KÄ 1627 yete, William Bedell ni Inglaterra ji ngwanka iglesiate nükani Irlanda ye ngwane kukwe namani gare yete ie ye käkwe mikani ulire krubäte. Irlanda yete, nitre jökrä bäsi católico nämene nüne, nitre británicos ja bianka cristiano akwa ñaka católico nämene kä ye gobraine. Nitre ja bianka kristiano akwa ñaka católico ye käkwe Biblia ye kwitabarera nitre nünanka Europa nämene blite ye kukwei jökräbiti bäsi. Akwa, nitre töi ñaka nämene jire iti Biblia ye kwitabätä kukwe irlandés yebiti.

Nitre Irlanda ñaka nämene blite inglere akwa ye ñan aibätä mikadrekä ja bäre ye nämene gare metre Bedell ie. Ye medenbätä ja töi mikani kwe Biblia kwite kukwe irlandés yebiti. Akwa nitre kwati käkwe ja mikani rüere, metrere nitre ja bianka kristiano akwa ñaka católico ye ja mikani rüere. ¿Ñobätä namanintre rüere?

Bedell ja töi mikani akwle ja kite kukwe irlandés yebiti. Niara kädekani Trinity College de Dublín ye jie ngwanka angwane, monsotre ja tötikaka kwe ye nübaibare kwe ñäke kukwe irlandés yebiti. Aune niara kädekani obispo Kilmore ye ngwane ye erere nuainbare kwe arato. Reina Isabel I Inglaterra käkwe Trinity College ye ükaninte kena angwane, tö namani nitre ja tötikaka yete tuai iglesia jie ngwanka ne kwe rabadre kukwe Bibliabätä ye driere nitre ie kukwe kwetre yebiti. Bedell ja di ngwani kukwe ye erere nuainne.

Kilmore yete nitre ji ngwanka iglesiate, ye jökrä bäsi nämene blite kukwe irlandés yebiti. Ye medenbätä, Bedell tö namani nitre blitaka kukwe yebiti ye tuai iglesia ye jie ngwen. Apóstol Pablo kukwe niebare ye erere ja töi mikani kwe: “Ti töta neme kukwe niei kwärikebe ja kukwere, kukwe ye rükadre gare kuin ni jökräye abko rabadre bäri kuin, [...]. Akwa tikwe kukwe niedre mili kwä jätä kukwe jenenanbti, ye abko ñan rükadre gare, aisete ni mda mda ñan die mikadre kore kwe” (1 Corintios 14:19).

Akwa nitre ütiäte krikri käkwe ja di ngwani ne kwe ye ñaka rabadre bare ie. Nitre ja tötikaka kukwe kira yebätä käkwe niebare, blitadre kukwe irlandés yebiti “ye ñaka kwin Gobran ye kräke”, aune yebiti ja mika nämene “kukwe ükaninte gobrankwe ye rüere” nitre ruäre käkwe niebare arato. Nitre Irlanda ye töi ñaka gitiadrekä ye bäri kwin Inglaterra ye kräke nitre nämene nütüre. Arato kukwe ükaninte ne kwe nitre Irlanda nämene jondron nuainne aune blite ye tuanemetre kwetre, bätä nitre Inglaterra nämene jondron nuainne aune blite ye erere niaratre rabadre nuainne ribebare ietre.

Nitre ja mikani Bedell rüere akwa ñaka ja di ngwani nekä kwe. Kä 1630 kömikani ye ngwane, Biblia King James Version (Versión del Rey Jacobo) 1611 mikani gare bäri bitinkä inglere, yebiti Bedell käkwe ja töi mikani Biblia kwite kukwe irlandés yebiti. Tö namani  Biblia ye kwitai ne kwe nitre jökrä bäsi ie rükadre gare. Nitre töi bobre yei kukwe Bibliabätä ye ñaka rükai gare angwane, ji niken ni ngwena ja nire käre kokwäre ye ñaka kwain jire ietre ye nämene gare metre ie (Juan 17:3).

Bedell ñan aibe käkwe töbikabare käne ye erere. Kä nikanina 30 ta känenkri, obispo mada kädeka nämene William Daniel, yei nükani gare Biblia ye ñaka täi tikani ni kukweibiti angwane kukwe nieta kwe ye ñaka raba nüke gare nie. Daniel käkwe Nuevo Testamento ye kwitabarera kukwe irlandés yebiti, yebätä Bedell ja töi mikani Antiguo Testamento ye kwite. Kä nengwane Biblia Bedell yekwe nieta ye abokän niara aune William Daniel käkwe kwitani. Biblia ye kwitani kena kukwe irlandés yebiti, aune ye bitikäre kä nikani 300 ta yete Biblia ye aibe nämene kwitani kukwe yebiti.

