Kä rikaba kwati ta ye ngwane ti jababa kukwe bämike película yete aune película kabre te tikwe kukwe bämikaba metrere. Nitre periodista ye tö nämä ti tuai blite aune ti üai diainkä; nämä ti nübaire película mrä mika nämä tuäre ye ngwane, aune mröre. Ti mika nämä ütiäte kri.

Akwa, ti nämä kukwe nuainne ye käkwe kä mikai juto tibätä ti nämä nütüre kena ye erere ñaka rababa gare tie. Película te ti nämä kukwe bämike ye jökrä bäsi ñaka nuäre nuaindre yebätä ni raba juruaine tare. Nitre kukwe bämikaka peliculate Hong Kong ye ñaka nämä nitre mada mike kukwe bäri tare ye bämike, nuainta Hollywood ye erere; ye medenbätä kukwe ruäre tare nuaindre akwa ti nämä nuainne akwle, ñodre moto yebiti ti nämä nankwe karo yebiti ta. Película tikwe yete ja mika gure käme käme aune nitre mada nuainta tare ye bämika nämä, aune ruäre te kukwe ja mäkätä chokalibe ye mika nämä tuare.

Kä 1995 yete tikwe ja mäkäteba ni película jie ngwanka cine yete yebe. Jondron jökrä nämä tikwe nünankäre kä jutobiti, ñodre, ti käikitaka nämä, ngwian nämä tikwe aune ti muko kwin nämä, akwa ti nämä ulire aune töbike krubäte. Tikwe ja töi mikaba ñaka película nuainne jankunu.

Ti aune ti eteba nun nämä ja tötike Bibliabätä sabadote nitre testiko Jehovakwe yebe niaratre nämä nun tarere krubäte ye jatabata törö tie aune ja rababa ruin ulire tie. Monsotre rün, Joe McGrath, abokän ie nun nämä “ti grü Joe” niere, ye nämä ja tötike ngängä nimä yebe aune nunbe. Nämä muko kwe aune ngängä kwe mike tuin ütiäte krubäte jai. Ti tö nämä näin bentre gätäbätä, ruäre ngwane ti janama bentre gätä kri kwetre yebätä. Ye ngwane kä rababa juto krubäte tibätä, ja rababa ruin kriemikani tie nitre Testiko ye ngätäite.

Ja ñaka nämä ruin ye erere tie ti gwirete, kukwe tare nämä nakainkä. Ti rün nämä ja ngwen käme, yebätä nämä ti meye mike ja tare nike krubäte aune niara  nämä ulire. Kä rababa 10 tibiti ye ngwane, ti meye ñaka rababara ja ükökrö nitre testiko Jehovakwe yebe. Kä ñaka nämä juto tibätä akwa ti nämä näin ja käne aune kä rababa 17 tibiti angwane tikwe ja ngökaba ñöte. Akwa kä rikaba braibe ta angwane ti ñaka rababara ja ngwen ni kristiano ye erere aune tikwe kä mikakaba konkrekasionte.

Tikwe ja mäkäteba ye bitikäre bäsi, nitre nibu ji ngwanka konkrekasion nitre testiko Jehovakwe nämä känime ti bäre yete janama tikänti. Ti raba ja mäketa ño Ngöbö Jehová yebe ye mikaba gare kwetre tie aune misionera kädeka nämä Cindy, käkwe ti dimikadre ribeba kwetre ie. Ye ngwane, ti ñaka nämä kukwe mike era jire bäsi jai. Ye medenbätä erametre Biblia ye Ngöbö Kukwei o ñakare ye mikadre gare metre kwe tie tikwe ribeba ie. Kukwe rabai bare Ngöbökwe niebare Bibliabätä ye ruäre namanina bare ye Cindy käkwe mikaba gare tie. Bätärekä bätärekä, nun rababa ja kete kwin, aune kukwe metre Bibliabätä rabadre gare bäri käne tie, yebätä ti rababa ja tötike ben. Ye ngwane rababa gare kena tie Ngöbö Jehová yekwe ni tare aune tö kä tuai juto tibätä.

Ti jatabata näinta bobukäre gätäte ye ngwane, ja nämä nemen ruin bäri kwin tie nitre Testiko ye ngätäite aune ye erere ja ñaka nämä nemen ruin tie nitre ngwarbe ye ngätäite. Ti nämä chi ye ngwane kukwe namani bare tibätä yebätä ja ñaka nämä ruin ütiäte jire tie aune ti ñaka nämä tö ngwen jire nitre madai. Kukwe keta kabre nämä ti töi mike ulire ye ti raba ükete ño ye ni iti konkrekasionte käkwe mikaba gare tie Bibliabiti. Arato ti jataba ja ketamuko kwin känene.

Kä 1997 yete, ti aune ti muko nun rikaba nüne juta Hollywood (California, Estados Unidos) yekänti. Ti jataba kä denkä bäri jai nitre mada dimikakäre ne kwe Kukwe Ngöbökwe ye käkwe dimikadre. Tita kukwe Bibliabätä driere nitre madai ye tä kä mike bäri juto tibätä, jondron keta kabrebätä ti käikitakata ye ñaka kä mike juto tibätä. Kä 2002 yete ti ja tuaba Cheri ben, niara ye rababara gare mekera tie Hong Kong yete. Nunkwe kukwe keta kabre nuainbare bäsi ja erebe. Meritre bä nuäre Hong Kong jakabare ye ngwane niarakwe gananbare kä kwati ti känenkri. Ñodre, tikwe gananba ye ngwane, niarakwe corona mikaba ti dokwäbiti. Niara ye nämene kukwe bämike película yete aune nämene película ye jie ngwen arato, aune nitre película jie ngwanka käikitaka nämene krubäte ben nämene sribire. Ti erere, nämene nüne Hollywood yekänti arato.

