Känändre nekänti

Indice yete känändre

KUKWE KWE MIKATA GARE

Jairo tä Ngöbö mike täte ja okwä yebiti

Jairo tä Ngöbö mike täte ja okwä yebiti

Mä ngrabare ye jökrä tädre nikraninkä mäi aune mä okwä ye aibe mä rabadre ngwen ngrenkä ye bämike ja töite. Ye erere tä nakainkä ti eteba Jairo yebätä. Akwa kä ñaka jutobätä ni ñan raba nütüre: Jairo tä bren akwa yebiti ta raba ja di ngwen nüne ye gare ie. ¿Dre käkwe dimikani? Akwa dre namani barebätä ye tibike mike gare käne mäi.

Jairo däreba ye ngwane jisai nämä bren, bren ye kädekata cuadriplejía espástica. * Yebätä ñaka raba ja ngrabare ye ketebätä kwekebe. Jisai ye ñaka sribire kwin ie yebätä gwä gwä nemen nikwitete ngrabare. Ruäre ngwane Jairo nemen drekebe nikrenkä aune nemen ja nuainne tare. Nire tädre ken ye ñaka mokre jabiti angwane raba nuainne tare arato. Käre küde aune ngüre ye mäkäteta silla de rueda yebätä ne kwe ñaka ja nuaindre tare kwe.

JATABA NIRIEN YE NGWANE JATABA BÄRI JA TARE NIKE

Jairo jataba nirien ye ngwane jataba ja tare nike krubäte. Krire sö rababa krämäbiti ye ngwane jataba nikrenkä aune ye rababa kä ötötebiti. Krütanina nütü nämä ti meyekwe yebätä bä kabre nämä niken ngwena jura hospitalte.

Jairo nämä nikrenkä krubäte yebätä krä betakaba jabäre. Kä nämä 16 biti ye ngwane ulie krä, mrökara aune ngrä krä operaba ie, betaninkä jabäre yebätä. Jairo nämä bren yebätä dibire nämä ngetrekä jabe ye ñaka käi nikwitekä tibiti.

Ti eteba tä bren krubäte yebätä ni mada nemen ngübare, ñan raba mröre, ja ngwäkite aune nemen tibien akwle. Ti rün aune ti meye tä ngübare. Niaratre ñan aibe tä ngübare, ñakare aune Ngöböta ngübare tätre niere käre ie.

JA OKWÄ YEBITI TÄ BLITE

Ti rün aune ti meye ye testiko Jehovakwe yebätä Jairo nämä chi ye ngwane jatabatre ñäke kukwe Bibliabätä yebätä ie. Nita ja kete Ngöböbe ye ngwane nünanta bäri kä jutobiti ye gare kwin ietre. Jairo nämä bren krubäte aune gwä gwä nämä nikrenkä, akwa ja känenkäre kukwe kwin raba nemen bare kräke ye nämä gare ietre. Akwa, kukwe Bibliabätä ye raba nüke gare Jairo ie o ñakare ye nämäntre ngwentari jai.

Jairo ñaka rababara nuaindre ti rün kräke, nämä monsore ye ngwane bati nieba kwe ie: “¡Jairo, blite tibe! Ti tare mäkwe ngwane mäkwe blitadre tibe”. Ye ngwane Jairo okwä ñöi rababa nen. Ja nämä ruin ño ie ye törbaba niedi, akwa rababa bäntränbe mike. Ti rünkwe ngwanba muen yebätä ja rababa ruin ngite ie. Jairo ñaka raba blite, akwa niara kukwei nämä nüke gare ie ye rükaba gare ie.

Ye bitikäre kä ñaka rikaba raire ta ngwane, Jairo nämä okwä ngwen ngrenkä drekebe ye ti rün aune ti meye gaba. Töi nämä ño aune ja nämä ruin ño ie ye törbaba mikai gare ja okwä yebiti ye kwrere rababa tuinbätä. Törbaba dre niedi ye ñaka rababa nüke gare ietre yebätä rababa nemen ngwarbe. Jairo tö nämä dre niedi ja okwä yebiti ye rükaba gare ietre, bätä nämä dre kärere ye bian nämä ie angwane, tu nämä nemen ngwen. Nämä ye nuainne debe biankäre.

Ni rabadre blite ño jabe ye gare doctora iti ie ye käkwe nieba nunye, nunkwe blitadre bäri kwin ti etebabe yekäre nunkwe kukwe ngwandretari ie ne kwe rabadre jän o ñakare niere aune nunkwe kise krobu mikadre tuare ie nieba kwe nunye. Ye köböire Jairo tö nämä jän niedi ngwane nämä okwä mike nenkä nun kise ruin yebätä o tö nämä ñakare niedi ngwane nämä okwä mike nenkä nun kise ngebere yebätä.

JAIRO KUKWE ÜTIÄTE NUAINBA

Bämä kä kwatire kwatire, nitre testiko Jehovakwe tä gätä krikri nuainne abokänbätä nitre tä nemen kwati krubäte. Nitre ja ngökaka ñöte ye kräke kukwe kädrie nämä ye ngwane kä nämä nemen juto krubäte Jairobätä. Kä rababa 16 biti ye ngwane, bati ti rün käkwe ngwantariba ie: “Jairo, ¿mä tö ja ngökai ñöte arato?”. Drekebe ngwarbe okwä mikaba nenkä kwe ti rün kise ruin yebätä. Biti ngwantariba kwe ie: “¿Mä tö Ngöbö mikai täte kärekäre ye mäkwe niebarera orasionte ie?”. Mada bati, okwä mikabata nenkä kwe ti rün kise ruin yebätä. Yekänti rükaba gare metre nunye, Jairo ja dianinanka mento Jehová mikakäre täte.

