MONSOTRE BATI TÄ KUKWE NGWENTARI
¿Nitre ja kwrere nemen jabe ye käme ya?
“Ti jataba nirien ngwane, monso brare jataba tuin ja bä tie ye ñan namani nuäre ti kräke. Rababa ruin tie kukwe ye näin jötrö ta akwa ja täbe ruin kore tie” (David, abokänbiti kä 23)
David ye abokän kristiano aune tö Ngöbö kukwei mikabätä täte. ¿Ni David erere raba Ngöbö mike täte? Ni ja kwrere nemen jabe, ¿ye tuin ño Ngöbö ie?
¿Biblia tä dre niere?
Nitre kwati tä töbike ño nitre ja kwrere nemen jabe ye tä nüke gare jene jene niaratre ja ngwani ño o kä meden näire nünanbare kwetre yebätä. Akwa nitre tä töbike ño ye erere ni kristiano ñaka tä töbike. Ni ñan tö ni töi rabadre ‘nikwite jötrö kukwe mda mda ye jiebti mure juankata nekwäre sekwäre, ye kwrere’ nieta Efesios 4:14 ye erere. Nita töbike ño ni ja kwrere nemen jabe aune kukwe käme mada nuainta yebätä Biblia tä kukwe niere ye erere nita mike täte.
Nitre ja kwrere tä nemen jabe yebätä Biblia tä kukwe metre mike gare. Tä dre niere ye ani mike ñärärä.
“Mätä nemen meri ben ye erere mä ñaka nuain ni brare mä kwrere ben” (Levítico 18:22).
“Niaratre brukwä nämäne ño ererebätä, Ngöbökwe tuanimetre kukwe käme nuainne, ne kwe niaratre ngrabare rabadre käme. Ngöbökwe tuanimetre ne kwe niaratre töi rabadre krubäte rababätä jabe, ñobätä ñan aune meritre käkwe ja mikadre gure ni brare ben, ye abokän ñaka namanina nuainne aune namanintre bike brare jai kwärikwäri” (Romanos 1:24, 26,TNM).
“Nitre kukwe käme nuainkä yekwe gobran Ngöbökwe ñaka rabai, ¿ye ñaka gare muen? Munkwe ñaka ja ngökamana. Nitre nemen kämekäme ni madabe, nitre jondron ngwarbe mikaka ngöböre jai, nitre tärä gure akwa nemen ni madabe, nitre brare ja mike merire, nitre brare ruäre nemen jabe, nitre gokä, nitre töi käre jondron tuabätä bäri ere jakwe, nitre dröbanikaka, nitre blitaka ngwarbe ni mada rüere, nitre jondron diankaka ni madakän yekwe gobran Ngöbökwe ye ñaka rabai” (1 Corintios 6:9, 10, TNM).
Kukwe Ngöbökwe ye ni jökrä kräke. Ni ño ben nikwe ja känändre yebätä ni itire itire töita jene jene, ne kwe ni ñaka ja mikadre ngite jankunu Ngöbö okwäkänti yekäre nikwe ja töi gobraindre (Colosenses 3:5).
¿Ye dre gärätä...?
¿Biblia tä ni töi mike kukwe blo nuainne nitre yebätä ye ai gärätä?
Ñakare. Biblia tä driere nie nikwe ñaka ja brukwä ngwandre ni mada kräke. Arato tä ni dimike ja töi mike jäme ni jökrä kräke, nitre tä ja ngwen o nüne ño yebätä nikwe ñaka töbikadre (Hebreos 12:14). Ye medenbätä, nikwe ñaka ni ja kwrere nemen jabe ye mikadre yakrä, käi mikadre käme jabätä aune ñäkädre tare ie.
Kukwe ükaninte gobrankwe nitre ja kwrere ja mäkädrete, ¿ye ni kristiano ñaka mikadre täte ye ai gärätä?
Biblia tä mike gare, ni brare aune meri ja mäkädrete ye aibe Ngöbö tä kain ngäbiti (Mateo 19:4-6). Akwa, kukwe ükaninte gobrankwe nitre ja kwrere ja mäkädrete ye ni kristiano ñaka ja mike kukwe yete. Nitre ja kwrere ja mäkädrete ye nikwe kadre ngäbiti o ñakare ye ngwane metrere nita ja mike kukwe gobrankwe te. Aune Biblia tä mike gare ni ñaka rabadre ja mike kukwe gobrankwe yete (Juan 18:36).
Akwa, ¿ni iti...?
Akwa, ¿ni iti niena ja sribere ye kwrere ngwane?¿Ni ye raba ja töi kwite?
Jän, raba ja töi kwite. Nitre ruäre siklo kena ye erere nuainbare Biblia ta mike gare metre. Tärä Corintios yete Apóstol Pablo mikani gare, metre nire nire tä ja sribere ye kwrere ñaka rabai gobran ngöbökwe yete, biti mada niebare kwe: “Ye erere mun ruäre nämäne ja ngwen” (1 Corintios 6:11).
Nitre nämäne ja ngwen ye erere ye ñaka ja töi mikani ye nuainenta, ¿ye ai gärätä? Ñakare. Ngöbö kukwei tä mike gare: “Aune munkwe ja ngwan ni bitin kwrere, abokän kukwe metre tä nemen gare ie ye köböire tä kite ja ngwen ni bitin aune Ni ni sribekä kwrere” (Colosenses 3:10). Ja töi kwitadre ye nikwe nuaindre jankunu.
Akwa, ¿ni iti tö Ngöbö kukwei mikabätä täte akwa töi täbe ja ngwanbätä ye erere?
Ni töi tä nemen jondron mada madabätä ye erere, nire nire tä ja tuin kukwe ye erere ben ja töi mikai jankunu kukwe yebätä o ñakare ye tä gare ie. ¿ja ngüba raba ño? Biblia tä mike gare: “Munkwe kä bian Ngöbö Üaiye ja jie ngwiankrä [...] angwane, kukwe kämekäme tä mun töibtä abko mdeita nebe munye, ye munkwe ñan nuendre” (Gálatas 5:16).
Bersikulo ñaka tä mike gare ni ye töi ñan rabai kukwe käme ye nuainbätä. Ñakare aune tä mike gare nikwe käre ja tötikai Bibliabätä aune orasion nuaindi ye ngwane ni rabai dite ja tuakäre kukwe tä ni töi nike yebätä aune nikwe ñaka nuain jire.
David, abokän bätä nikwe blitani kena, ja di ye namani kwe, metrere ja driebare kwe rün aune meye ie ye ngwane. Niara tä niere: “Kukwe nämä ti kisete ye tikwe diankaba jabiti aune tikwe blitadre bengwairebe bentre akräke ti nünandre bäri kä jutobiti ti nämä bati ngwane”.
Nita Jehová kukwei mike täte ye ngwane nita nüne bäri kä jutobiti. Kukwe ye “abokän metre” aune “tä kä mike juto ni brukwäbätä” ye nikwe mikadre era jai, nikwe kukwe ye mikadre täte ngwane kukwe kwin ketakabre rabai nikwe (Salmo 19:8, 11).