Mä jämi jondron ruäre nuainne kena ye känenkri, mä tärä ngwentari jai, “¿Dre kwin rabai tikwe?”. ¿Kukwe ye erere ngwandretari jai orasion yebätä ye ngwane nita töbike ja aibebätä? Ñakare. Nikwe oradre Ngöböi ye köböire dre kwin tä nemen nikwe ye nierare ni töta nemen gai. Job ja ngwanka metre käkwe ngwanintari jai arato: “Tikwe ñäkädre ie angwane, ¿ñäkädre kwe ti käre?” (Job 9:16).

Kukwe käne yebätä nikwe miri gare jai orasion ye ñaka kräkä ye kwrere jerekäbe o nitre kukwebätä rabadre nuainne yebätä. Ngöbö erametre ye tä orasion kukwe nuin. Nikwe oradre metre aune kukwe debe ererebätä ye ngwane, tä ni kukwe nuin. Ne madakäre, tä ni nübaire nökrö ja kokwäre (Santiago 4:8). Akwa, ¿nikwe oradre käre ye ngwane dre raba nemen nikwe? Ani mike gare jai.

Kukwe kri o tare tä nemen bare ye ngwane, ¿tä mä mike töbike krubäte? Biblia tä niere nie: “Käre munkwe blita Ngöböbe” aune “munta dre kärere ye munkwe mika gare jökrä Ngöböi” (1 Tesalonicenses 5:17; Filipenses 4:6, TNM). Nire tä ja di kärere ie, yei Biblia tä käbämike: “Kä jäme Ngöbökwe abokän tä ni töi ye jökräbiti ta ye käkwe mun brukwä aune mun töi ye kriemikai” (Filipenses 4:7, TNM). Nita kukwe ni brukwäte mike gare jökrä ni Rün kä kwinbiti ie aune nita ja driere ie angwane ni töi rabai bäri jäme. Ñodre, Biblia tä ni nübaire nuainne: “Mäkwe tribe mäkwe ye mika Jehová kisete, aune niarakwe mä dimikai” (Salmo 55:22).

Kä jökräbiti tibien, nitre kwati tätre orare yei jata nemen ruin ye erere. Meri nünanka Corea del Sur,  kädekata Hee Ran, tä niere: “Kukwe kri tä ti kisete, akwa tita orare kukwe yebätä angwane tribe doboko diankata jabiti tikwe ye erere jata nemen ruin tie aune tita näin ja käne”. Cecilia, nünanka Filipinas, tä niere: “Tita nemen ti ngängän ye töibikaire krubäte. Ne madakäre tita ti meye ngübare, akwa ti ñaka nibira nüke gare ie. Orasion ye köböire, sribita ti kisete ye tita nuainne bäri töi jämebiti köbö kwatire kwatire te. Jehovakwe ti dimikai niaratre ngübare ye gare tie”.

¿Töbikakwe kri tä mä kisete, mä murie ketadre jürätä mäbätä o kukwe tare krubäte tä nakainkä mäbätä? Mäkwe oradre “Ngöbö ni mikaka nuäre” yei  angwane, ja rabai ruin kwin mäi. Biblia tä käbämike nie: “Niara tä ni mike nuäre ja tare nikata nikwe jökrä ngwane” (2 Corintios 1:3, 4, Ngöbö Täräe [NGT], tärä okwä ükaninte). Ñodre, bati Jesús namani töbike krubäte ye ngwane, “namani ngukudokwäbti temen blitakäre Ngöböbe”. ¿Dre namani bare? “Ye btäräbe angele nämane kä käinbti, nükani Jesu die mike.” (Lucas 22:41, 43.) Nehemías, ni mada ja ngwanka metre, ye käkwe ja tare nikabare arato ñobätä ñan aune nitre töi käme ye namani rä ötö ne kwe ñaka rabadre Ngöbö kukwei mike täte. Niarakwe orabare: “Ti kise mike dite”. Kukwe namani bare ye bitikäre ye kätä mike gare Ngöbökwe dimikani ñaka kä jürä ngwen jabätä aune sribi ye nuainne täte (Nehemías 6:9-16). Reginald, nünanka Ghana, tä niere: “Tita orare, metrere kukwe ñaka nuäre tä ñakainkä tibätä ye ngwane, nire raba ti dimike ie tita ja driere aune ti ñaka rabadre töbike tä niere tie ye erere jata nemen ruin tie”. Erametre nikwe oradre Ngöböi angwane, niarata ni töi mike jäme.

Kukwe ruäre nita den ja käne ye raba ni mike nüne ñaka käne ye erere, aune ni mräkä arato. ¿Ni raba dre nuainne ne kwe kukwe debe erere diandre ja käne? Biblia tä niere: “Munkwe dre dre nuendre, [metrere kukwe ñaka nuäre rabadre mun kisete] ye ñan raba nüke gare munye angwane, Ngöbökwe mun mikadre töbtä abko munkwe kärä ie angwane, mun mikadi töbtä kwe” (Santiago 1:5). Nikwe ja töi kärädre Ngöböi angwane, Ngöböta ni mike kukwe kwin den ja käne üai deme kwe yebiti. Jesukwe mikani gare metre nie, “mun Rün kä käinbti [...] ie munkwe niara Üai Deme kärädre angwane, biandi kwe munye” (Lucas 11:13).

Jesukristo arato käkwe ja di käräbare Rün ie jämi ja töi mike kukwe ütiäte nuainne ye känenkri. Nitre apóstol 12 dianinkä kwe ye ngwane, “kä nükani ngwen ie blitabtä Ngöböbe” (Lucas 6:12).

Niara ye erere, Ngöböta nitre kwati dimike kukwe kwin den ja käne ye tä tuin ietre angwane töita nemen bäri jäme. Regina, tä nüne Filipinas, yebätä kukwe tare keta kabre namanina bare nieta kwe: muko krütani ye bitikäre tä mräkä kwe ye ngübare, sribi ñaka namanina kwe aune namani ngängän kwe ye ngübare kaibe. ¿Dre käkwe dimikani kukwe kwin den ja käne? Niara tä niere: “Orasion yebiti tita ja ketete Jehovabätä”. Kwabena, tä nüne Ghana, kätä niere ñobätä tä ja di kärere Ngöböi: “Sribi kwin nämä tikwe ju sribebätä akwa ñaka rababara tikwe. Tikwe sribi meden känändi yebätä tikwe töbikaba angwane, käre tikwe ja di käräba Ngöböi ne kwe ti dimikadre kwe töbike kwin ja käne. Jehovakwe ti dimikani sribi kwin den ja käne ne kwe ti nämä dre dre ribere jai ja ngrabare kräke aune ja üairebiti ye rabadre tikwe ye gare metre tie”. Kukwe ruäre ñaka raba mä mike ja mäke kwin Ngöböbe yebätä mäkwe oradre ie angwane niara raba mä jie ngwen arato.

Mäkwe oradre ye ngwane, kukwe meden kwin raba nemen mäkwe ye ruäre aibe nikwe miri gare jai. (Mäkwe recuadro “ Ñobätä oradre ye kwin” yebätä ñäkä mada mikakäre gare jai.) Orasion ye köböire jondron kwin tä nemen nikwe ye mä tö tuai nemen jakwe angwane, käne mäkwe Ngöbö mikadre gare jai aune jondron jökrä käbämikata kwe nie ye arato. Mä raba blite ni testiko Jehovakwe iti ben ne kwe mä dimikadre kwe Biblia ye mike gare jai. * Ye kukwe kena mäkwe nuaindi rökrakäre “Ni orasion Kukwe Nuaka” ye ken (Salmo 65:2).