Kukwe Bibliabätä ye kädrieba bä kabre Jairo ben, yebiti rükaba gare arato ja ngökadre ñöte ye ütiäte krubäte nämä gare ie. Yebätä kä 2004 yete kukwe bäri ütiäte ye ngwantariba ie: “¿Mäkwe ja dianinanka mento Jehová tö dre dre ie ye erere nuainkäre?”. Jairo nikraba kunkwäre nämä jän niere ye bämikakäre, ñobätä ñan aune ye erere nuaindre kwe niebare ie. Kä rababa 17 ti etebabiti ye ngwane ja ngökaba ñöte kwe aune rababa testiko Jehovakwe.

OKWÄTÄ KWATIBE KUKWE NGÖBÖKWE YEBÄTÄ

Kä 2011 yete computadora bianba Jairo ie blitakäre ja okwä yebiti. Ni okwä chi te ye mikata nenkä meden kokwäre ye ererebätä computadora ye tä sribire aune jondron tä pantalla yete ye tikata. Okwä metateta o nikrata kwekebe jondron pantalla yete yebätä ye abokän clic mikata ratón yebiti ye erere. Jondron bä sribeba kabre aune mikaba pantalla yete ne kwe Jairo rabadre blite jondron yebiti. Jairo tä nikren jondron medenbätä ye erere computadora ye tä niere kukwere.

Jairo ie kukwe Bibliabätä jataba nemen gare bäri aune tö jataba kukwe ye mikai gare nitre madai arato. Nunta ja tötike bämän kratire kratire Bibliabätä ye ngwane, Jairo tä nikren kwekebe tibätä aune computadora kwe yebätä. Tä ye nuainne ne kwe kukwe ngwantarita gätäte ye meden niedre kwe ye tikwe tikadre täräbätä kräke. ¿Tä nuainne ño?

Nunta nemen gätäte ye ngwane Jairo tä nikren pantalla yete aune tö nemen kukwe meden niedi yebiti tä clic mike. Ye ngwane computadora tä niara kukwei niere ye nunta kukwe nuin. Biti kätä nemen kötare ngwärebätä, tä nun dimike gare ie yebätä. Alex, ja ketamuko iti kwe tä niere: “Jairo tä kukwe Bibliabätä mike gare ye käre tä ti töi mike ñan krütare”.

Jairo tä kukwe niere gätäte aune kukwe driere nitre madai computadora kwe yebiti

Jairo tä ja okwä yebiti kukwe Bibliabätä ye mike gare nitre madai arato. Yekäre kä bä nuäre känti jondron nire aune nitre kwata bä jene jene jökrä tä nüne keteitibe aune jäme jabe tä bämikani yebiti tä clic mike. Ye ngwane, computadora tä kukwe ne niere: “Kä tibien kwitai bä nuäre känti bren ñaka rabaira, gata ñaka rabaira ye käbämikata Bibliakwe; Revelación 21:4”. Nitre töta nemen kukwe mikai gare bäri jai angwane, Jairo tä clic mada mike aune computadora tä kukwe ne niere: “¿Mä törba ja tötikai Bibliabätä tibe?”. Nun ruai käkwe ja tötika Bibliabätä ye ka ngäbitiba ye käkwe nitre jökrä töi mikaba ñan krütare. Jairo jataba ruai tötike bätärekä Bibliabätä aune ja mräkätre mada nämä dimike arato ye käi rababa juto nunbätä. Gätä kri nuainba Madrid, agosto 2014 yete ye ngwane rua ja ngökaba ñöte. ¡Ye käi rababa juto nun jökräbätä!

Jairo tä Ngöbö mike täte ye tuin dirikä kwe yei colegio kwe yete. Doctora kwe kädekata Rosario, tä niere: “Ti törbai ja mikai kukwebätä angwane, tikwe ja mikai testiko Jehovakwe. Jairo tä ja tare nike, akwa tä tödeke Ngöböi ye köböire tö nünanbätä ye tuinbätä tie”.

Kukwe käbämikata Bibliabätä nebätä tita ñäke Jairo ie angwane kätä nemen merebe okwäte: “Ni ngüre bren rabai nen mintukwäre bura nidan kwrere, bätä nitre kukwe ñakare ye käkwe blitai kä jutobiti” (Isaías 35:6). Ruäre ngwane Jairo tä nemen ulire, akwa käre kä jutobätä, tä Ngöbö mike täte aune nitre kristiano mada tä ja kete ben yebätä töita kore. Töita kwin aune tä tödeke krubäte Ngöböi ye tä mike gare metre, kukwe keta kabre tare raba nemen bare nibätä, akwa nita Jehová mike täte angwane, ni raba nüne kä jutobiti.

^ párr. 5 Parálisis cerebral ye abokän ni bren jisaite köböite ni ñaka nemen ruin ngrabare. Parálisis cerebral ye tä ni mike nikrenkä, ñaka ni mike mröre aune ni kukwei ñaka nemen ngitiekä kwin. Bren cuadriplejía espástica ye abokän bren bäri tare, nirebätä bren ye tä ye küde aune ngüre nemen nikrenkä ribi aune dokwä ye ñaka nemen neketete metre ie.