Bedell ie kukwe hebreore ye nämene gare käkwe ni nibu blitaka kukwe irlandés yebiti känänbare ne kwe dimikadre kwe kukwe ye kwite. Namaninantre tärä ye kwite ere angwane, Bedell, bätä ni iti o nibu dimikaka nämenentre bersikulo kwatire kwatire ye tuinte kwin. Kukwe ye kwitakäre kwin ni teólogo Suiza Giovanni Diodati käkwe Septuaginta griega kwitabare kukwe italiano yebiti, aune tärä Bibliabätä oto mada nämene tikani hebreore yebätä kukwe känänbare kwetre.

Nitre kukwe kwitaka käkwe Biblia King James Version ye kwitabare ño inglere ye täräi kwani Bedell aune nitre niara dimikaka yei, nitre ye ruäre nämene gare metre Bedell ie, aune Biblia kwitani kwe kukwe irlandés yebätä Ngöbö kä ye tikani kwe bersikulo keta kabre känti. Ñodre, Éxodo 6:3 yekänti “Iehovah” tikani kwe Ngöbö kä ye mikakäre gare. Bedell tärä kwitani kena ye ngübata biblioteca Marsh de Dublín yete, juta ye bäri kri kä Irlanda yekänti (Mäkwe recuadro “William Bedell Biblia kwitani yebätä debe bianta ie” ye mika ñärärä).

Kä 1640 ye ngwane bäsi, tärä ye namani bare Bedell ie, akwa ñaka namani mikabare gare ie rüe nakaninkä krubäte yebätä. Nitre kukwe niekä rüere ye käkwe metrere ni tärä kwitaka Bedell ben ye mikani tuin ngwarbe jai, ye köböire sribi nuainbare kwetre ye ñaka mikai ütiäte namanintre nütüre. Kani aune kitani ngite arato. Bätuakäre, kä 1641 yete nitre Irlanda käkwe ja mikani nitre Inglaterra ye rüere aune ja kämikani kwetre kwärikwäri. Bedell ye Inglaterra, akwa nitre Irlanda käkwe kriemikani, ñobätä ñan aune töi nämene bökän niaratre dimikabätä ye nämene gare ietre. Akwa mrä mada, nitre rükä töi käme yekwe kani aune kitani ngite kä käme krubäte känti. Yebätä metrere krütani bäri jötrö, kä nikani kwati ta ye bitikäre kä 1642 yete. Tärä kwitani kwe mikai gare ye ñaka tuani jire kwe.

Bedell sribi nuainbare ye bäsi juani ngwarbe ju kwe yete gobare aune dikaninte ye ngwane. Akwa, tärä kwitani kwetre ye jökrä ja ketamuko kwe käkwe dianintari. Ye bitikäre, Narcissus Marsh, kädekani arzobispo Armagh yete aune Iglesia jie ngwanka Irlanda ye ngwane, Bedell Biblia kwitani ye namani kwe. Kä nikani kabre ta ye bitikäre, ni ja tötikaka kri Robert Boyle käkwe ngwian biani Marsh ie aune kä 1685 yete, Biblia kwitani kukwe irlandés yebiti ye Marsh käkwe mikani gare ni jökrä ie.

Bedell Biblia kwitani ye ñaka kani ngäbiti kwin kä jökräbiti tibien. Akwa yebiti ta, kukwe kwitani kena ye namani ütiäte krubäte ne kwe Biblia ye rükadre gare bäri kwin nitre ie, metrere nitre blitaka kukwe irlandés yebiti ye kräke juta Irlanda aune Escocia bätä kä madakänti ye kräke. Kukwe kwitani ye köböire nitre namani ñäke Bibliabätä niaratre kukwei yebiti Ngöbö mikakäre gare jai (Mateo 5:3, 6).

Mekerabe nükebe nengwane, Bedell Biblia kwitani ye köböire nitre tä kukwe metre känene yei Ngöbö namanina gare. Bitinkä, Biblia tä dre driere erametre ye namani gare ni iti Irlanda ie kätä niere: “Bedell Biblia kwitani yebätä nunkwe ñäkäba angwane, Ngöbökwe blitaba nunbe nun kukweibiti ye erere rababa ruin nunye. Ye köböire metrere kukwe kwin keta kabre metre tä Bibliabätä ye nüke gare tie aune ti mräkä ie”.