Domingo yete Jesús ganinkröta ye käi ngwanta juto jabätä. Encyclopædia Britannica tä mike gare, “iglesia kristiano ye tä metrere kukwe ye käi ngwen juto jabätä”. Akwa, ¿kukwe ye nuaindre nieta Bibliakwe?

Jondron sribeta ye tä sribebare kwin o ñakare ye rabadre gare nie yekäre, tuadrete kwin. Ye erere arato, Pascua, o Domingo de Resurrección ye nitre kristiano raba nuainne o ñakare ye rabadre gare nie yekäre, dre dre mikata gare kukwe yebätä ye nikwe mikadre gare kwin jai.

Käne, Jesús ganinkröta ye nitre ja tötikaka kwe rabadre ngwenta törö jai ye ñaka niebare kwe ietre, ñakare aune murie ketani yebrä ngwandre törö kwetre jai niebare kwe ietre. Ye apóstol Pablo käkwe kädekani “Däkien Jesús Mrö Biani Deu” (1 Corintios 11:20, TNM; Lucas 22:19, 20).

Ne madakäre, enciclopedia ye arabe tä niere arato, kukwe keta kabre nuainta bieta ye näire ye “ñaka nuainta” Jesús ganinkröta ye ngwankäre törö jai. Ñakare aune “nitre jökrä bäsi tä dre dre nuainne ye ererebätä nuainta”. Ñodre, juta ruäre te, kwi mrüke aune muleto yebiti bieta ye bämikata. Kukwe bämikata yebätä The Encyclopedia of Religion (Enciclopedia tä blite kukwe mikata täte yebätä) tä niere: “Ja nire ye bämikata kwi mrüke yebätä. Aune tä niere arato: “Muleto ye ja treke krubäte; yebätä bämikani kri mu tä kite betekä kuin yebätä”.

Philippe Walter, profesor de Literatura medieval tä mike gare, kukwe nuain nämene ye nuain jatani Domingo de Resurrección ye näire. Ni ye tä mike gare arato, nitre ngöbö keta kabre ngwarbe mikaka täte ye jatani kukwe ngwarbe ye mrite kukwe kristiano yebe, ñodre, kä ñüre yebiti gata ye bämikani aune kri mu tä kite betekä kuin yebiti ja nire ye bämikata kwetre, aune kukwe yebiti Jesús ganinkröta ye bämikani kwetre. Ni ye tä mike gare arato, kukwe mritani ye köböire nitre ngöbö ngwarbe mikaka täte ye jatani kukwe kristiano ye nuainne siba arato.

Nitre apóstol krütani ye bitikäre nitre ngöbö ngwarbe mikaka täte ye jatani kukwe kristiano ye mrite, ñobätä ñan aune nitre apóstol nämene nire ye ngwane nämenentre kukwe ngwarbe ye “ketebtä” (2 Tesalonicenses 2:7). Apóstol Pablo “näinta” ye bitikäre nitre jatai kukwe ngwarbe driere “nitre tödekaka Jesubti diankäre jakri” niebare kwe (Hechos 20:29, 30). Aune siklo kena jatani krüte ye ngwane, nitre ruäre namanina nitre kristiano kwati ngökö niebare apóstol Juan yekwe (1 Juan 2:18, 26). Ye köböite nitre kristiano ye jatani kukwe ngwarbe ye nuainne arato.

Kukwe ruäre ngwarbe mritani kukwe kristiano yebe ye ñaka blo, ñakare aune ye köböire Kristo ganinkröta ye abokän dre gärätä ye raba nüke gare nitre ngöbö ngwarbe mikaka täte yei ni ruäre raba niere. Akwa, apóstol Pablo kräke kukwe ye ñaka namani debe jire chi. Juta Kri Roma ye jökrä känti dikakabare kwe aune kukwe keta kabre ngwarbe nuain nämene ye ngätäite nänbare kwe, akwa ñaka kukwe ye kani ngäbiti jire kwe nitre dimikakäre Jesús mikakäre gare bäri kwin jai. Ñakare aune, nitre kristiano mikani mokre kwe kukwe nebiti: “Mun ñansi ja keta nitre ñan Ngöbö mike täte ben [...]. ¿Dre kwin gäre kukwe metre raba ja mäke kukwe ngwarbe ben? ¿Ñukwä jutrakwe ja mäkädre ño kä iko ben? Kä mikekä nitre ye ngätäite munkwe, angwane ja denkä jenena munkwe, nieta Ji dokwäte krikwe. Jondron käme kämebätä, mun ñansi kise mike, angwane tikwe mun kai ngäbiti (2 Corintios 6:14, 17, Ngöbö Täräe, tärä okwä ükaninte).

Nikwe kukwe ruäre miri gare jai ne tä mike gare metre nie, Domingo de Resurrección nuainta ye ñaka kite kukwe kristiano yekri.