Mätä sribire ye tä mä mike nainte o mätä ja di ngwen nuainkäre, akwa “sribi jökrä nuainta ja dibiti ye köböire jondron kwin tä nemen bare” ye mäkwe ngwan törö käre jai (Proverbios 14:23). ¿Jondron kwin meden tä nemen nikwe? Kena, sribi ye köböire nita dre dre ribere jai ye tä nemen nikwe. Nire nire tä ja di ngwen Ngöbö mike täte ye niarakwe ngübai käbämikata Bibliakwe (Mateo 6:31, 32). Akwa nikwe ja di ngwandre sribire aune ñaka nuaindre krenbe kwärä nieta kwe arato (2 Tesalonicenses 3:10).

Sribi mäkwe ye köböire jondron kwin rabai mäkwe ye erere mäkwe mika tuin jai: sribi meden meden tä mä kisete ye erere mätä nuainne kwin. Joshua, abokänbiti kä 25 tä niere: “Ñaka jondron ribedre krubäte jai ye kwin. Mätä jondron ribere jai ye erere kräke mätä ganane angwane, drekäre mätä sribire ye erere tä nemen bare mäi nie raba”.

Ne madakäre, sribita ja dibiti ye köböire jata nemen ruin kwin nie. ¿Ñobätä ni raba ye niere? Ñobätä ñan aune sribidre ja dibiti ye ñaka nuäre aune kren raba kite nie, akwa nikwe nuaindre bökän aune nikwe ñaka ja di ngwandre nekä angwane, nikwe sribibare bökän ye käi rabai juto nibätä; aune ni töi ñan rabai sribi nuäre ye aibe nuainbätä (Proverbios 26:14). Aune ye tä kä mike juto krubäte nibätä. Aaron, kädrieni kukwe käne yebätä kätä niere: “Tita sribire köböiti ye raba ti  mike nainte, o ni mada ñaka gain; akwa ti ñaka tä sribire ngwarbe ye gare tie aune yebätä jata nemen ruin kwin tie”.

Ni brare ie sribi gare kwin aune meri ie sribi gare ja kisebiti yebätä Biblia tä blite kwin krubäte (Proverbios 22:29; 31:13). Erametre, sribi rabadre gare kwin nie ye ñaka tä nemen bare drekebe ngwarbe nie, aune ni ñaka töta nemen sribi ye tuai nemen bare blo jakän. Ye medenbätä nitre ruäre ie sribi kwe ye ñaka tä nemen tuin kwin ñobätä ñan aune ñaka ja di ngwen nuainkäre kwin.

Erametre, sribi meden nuaindre nikwe kärera ye käi raba nemen juto nibätä, akwa yekäre nikwe töbikadre kwin sribi yebätä o ja di ngwandre nuainne kwin. William, abokänbiti kä 24 kätä niere: “Ja di ngwandre bökän aune dreta nemen bare tuadre ye tä kä mike juto nibätä. Mäkwe ñaka ja di ngwain krubäte angwane kä ñaka rabai juto mäbätä ye erere”.

Mäkwe ganandi nuäi ye ñan aibebätä mäkwe ja töi mika. Mäkwe ngwantari jai: “¿Ñobätä sribi nuainta tikwe ye ütiäte? ¿Ni madakwe ñaka nuaindre o nuaindre blo angwane dre rabadre bare? ¿Sribi nuainta tikwe ye tä nitre mada dimike ño?

Kukwe ngwantarita mrä ne ütiäte krubäte, ñobätä ñan aune kukwe mikata gare ye raba ni dimike sribi nuainta nikwe ye käi ngwen juto jabätä. Yebätä Jesukwe niebare: “Nita jondron bien ye tä bäri kä mike juto nibätä nita jondron kain ngäbiti ye kräke” (Hechos 20:35, TNM). Nita sribi nuainne ye tä jefe nikwe, nitre mada, aune ni mräkä bätä nitre tä jondron ribere jai ye dimike arato.

Ni mräkä. Ni rüne o ni meyere tä ja di ngwen mräkä kwe ngübakäre angwane, tä dimike kukwe ketebubiti. Kena, mräkä tätre dre dre ribere jai ye tätre bien ietre: mrö, dän aune ju; tätre ye erere nuainne angwane, “ni mräkä jen nikwe” ngübadre nieta Ngöbökwe ye tätre mike täte (1 Timoteo 5:8). Ketebukäre, sribidre bökän ye ütiäte krubäte tätre driere monsotre kwetre yei aune tätre bämike käne. Shane tä niere: “Ti rün tä sribi nuainne bökän: Niara tä sribire metre aune sribibarera krubäte kwe nükebe kä nengwane, metrere jondron keta kabre sribebarera kwe kri yebiti. Niarabätä tikwe ja kitani sribi nuainta ja kisebiti ye nuainne, jondron ütiäte nitre kräke ye sribere.

