PANAYIOTA, meri ye ririabare ngutuä mrente mar Mediterráneo yekänti, nämene monsore ngwane tö namani sribidi gobran kräke. Ja känenkäre sribibare kwe secretaria ye kwrere gobran kräke nämene nüne yekänti. Ruäre ngwane nämene niken ju ju te ngwian ükökrö gobran kräke. Akwa, ja känenkäre namani ulire, ñobätä ñan aune nitre sribikä gobranbe nämenentre ja ketamuko niere jai aune ni ja mäke kwin kwrere nämenentre ja bämike, akwa nitre ruäre aibe mika nämene ütiäte jai, nitre tö nämene jondron tuai krubäte jakwe, nitre ñaka nämene kukwe ükete kwin jabe aune nämenentre bätä ngwen jabätä.

Daniel ye mräkä nünanka Irlanda aune töi krubäte Ngöbö kukwei yebätä. Akwa, nitre sacerdote nämenentre ja bämike jerekäbe, ñodre, dröbanike, jakain ngwianbätä, aune ngwian ükakrö nämene iglesiate ye nämenentre goire ye törö kwin ie, akwa Daniel ja mikai ngite ye ngwane kitai kä ñukwäre yete nämenentre niere ie.

Ru mrenbiti jondron rürübäinkäre kä jökräbiti bökänkä ye kräke Jeffery sribibare kä kwati krubäte te, oficina nämene kwetre Reino Unido aune Estados Unidos. Nitre jondron kökaka aune jondron rürübäinkä käkwe bä kabre ni mada goibarera sribi gobrankwe ye nuainbätä ye törö kwin tie. Nämene ja bämike jerekäbe ye nämene töi mike kukwe ngwarbe niere ne kwe sribi ye biandre ie.

Akwa kukwe ye ñan tä nemen bare kä keteitibe känti. Ñakare aune ja bämikata jerekäbe ye nuainta kä jökräbiti tibien ñodre, nitre gobranka, nitre ja bianka kukwebätä aune nitre jondron rürübäinkä ye jökrä töita kore. Kukwe ja bämikata jerekäbe ye abokän griegore nitre nämene jondron mike ja ngwärebiti kukwe bämikakäre nitre kwati ngwärekri ye meden gärätä. Ye bitikäre, nitre tä ja bämike jerekäbe nitre mada ngökakäre o tö dre dre ie ja kräke ye rabadre kwetre yei kukwe ye nie jatani arato.

Nitre ruäre tä ja bämike jerekäbe ye tä nitre mada mike rubun aune kukwe tare nuaintabätä ye ñaka käi kwitekä jabiti. Rubune kwärä raba niere: “¡Nitre ja bämike jerekäbe! ¿Kukwe ye täi käre?”. Nitre ja bämikaka jerekäbe ye ñaka rabaira ye Kukwe Ngöbökwe tä niere metre.

Kena ni üaire iti käkwe ja bämikani jerekäbe nieta Bibliakwe. Adán aune Eva sribebare ye ngwane, Satana käkwe blitabare kulebra yebiti ja ükakäre aune tö namani Eva dimikai ye erere ja bämikani kwe ngökakäre Génesis 3:1-5). Ye ngwane ja känenkäre, nitre  kwati tätre ja bämike jerekäbe ni mada ngökakäre aune tö dre dre ie ja kräke ye rabadre kwe.

Kirabe, juta Israel namani ngöbö ngwarbe mike täte ye ngwane, niaratre nämene ja bämike jerekäbe ja üairebiti ye köböite kukwe tare rabai bare bätätre Ngöbökwe niebare ietre. Isaías ni Ngöbö kukwei niekä yebiti niebare kwe: “Juta ne tä ti mike täte ja kadabiti aune ja kadakwata aibebiti, akwa brukwä tä mente tibätä” (Isaías 29:13). Israel ñaka kukwe nuabare aune ñaka ja töi kwitani kwetre, yebätä Ngöbökwe juta mada ye tuanimetre templo Jerusalén ye dikente käntre. Käne nitre Babilonia käkwe nuainbare, kä 607 kä 1 känenkri yete, aune ye bitikäre nitre romano, kä 70 yete. Erametre ja bämikata jerekäbe ye Ngöbö ñaka tuenmetre kärekäre.