Cheri kukwe muko brukwä nünankabare yebätä krütani rababa gare tie ye ngwane Cheri rababa tuin bobre krubäte tie. Niara nämä kukwe budismo ye mike täte, kukwe ye ñaka nämene töi mike jäme jire chi. Kukwe nämä nakainkä tibätä ye erere nämene nakainkä niarabätä: nitre töta nemen ja käikitakamana ye erere niara käikitaka nämene, akwa ja nämene ruin ulire ie aune ñaka nämene tö ngwen nitre madai. Kukwe rababa gare Bibliabätä tie ye ti jataba driere ie, akwa kukwe mika nämä täte kwe yebätä ñaka rababa nuäre kräke.

Kä 2003 yete, Cheri nämä película grabare Vancouver (Canadá) käkwe ñäkäba köte tie. Kä rababa juto krubäte tibätä ñobätä ñan aune niara nämene näin karote ji ngrabare aune kä mrusaire ye ngwane orabare kwe Ngöböi nieba kwe tie: “Niere tie: ¿Nire abokän Ngöbö metre? ¿Niara kä ño?”. Ye bätärabe nikani Ju Ja Ükarakrö ye bäreta aune Ngöbö kä Jehová ye jutuabare ie. Kukwe ye ara mikani gare ie nütübare kwe yebätä bengwaire tö namani blitai nitre testiko Jehovakwe ben. Ye medenbätä  tikwe ñäkäba köte ja mräkätre ruäre ie, aune köbö ñaka rikaba kabre ta angwane Cheri janamene gätä nuain nämene chino yebätä Vancouver yekänti.

Nieba kwe tie: “Erametre nitre ye tö ti dimikabätä. Ja ruin ño tie ye tita niere ietre”. Niarakwe kukwe ye nieba tie angwane kä rababa juto tibätä, ñobätä ñan aune nämene película nuainne cine ye kräke angwane ja ketamuko ñaka nämene kwe. Cheri nämene näin jankunu gätäbätä. Akwa kä 2005 yete, käräbare película ketebu grabare, yebätä nikaninta Hong Kong. Akwa kä 2006 yete, ja dianinkä mento kwe Jehová mikakäre täte aune ja ngökani ñöte kwe Testiko kwe erere gätä kri nuainbare yete yekänti. Niara tö namani kä diainkä bäri jai Jehová mikakäre täte, akwa sribi kwe ye ñaka nämene tuenmetre nuainne, yebätä ja nämene ruin ulire ie.

Kä 2009 yete, Cheri ñaka namanina nüne käne ye erere. Nämene película grabare cine kräke ye ja töi mikani kwe tuenmetre sribikäre bäri Jehová kräke. Ja ketamuko mada kwati kwani ie konkrekasionte. Jatani kä denkä bäri jai kukwe driekäre aune nengwane tä nitre dimike nünankäre kä jutobiti (Mateo 24:24).

Nitre Nepal tätre nüne Hong Kong yei nitre Testiko braibe tä kukwe driere, yebätä Cheri ja töi mikani ja kite blitakäre kukwe nepalí yebiti nitre testiko ye dimikakäre kukwe driere ietre. Juta Hong Kong yekänti nitre Nepal ye tuin ngwarbe ñobätä ñan aune ñaka blite inglere bätä chinore yebätä, aune tätre jondron nuainne bä jene yebätä. Niara tö nämene nitre ye dimikai Biblia mike nüke gare jai nämä niere tie. Ñodre, bati nämene kukwe driere ju ju te angwane, blitabare kwe meri iti ben, meri yei kukwe ruäre nämene gare Jesús yebätä, akwa Jehová ñaka nämene gare jire ie. Jesukwe orabare Rün kä kwinbiti ie ye Cheri käkwe driebare ie Bibliabätä. Meri ye raba orare Ngöbö metre yei namani gare ie angwane, tö namani ja tötikai bäri. Kä nikani braibe ta angwane, meri ye muko aune ngängä kwe jatani ja tötike Bibliabätä arato (Salmo 83:18; Lucas 22:41, 42).

Ja ketamuko tikwe nämä kä denkä krubäte jai kukwe driekäre ye nämene kä mike jutobätä ye tikwe gaba angwane, tikwe nütüba: “¿Ti raba ja töi mike ye erere nuainne arato?”. Kä ye ngwane, ti rikabata Hong Kong arato. Tikwe kukwe ükateba jai kä diankakäre bäri kukwe metre Bibliabätä ye driekäre. Ti töta nemen nitre kukwe nuai aune dimikai Kukwe Ngöbökwe ye mike nüke gare jai.

Ñodre, meri iti Vietnam nämä käre ulire aune okwä nöi nen ye ti nämä tötike Bibliabätä. Kä nengwane kätä jutobätä aune ja ketamuko kwin tärä konkrekasionte kwe.

Cheri aune tie jondron bäri kwin nun käikitadrekä ye kräke kwani. Película grabadre cine kräke ye tä kä mike nuäre nibätä aune nun käikitakaba krubäte, akwa nitre mada tötikadre Jehová yebätä ye tä kä mike bäri juto nibätä ñobätä ñan aune niara käikitakata. Jesukristo kukwe niebare ye metre ye namanina gare nunye: “Nita jondron bien ye tä bäri kä mike juto nibätä nita jondron kain ngäbiti ye kräke” (Hechos 20:35, TNM).