Nitre tä jondron ribere bäri jai. Nitre kristiano rabadre “sribire [...] ja dibiti” niebare apóstol Pablokwe. ¿Drekäre? “Ne kwe nire tä jondron ribere jai yei rabadre jondron bien”, niebare kwe (Efesios 4:28, TNM). Nita ja di ngwen ni mräkä ye ngübakäre angwane, ni raba nitre bäri bobre ye dimike  arato (Proverbios 3:27). Ye erere bäkänä, nita sribire ribi ye köböire ni raba jondron bien ni madai ye tä kä mike juto nibätä.

Jesukwe Kukwe Kädriebare Ngudrebiti ye ngwane niebare kwe: “Nane ni mdakwe tribe ngwiamna milla krati jakrä mae ne ngwane, ja moto kuinbti ma rika tribe ngwena milla krobu kräke” (Mateo 5:41). ¿Kukwe nieta ye erere mä raba nuainne ño? Mä ñaka jondron nuain braibe, ñakare aune jondron ribeta mäi yebiti ta mäkwe ja di ngwan nuainne. Mäkwe sribi mika bäri nuaindre jai: mäkwe ja di ngwan nuainne bäri kwin aune bäri jötrö. Jondron kiakia nuaindre ye jökrä mäkwe nuain kwin arato.

Ye erere mäkwe nuaindi angwane, sribi ye käi rabai bäri juto mäbätä. ¿Ñobätä? Ñobätä ñan aune mä mika ñan nuainne ja dibiti, ñakare aune mätä nuainne kä jutobiti. Mätä nuainne ja töi jeñebiti aune ni mada ñaka nuainmana mäi (Filemón 14). Kukwe ye tä proverbio ne ngwen törö nie: “Nitre baliente kise ye käkwe gobrandi, akwa ni krene kise ye mikai sribi ribi nuainne” (Proverbios 12:24). Erametre ni mika ñaka raba metre klabore jai aune ni mika ñaka raba sribi ribi ye nuainne. Akwa nikwe jondron nuaindi braibe angwane ja raba nemen ruin kore nie: ni täi klabore käre ni mada yei tä jondron ribere nie yebätä. Mäkwe nuain “milla krobu” aune mä rabai sribi mäkwe gobraine.

Sribidre krubäte ye kwin krubäte, akwa ye ñan aibe nuaindre. Biblia tä ni nübaire sribire bökän (Proverbios 13:4). Akwa nikwe ñaka ja töi mikadre sribi ye aibebätä. Eclesiastés 4:6 tä niere: “Ja dükadre chi ye bäri kwin, sribidre krubäte aune ja di ngwandre ngwarbe ye kräke”. ¿Ye tä dre driere nie? Nitre ruäre töita sribi ye aibebätä yebätä ruäre ngwane tätre ja di ngwen drekäre ye ñaka tuin ietre, sribi kwetre ye tä kä denkä krubäte käntre aune tä mike nainte yebätä. Eclesiastés tä mike gare, ye abokän ja di ngwanta ngwarbe murie ka törbadre kisebiti ye erere.

Biblia ye käkwe mä dimikai ñaka ja töi mike sribi aibebätä. Bäkänä nikwe sribidre ja dibiti ye Ngöbö Kukwei tä niere nie, akwa “dre dre [bäri] ütiäte” ye mikadre nuaindre käne jai nieta kwe nie arato (Filipenses 1:10). ¿Dre dre mikadre käne? Kä diandrekä jai ne kwe ni tätre ni mräkä aune ja ketamuko nikwe yebe, aune bäri ütiäte, kä diandrekä jai kukwe ja üaire ye kräke, ñodre ñäkädre Bibliabätä aune töbikadretaribätä.

Nitre ñaka ja töi mike sribi ye aibebätä ye tätre sribire bäri kä jutobiti. William tä niere: “Jondron jene jene nuaindre ño ye jefe käne tikwe tä bämike kwin krubäte. Sribire krubäte aune tä sribire kwin ye tä kä mike juto nitre sribikä kwe yebätä. Akwa sribi köböiti ye tä krüte ie ye ngwane tä sribi ye käi kwitekä jabiti aune tä kä denkä jai mräkä kwe kräke aune kukwe mikata täte kwe ye kräke. Aune niara yebätä kä juto krubäte, ni mada ñaka gare ye erere tie”.