Ne madakäre, nitre ja ngwen metre aune kukwe nuainne bökän ye tuin ütiäte Ngöbö aune Jesús ie. Jesukwe kukwe drie kömikani ye ngwane, ni kädeka nämene Natanael jatani kökwäre jutuabare ie, aune niebare kwe: “Ni israelita töi era metre kite nüke nete, niara ne abko ni ngökö ñakare” (Juan 1:47). Natanael kädeka nämene Bartolomé, namani nitre apóstol 12 Jesukwe ye ngätäite arato (Lucas 6:13-16).

Jesukristo käkwe kä dianinkä krubäte jai Ngöbö töi ño ye driekäre nitre ja tötikaka kwe yei. Niaratre ye ñaka rabadre ja bämike jerekäbe. Ñodre, nitre ji ngwanka kukwebätä Jesús näire nämenentre ja bämike jerekäbe ye rüere Jesukwe ñäkäbare metre ta ne kwe rabadre ja töi kräke nie. ¿Nitre ye nämene dre nuainne?

Nitre töi kwin ye kwrere nämenentre ja bämike ne kwe käikitadrekä. “Munkwe ñan jändrän kuinkuin nuen tuadre ni jökräye ja bä mikakäre kuin ni mda mda okwäbti [...,] nitre ja bä mikaka [...] kwrere”, niebare Jesukwe. Niaratre jondron biandre ni madai ye ngwane nuaindre “kaibe tiebe” kwetre driebare kwe ietre arato, ñaka nuaindre kwetre tuakäre ni madai, aune oradre kaibe kwetre, ñaka nitre mada okwäbiti. Ye aibe köböire niaratre käkwe Ngöbö mikai bökän täte aune Ngöbökwe kai ngäbiti (Mateo 6:1-6).

Tö nämenentre ñäkäi nitre mada rüere. Ye medenbätä Jesukwe niebare: “¡Ye ñan ngwarbe, mata ja bä mike kuin ma mräkäbtä, käta kukwe nuene kore yera! Kri oto kri ma okwäte ye ara jire makwe dianka käne jae. Yebti kä raba tuenta kuin mae angwane, batibe makwe kä büre chi ma mräkä okwäte ye dianka mda ie” (Mateo 7:5). Nitre tä kukwe bäri käme nuainne akwa tä nemen ni mada kädriere kukwe nuainta kwetre yebätä, ye ngwane tätre ja bämike jerekäbe. Erametre “ni jökrä ja mikaka ngite ni ñaka töi raba nemen Ngöbö erere” (Romanos 3:23, TNM).

Töi nämenentre kukwe käme nuainbätä. Bati, nitre ja tötikaka nitre fariseo yekwe aune ja ketaka Herodes yebe nikanintre Jesús kokwäre aune kukwe ngwanintari kwetre ie impuesto ütiä biandre yebätä. Käne kukwe kwin niebare kwetre ie: “Dirikä, mata kukwe era erere niere, ye gare kuin nunye amne ji Ngöbökwe abko dirita era metre arato makwe”. Ye bitikäre, César nämene impuesto ütiä kärere ye kwin o ñakare ngwanintari kwetre ie, akwa ñaka nuainbare töi kwinbiti kwetre. Jesukwe niebare ietre: “¿Mun ngwarbe ja bä mike kuin tibtä nete. ¿Se ñobtä tikwe ja dokwä mikadre kö okwäte au, abkokäre mun kite kukwe ngwentari kore tie ye?”. Kukwe debe erere niebare kwe ie ñobätä ñan aune niaratre ñaka tö namani kukwe ye mikai gare bökän jai ñakare aune “tö namani Jesu tuai ja dokwä mike kö okwäte” (Mateo 22:15-22).

Konkrekasion kristiano ükaninte Pentecostés kä 33 ye ngwane, nitre nämene ja ngwen metre aune kukwe nuainne bökän. Nitre kristiano nämene ja di ngwen ne kwe ñaka rabadre ja bämike jerekäbe. Nitre apóstol 12 ye iti kädeka nämene Pedro, käkwe niebare ietre: “Mtare kukwe era metre Kristobtä mikata täte munkwe, [...] mun mräkä tarekäre era metre” (1 Pedro 1:22). Nitre kristiano “ja taredre metre. [...] ja rabadre ruen ngite ñakare Ngöbö ngwärekri [...] tödekadre era metre Jesubti amne, ñan bike ni tödekaka Jesubti kwrere” apóstol Pablo käkwe niebare (1 Timoteo 1:5).

