngöbökwe diainkä ño ye kukwe keteiti rabai gare mäi (Lucas 4:43). Mä raba blite nitre testiko Jehovakwe nünanka mä käibiti yebe o mäkwe kukwe känä Internet käi nunkwe, jw.org/jw-ngb yete.

¿Mä tötikadre Bibliabätä aune ütiä kärä ñaka ye mä raba kain ngäbiti?

^ párr. 8 Jehová ye Ngöbö kä nieta Bibliakwe.

^ párr. 22 La Atalaya 1 octubre 2012 känti kukwe ne kädrieta “¿Es posible ser honrado en un mundo corrupto?” yebätä mä raba ñäke.