KUKWE TÄRÄ KWATABÄTÄ: ORASION, ¿YE RABA NI DIMIKE?
¿Ni kukwe nuaka tärä?
Orata ye abokän kä juanta ngwarbe ta aune ni kukwe nuaka ñaka jire nitre kwati tätre nütüre. Nitre ruäre käkwe orabarera akwa kukwe nua ñaka ruin ietre. Ni iti ñaka Ngöbö mike era jai ye käkwe Ngöbö ño ye bämikani ja töite aune orabare kwe ie: “Kukwe niere tiebe tiebe tie”. Akwa Ngöbökwe “ñaka ñäkäbare jire käre” niebare kwe.
Akwa, Ngöböta orasion nikwe ye kukwe nuin mikata gare Bibliakwe. Ngöbökwe kukwe niebare kirabe juta kwe ie tä tikani krörö Bibliabätä: “Mäkwe ja di käräi ie ye ngwane mä dimikai kwe; mä kukwe juruai ie ye ngwane bengwairebe ñäkäi kwe mä käre” (Isaías 30:19). Bersikulo mada tä niere: “Nitre kukwe metre nuainkä tä orare ye käi nemen jutobätä” (Proverbios 15:8).
Jesukwe ja di käräbare Rün ie aune niarakwe “kukwei nuani” (Hebreos 5:7).
Nitre käkwe orabare aune Ngöbökwe kukwe nuabare ye mikata gare Bibliabätä arato. Bersikulo keteiti tä niere: “Ngöbö niara [Jesús] ngibiaka gata ngäniene, ye ben nikani blite angwane, namani ngrente krikri be, kä namani ja müaire amne, okwä ñöi namani näkäenkä kabre ie ja di käräbtä Ngöböye amne, Ngöbö kukwei mikani täte jökrä kwe, aisete Ngöbökwe kukwei nuani”, yebätä ganinkröta kwe mikata gare (Hebreos 5:7). Daniel 9:20, 21 bätä 2 Crónicas 7:1 yekänti nitre madabätä blitata.
Angwane, ¿ñobätä nitre kwati tä orare akwa kukwe nuaka ñaka jire chi ruin ietre? Jehová, * Ngöbö kädrieta Bibliabätä, ye käkwe ni kukwe nuadre ie ni tö angwane, nikwe oradre niara aibe ie. Ni ñaka rabadre orare ngöbö mada ie aune ni mräkä kirakira yei. Ne madakäre, Ngöbö ni Sribekä “tö dreye” o dre nemen debe kräke ye erere nikwe kärädre ie niara tö. Ye erere nikwe nuaindi angwane, “niarata ni kukwei nuin” tä käbämike nie (1 Juan 5:14, Ngöbö Täräe [NGT], tärä okwä ükaninte). Ye medenbätä, Ngöbökwe ni kukwe nuadre ie ni tö angwane, nikwe niara mikadre gare jai aune kukwei mikadre täte.
Nitre tätre kukwebätä ye ñan aibebätä rabadre orare ye gare metre nitre kwati ie, ñakare aune Ngöböta orasion nikwe kukwe nuin aune tä mike nemen bare. Isaac, nünankä Kenia, tä niere: “Tikwe oraba ne kwe ti dimikadre Biblia ye mike nüke gare jai. Ye bitikäre, ni iti jataba tikänti aune raba ti dimike nieba kwe tie”. Hilda, nünanka Filipinas, tö namani sö dua ye tuainmetre. Ja di ngwani tuenmetre bati bobu kwe akwa ñaka namani ie. Ye medenbätä rabadre ja di kärere Ngöböi muko kwe käkwe niebare ie. Niarakwe orabare ye bitikäre, tä niere. “Ti dimikani krubäte kwe yebätä ti töi rababa ñan krütare. Sö dua ye medei jataba nekä tie. Tikwe cigarrillo ye tuanmetreba”.
Ngöbö töita ño ye ererebätä kukwe ruäre tä mä ngwen töbike angwane, ¿niara raba mä dimike?
