Biblia ye tärä kira krubäte, yebrä metre. Kä nikanina 3,500 ta tika jatani kä Oriente Medio yete. Kä ye ngwane, nitre Shang ye nämene gobrane jatäri kä China yekänti nitre ye abokän bäri kira kädrieta. Aune kä nikani mil krati ta ye bitikäre, kukwe budismo ye kömikani kä India yekänti. (Mäkwe recuadro “ Kukwe mikata gare Bibliabätä” ye mika ñärärä.)

Tärä ye nuäre rükadre gare aune tä kukwe kwin mike gare angwane tä nemen tuin ütiäte nitre ie. Biblia abokän ye erere. Nita kukwe bäri ütiäte ngwentari jai ye tä mike gare nie.

Ñodre, ñokäre nita nire ye ñaka nüke gare nitre ruäre ie ye tä mike töbike krubäte. Akwa, kukwe ye mikata gare tärä kena Bibliabätä yebätä kapitulo ketebu kena yekänti, tärä Génesis yebätä. Yete nieta “Kena”, kä nikanina kwati krubäte ta, jondron jökrä, galaxia keta kabre, muke kwati krubäte aune Kä tibien ye sribebare (Génesis 1:1). Ye bitikäre, ñokänti bätärekä jatäri, Kä tibien ye jatani nikwite nünankäre, ñokänti jondron jene jene nire nükani aune ni nire ye sribebare ño ye mikata gare. Töita ño jondron jökrä sribebare kwe ye kräke ye mikata gare Bibliakwe arato.

Biblia tä kukwe kwin niere nie kukwe tä nakainkä mantre jetebe ye ükatekäre. Kukwe nieta ye nuäre rükadre gare kukwe ketebubätä ye ani mike gare jai.

Ñodre, tä kukwe niere mrebe, metre ta, aune tä nemen tuin kwin nie. Ñaka tä kukwe ribi o kukwe bäin niere, ñakare aune tikani kukwe nuärebiti aune tä kukwe ye bämike. Kukwe ruäre ribi akwa nieta kukwe nuärebiti nita blite mantre jetebe ye erere.

Ñodre, jondron nuain nämene mantre jetebe yebiti Jesús nämene kukwe bämike ne kwe kukwe ye matadre nitre brukwäte. Ne mikata gare kukwe kädriebare ngudrebiti kwin yekänti, kädrieta kapitulo 5 nemen 7 tärä Mateo yebätä. Ni kukwe Bibliabätä mikaka gare käkwe niebare “kukwe kädriebare ye bäri nuäre nuainkäre” “ñan tä kukwe keta kabre ngwarbe mike ni töite, ñakare aune tä ni jie ngwen aune nikwe ja ngwandre ño ye tä driere nie”. Mä  raba ñäke kapitulo yebätä minuto 15 o 20 te, Jesukwe blitabare kukwe nuärebiti akwa kukwe ye ütiäte krubäte ye käkwe mä töi mikai ñan krütare.

Kukwe tä tikani Bibliabätä yebätä nuäre rükadre gare arato, ñobätä ñan aune ñaka blite kukwe ngwarbe nieta o mikata era jai yebätä. Ñakare aune, The World Book Encyclopedia tä niere ye erere: “Nitre ütiäte aune nitre ñaka ütiäte käkwe ja di ngwani, nitre ye ruäre kräke kukwe kwin namani bare aune mada abokänbätä kukwe tare namani bare ye kädrieta”. Nitre kädrieta aune kukwe metre namani bare ye erere tärä nakainkä nibätä. Arato nuäre rükadre gare aune tä kukwe ütiäte driere ja töi kräke nie (Romanos 15:4).

Tärä ye rükadre gare mäi yekäre, tädre tikani kukwe nüke gare mäi yebiti. Ye erere, mätä nüne kä medenkänti kärera, Biblia ye tärä tikani kukwe nüke gare mäi ye kukweibiti. ¿Ñokänti ne tä nemen bare?

Kwitani. Kena Biblia ye tikani kukwe hebreo, arameo aune griego yebiti. Erametre, yebätä nitre ruäre aibe nämene ñäkebätä. Kukwe Bibliabätä ye rükadre gare kukwe madabiti yekäre, nitre kukwe kwitaka käkwe sribibare krubäte kwitakäre. Nitre ye ja di ngwani krubäte ye köböire, Biblia ye kwitanina täte o ruäre ötare kwitanina 2,700 kukwe jene jene ye aibebiti. Ne tä mike gare kä jökräbiti tibien nitre 90% bäsi tä ñäke Bibliabätä niaratre kukwei yebiti.

Sribeta. Kena kukwe ye tikani jondron ñaka nuin raire yebätä, ñodre papiro aune jondron kwata yebätä. Kukwe ye ñaka riadrete yekäre tika nämene bati bobu kisebiti. Kukwe tika nämene ye ütiä kabre krubäte yebätä nitre jökrä ñaka raba kökö. Akwa, kä nikanina 550 biti bäri ta yete, Gutenberg käkwe maquina tärä imprimikäre ye sribebare angwane, Biblia sribebare bäri krubäte. Nüke kä nengwane imprimibarera 5,000 kukwe keta kabre jene jenebiti.

Nitre iglesiate tätre tärä sribere ye bitita Biblia ye sribebarera. Erametre, tärä ne sribebare ni jökrä kräke. Rükadre gare nie ye ñaka nuäre, akwa kukwe tärä mada ni dimikakäre. ¿Kukwe meden? ¿Raba kwen medente mäi? Mike gare jai kukwe ja känenkäre yebätä.