Ngöbökwe kukwe ükaninte mikakäre täte ye erere ni ñan töbike o ñan kukwe nuainne ngwane, ye abokän ja mikata ngite (1 Juan 3:4; 5:17). Kukwe käme, kukwe ñaka kwin o kukwe metre ye erere nuain ñaka ye abokän ja mikata ngite nieta Bibliakwe (Santiago 4:17).

 “Ngite” nieta ye kwitata kukwe Bibliabätäbiti ye abokän ñan jondron täkäta metre ta o dre mikata nuaindre jai ñan tä nemen bare nie meden gärätä. Ñodre, nitre kirabe israelita rükä yebätä Biblia tä blite, jondron täkä nämäne gare honda yebiti ie. Nämäne jondron täke ngwane nämäne täke metre ta. Kukwe ye kwitadre metre ngwane, “ñan nämäne ja mike ngite” nie raba (Jueces 20:16). Ye medenbätä, ja mikata ngite ye abokä kukwe ükaninte metre Ngöbökwe mikakäre täte ye ñan tä nemen mikabare täte nie.

 Ngöbö abokän jondron jökrä Sribekä, yebätä niara aibe raba kukwe ükete mikakäre täte ni kä tibienbätä ie (Apocalipsis 4:11). Aune nikwe dre nuaindi yebätä kukwe ükaite kwe nibe (Romanos 14:12).

¿Ñan raba nainte jire nie?

 Jän, raba nainte nie. Ñobätä ñan aune Bibliata niere “ni jökrä ja mikaka ngite aune ni ñaka töi raba nemen Ngöbö erere”. ¿Ñobätä ye nemen bare? (Romanos 3:23, TNM; 1 Reyes 8:46; Eclesiastés 7:20; 1 Juan 1:8).

 Adán aune Eva därebare ngwane, ñan nämäne ja mike ngite ñobätä ñan aune sribebare bäsi Ngöbö kwrere (Génesis 1:27). Akwa, Ngöbö kukwei kitani tibien kwe ngwane töi ñan namanina metre (Génesis 3:5, 6, 17-19). Monsoi därebare ngwane, ngite ye nikani monsotre yebiti (Romanos 5:12). Davidkwe kukwe niebare ne erere: “Ti därebare ngwane ti nämänena ngite” (Salmo 51:5).

¿Ja mika ngite ruäre ye bäri käme mada mada ye kräke?

 Jän. Ñodre nitre Sodoma kirabe ye nämäne ja mike käme, nämäne ja mike ngite ye käme krubäte nieta Bibliakwe (Génesis 13:13; 18:20). Kukwe ketamä tä mike gare, ja mikata ngite ye käme krubäte ye ani mike gare jai.

1.   Ja mika ngite. Raba kämekäme ni madabe, jondron ngwarbe mika ngöböre jai, go, dröba nika, nitre mada töi mikata jondron diankakäre kän, ni mada murie ketata, ja mäkä chokabe ye abokän ja mikata ngite ye käme krubäte nieta Bibliakwe aune nikwe ñaka nuaindre jire (1 Corintios 6:9-11; Apocalipsis 21:8). Ja mika ngite ye aune ja mikata ngite ñan nierare o ñan töbikata käne nuainkäre ye ñan ja erebe nieta Bibliakwe. Ñodre, kukwe nieta o kukwe nuainta abokän tä mate tare ni madabätä (Proverbios 12:18; Efesios 4:31, 32). Ja mika ngite ye jökräbätä nikwe ja ngübadrebiti nieta Bibliakwe, ñobätä ñan aune raba ni töi mike kukwe bäri blo nuainne (Mateo 5:27, 28).

2.   Töi ñobiti nuainta. Ruäre ngwane ja mikata ngite ñobätä ñan aune kukwe Ngöbökwe ñaka gare (Hechos 17:30; 1 Timoteo 1:13). Ja mikata ngite ye ñan blo ye Ngöbö ñan niere, akwa ja mikata ngite nierare kukwe Ngöbökwe rüere yebe ñan ja erebe mikata gare Bibliakwe (Números 15:30, 31). Ni ja mike ngite nierare ye “brukwä käme” nieta Bibliakwe (Jeremías 16:12).

3.   Bäbe. Kukwe arabebätä ja mikata ngite bä kabre ye ñan ja erebe ja mikata ngite batibe yebe nieta Bibliakwe (1 Juan 3:4-8). Nire ie kukwe metre niena gare, akwa tä ja mike ngite jankunu yebe Ngöbökwe kukwe ükaite (Hebreos 10:26, 27).

 Ni ja mikaka ngite ye tä ulire krubäte ja mikani ngite kwe yebätä. Ñodre, rey Davidkwe tikani: “Tikwe ja mikani ngite ye tä kwekebe ti dokwäte; tribe doboko ye kwrere nemen doboko krubäte ti kräke” (Salmo 38:4). Akwa, Biblia tä tödekara ne bien nie: “Ni kukwe käme nuainkä käkwe ji blo tuanemetre aune ni käme käkwe ja töi kwitadre; jatadreta Jehová kokwäre, niarakwe mikai tuin bobre jai, jatadreta Ngöbö nikwe kokwäre, ñobätä ñan aune niarakwe ngite juain tabiti töi kwinbiti” (Isaías 55:7).