Känändre nekänti

Indice yete känändre

¿Ne gare mäi?

¿Ne gare mäi?

¿Herodes tö namani templo Jerusalén ükaite angwane kukwe meden ben ja tuani kwe?

Salomón templo sribebare ye nämene ngutuäbiti kwin. Kädrikri aune nedrinkri nämene ketaninkä ne kwe kä rabadre kiare ja näre tibien aune ne kwe kä tädre ju deme ye bäre ta. Herodes tö namani templo ye sribedi bäri kri Salomonkwe ye kräke, yebätä ja di ngwani kwe ükatekäre aune sribekäre bäri kri.

Nitre ingeniero kwe ye käkwe kä kiare ye sribebare bäri kwata kri kä ngwitäri yekri ne kwe kä tädre bäri yekri arato. Kä mötörikri kä kiare ye sribebare bäri kri kwetre metro 32 (pies 105). Ye nuainkäre, kämäkä keta kabre sribebare kwetre jäbiti dobro täni aune kä ketaninkä kwin kwetre. Kä ruäre känti ta, ki sribebare metro 50 (pies 165) kunkwäre kwetre.

Ne madakäre, Herodes tö namani sribi ye nuainmana akwa ñaka rabadre mate tare nitre judíos yebätä, nitre nämene sribire o jondron kukwe Ngöböi templo yete ye ñaka tö namani ötai arato. Josefo ja tötikaka kukwe kira yebätä tä niere erere, Herodes käkwe nitre sacerdote tötikani jondron keta kabre sribekäre ne kwe nitre meden raba sribire kä deme yekänti ye aibe käkwe nuaindre.

Sribi ye jämi krüte angwane, Herodes krütani. Kä 30 ye ngwane, kä nikanina 46 ta sribi ye nuain nämene (Juan 2:20). Mrä mada, niara bräi Herodes Agripa II käkwe sribi ye mikani krüte, sigko kena ye ötare ngwane.

¿Ñobätä Pablo ye ni mada kämikaka namani ruin nitre Malta ie?

Kukwe metre ngöböi (kise ngeberekri) tä rüre kukwe ñaka metre ngöböi yebe

Nitre griego nämene kukwe mike täte ye nämene nitre ruäre nünankä isla Malta yete ye töite raba ruin nie. Ru te Pablo nämene näin ye nikani ngwarbe Malta ye ken mikata gare tärä Hechos yebätä. Ngi ere jutra mikani kwe ja träsäkäre aune nitre nänkä rute yei arato, ye ngwane kulebrakwe kwetani kisebätä aune ñaka namani ribiekä. Nitre nünankä isla Malta yete käkwe niebare: “Ni ne ni kämikaka bkänä, aisete nane müre neke ñakare mrente, akwa ngöbötre ara jire btä ñan kwäräbedre kwe mda” (Hechos 28:4).

Kukwe griego dike ye meden ie “kukwe metre” nieta. Kukwe metre ye meden gärätä, akwa nitre griego tätre kukwe metre ye ngöböi kädeke Dike, o Dicea arato. Nitre nämene dre dre nuainne ye ngöbö ye nämene mrusaire biti kukwe meden käme nämene ükani ye mämene niereta Zeus ie ne kwe nitre ye mikadre ja ngie nuin nütü nämene. Diccionario tä kukwe Bibliabätä mike gare, tä niere erere, Pablo ñaka murie nötaninkä ñöte, akwa kukwe metre ngöböi yei namani gare yebätä mikani kwe ja ngie nuin kulebra yebiti nitre nünanka yete namani nütüre. Kulebrakwe Pablo kwetani akwa ñaka juruainbare ye ngwane nitre nünanka Malta yekwe ja töi kwitani.