Bibliabätä, alma nieta ye kwitata hebreore néfesch aune griegore psykjé. Kukwe hebreore psykjé ye kwitadre metre ta ngwane ne gärätä “jondron nire tä mürie jäke”, aune kukwe griegore psykjé ye abokän “ja nire” o “ni nire”. a Ye medenbätä, alma nieta ngwane blitata ni nire o jondron nire yebätä aune ñaka blitata jondron tä ni teri abokän tä nemente nire nita krüte ye bitikäre yebätä. Yebätä kukwe ruäre bibliabätä tä kukwe ye mike gare ye ani mike gare jai.

•   Jehovakwe Adán ni nire kena sribebare ngwane, “ni brare ye nükani nire” nieta Bibliakwe (Génesis 2:7). Alma ye ñan biani Adán ie, ñakare aune namani almare o nükani nire nieta.

•   Biblia tä niere alma ye raba kise mike jondron ngwakare bätä (Levítico 5:2), mröre (Levítico 7:20), sribire (Levítico 23:30), ngri kwetai (Deuteronomio 12:20) aune lei mike täte (Romanos 13:1). Jondron ye ni nire aibe raba nuainne.

¿Ñan raba krüte jire?

 Ñakare. Texto keta kabre bibliabätä tä mike gare alma ye raba krüte. Texto ruäre ye abokän ne.

•   Biblia tä niere: Alma käkwe “ja mikai ngite ye krütai” (Ezequiel 18:4, 20).

•   Ni israelita nämäne ja mikai ngite krubäte yebätä Lei nämäne ne niere: Alma ye tikaikä (Éxodo 12:15, 19; 31:14; Levítico 7:20, 21, 27). Levítico 19:8, La Biblia de las familias católicas tä kukwe arabe mike gare kukwe nebätä: Alma ye krütai.

•   Bersikulo ruäre bibliabätä tä “alma ngatani” niere ni iti tä krüte ngwane (Levítico 21:11; Números 6:6). Biblia keta kabre kwitani kukwe jene jenebiti känti kukwe ye kwitata “ni ngrabare ngwakare” o “mrü ngwaka”, akwa texto ye tikani kena kukwe hebreorebiti känti néfesch, ye abokän, “alma” nieta.

Alma aune ja nire

 Bibliabätä alma ye arabe ie ja nire nieta. Ñodre Job 33:22 yete kukwe hebreore “alma” niekäre (néfesch) ye arabe blitata “ja nire” nieta ngwane. Arato nitre ruäre bäsi krütani yebätä blitata ngwane “alma” kwe namani kukwe tare te nieta (Éxodo 4:19; Jueces 9:17; Filipenses 2:30).

 Alma nieta ye rükadre gare kwin nie ye raba ni dimike versículo mada bibliabätä mike nüke gare bäri kwin jai. Ñodre, Génesis 35:18 yete nieta alma meri iti kwe “nikani ngedenkä bätä”, o versión Torres Amat, tä niere alma ye “kitanikä mrä kwe”. Kukwe niebare nebiti bämikani ja nire meri ne kwe namanina krüte. Ye medenbätä Biblia ruäre tä niere bersikulo ne känti meri ne nämäne mürie “jäke mrä”.

¿Alma ñan krüte jire nieta ye medente mike jatani täte?

 Kukwe ne religión kristiana keta kabre tä mike täte akwa kukwe ye ñan kite Bibliakri; ñakare aune, ye kite nitre griegore kira yekri. Tärä Diccionario enciclopédico del Cristianismo tä kukwe ne mike gare: “Kukwe nieta alma yebätä ye kite nitre griego kira yekri, yete nie nämene ni ngrabare (sōma) ye tä jenena alma (psychḗ) yebätä, aune alma ye nämäne niken ni ngrabare yete. Biblia, tä blite ni nire yebätä ngwane tä blite ni nire itibe ye kwrere aune ñaka ni nibu ye kwrere.

 Ngöbö tä ja mike kukwe nieta nitre kä nebätäkwe ye rüere, ñodre alma ñaka krüte ye mritata kukwe drieta niarakwe yebe. Biblia tä ni mike mökre: “Ni ruäre tä näin kukwe ngwarbe dirire. Kukwe mikanintbe ngwarbe kira abko tätre dirire [...], aisete munkwe ñan ja ngwian nain” (Colosenses 2:8).