Jesús aune nitre apóstol käkwe kukwe driebare kädrieta Bibliabätä, täbe dite krubäte kä nengwane nämene siklo kena ye erere. Yebätä Pablo tikabare: “Ngöbö Kukwei abko nire amne dite amne, ngitra tu  grine jütre jabtä kwärikwäri abko tä jändrän tikekä därebe, yebti ta Ngöbö Kukwei bäri grine krübäte. Ni töi amne ni moto bäri kaibe ñäre ñakare abko Ngöbö Kukwei ye käta tikekä därebe amne ni töi ño ño kaibe nikwe amne nita töbike ño ño ni mdabtä, ye abko Ngöbö Kukwei tä mike gare jökrä nie” (Hebreos 4:12). Biblia tä kukwe niere ye tä nemen gare nitre ie aune tätre ja di ngwen nüne kukwe drieta kwe ye ererebätä angwane, ye kätä dimike ñaka ja bämike jerekäbe bätä tätre ja ngwen metre aune kukwe nuainne bökän. Nitre nimä kädrite kena yebätä dre namani bare ye ani mike gare jai.

Nitre testiko Jehovakwe tätre gätäre yebätä Panayiota janamene kena ye ngwane ja töi kwitani täte kwe. Nitre yete ñaka nämene ja bämike jerekäbe tuakäre ni madai ye käkwe töi mikani ñan krütare. Niara tä niere: “Nitre ye nämä nitre mada tarere bökän aune ja töi mike kwin kräketre, ti nämä sribire gobran kräke ye ngwane tikwe ñaka kukwe ye erere tuaba jire chi”.

Jatani ja tötike Bibliabätä, ja töi kwitani kwe bätä ja ngökani ñöte kwe ni testiko Jehovakwe ye kwrere. Ye bitikäre kä nikanina 30 ta. “Ti nämä niken ju ju te nitre töi mikakäre ja mike gobran yekri ye ñan aikwe kä mikani juto tibätä, ñakare aune ti nämä niken blite Gobran Ngöbökwe yebätä nitre ben ye nämä kä mike juto tibätä, gobran ye aibe käkwe nitre töi mikai kukwe metre nuainne kä jökräbiti.”

Daniel ja mikani Testiko arato aune jatani sribi ruäre nuainne konkrekasionte. Akwa kä nikani ruäre ta ye bitikäre, ja mikani ngite kwe aune töi jatani nike. “Iglesia yete nitre nämä ja bämike jerekäbe ye ti nämä tuin ye törö tie. Sribi mikani ti kisete ye tikwe tuanemetre ye bäri kwin rababa gare tie. Ti ñaka törbaba ja bämikai jerekäbe ti mräkätre kukwebätä ye okwäbiti.”

Kä nikani ruäre ta ye bitikäre, Daniel raba sribi ye kain ngäbitita bobukäre töi jämebiti namani ruin ie aune kä namani jutobätä sribi konkrekasionte ye nuainkäreta bobukäre. Nitre tä Ngöbö mike bökän täte ye tätre ja di ngwen ja ngwankäre metre ye erere. Tätre käne “Kri oto kri” ye denkä ja okwäte jämi ja töi mike “kä büre chi” mräkätre okwäte ye denkä ye känenkri.

Jeffery, nämene sribi kä nebätä ye aibebätä ja töi mike, niebare kwe: “Kukwe Bibliabätä ye jataba nüke gare bäri tie ye ngwane, ti ñaka rabadre nitre mada ngökö aune kukwe ngwarbe niere jondron rürübäinkäre bäri ere ye rükaba gare tie. Ye ngwane texto Bibliabätä käkwe ti töi kwitaba ñodre Proverbios 11:1, yekänti nieta ni ngökadre “ye käme krubäte Jehová kräke”. Ni iti käkwe kukwe ngwanintari impuesto yebätä Jesús ie, ye erere Jeffery ñaka ja ngwani, ñakare aune nitre kukwebätä o ñaka kukwebätä ye jökrä ben ja ngwani metre kwe.

Nitre testiko Jehovakwe kwati kä jökräbiti tibien tätre ja di ngwen nüne kukwe drieta Bibliakwe ye ererebätä. Tätre ja di ngwen jankunu “nita dän btin kite jabtä, ye kwrere [...]. Ngöbö abko kukwe nuenkä metre amne niara abko deme, ye kwrere Ngöböta [...] kwite btin” (Efesios 4:24). Nitre testiko Jehovakwe ye abokän nitre ño, tätre kukwe meden mike täte aune Ngöböta kä mrä käbämike ye niaratre raba mä dimike mike gare ño jai ye mäkwe mika gare akwle jai. Kä mrä yete nitre ñaka rabaira ja bämike jerekäbe ñakare aune yete kukwe metre erere nuaindi (2 Pedro 3:13).