Kukwe nieta Bibliabätä ye tä nun dimike kukwe kwin den nuaindre jai aune kukwe kwin mike nemen bare nun kräke ye gare kwin nun testiko Jehovakwe ie (Isaías 48:17, 18). Nun ñaka kukwe ye ükaninte, akwa nunta nüne kukwe ye ererebätä. Dre nieta ja kukwe muko känändre yebätä ye ani mike gare ruäre jai. a

•   Nita ja mäkete ye abokän kärekäre (Mateo 19:6). Nun testiko Jehovakwe tä niere ni merire aune brare töita jabätä aune tätre näin käre jabe, ñobätä ñan aune ja mikai gure kwetre. Ye medenbätä, nire tä näin ja kukwe mukore ye nuaindre bökän tuin nunye.

•   Kä jämi nüke nibiti ja mäkätekäre angwane ñaka ja töi mikadre krubäte ni brare o meribätä. Nire “nena ünän amne ja mikadre gure kwe abko käi nena ie” angwane raba ja mike gure (1 Corintios 7:36).

•   Ni merire aune brare töita jabätä aune tätre näin käre jabe ye ñaka tädre ja mäkäninte. Nitre ruäre käkwe ja tuanimetre, akwa Ngöbö okwäkänti niaratre ñaka tä ja mäkätekäreta bobukäre. Ni brare o meri gure tä nemen ni madabe ye aibe ngwane Ngöbö okwäkänti ja tuanmetre raba (Mateo 19:9).

•   Ni kristiano tö ja mäkäite ngwane rabadre ni kukwe arabe mikaka täte ye aibe ben ja mäkete (1 Corintios 7:39). Nun Testiko Jehovakwe tä ja mäkete ni Testiko ben arato. Kukwe mikata täte nunkwe ye nire ie tuin jerekäbe kwin, ni yebe nun ñaka ja mike gure (2 Corintios 6:14). Käre Ngöböta ribere ni niara mikaka täte yei rabadre ja mäkete ni tödekaka niaratre erere ye aibe ben (Génesis 24:3; Malaquías 2:11). Ne madakäre, nitre ja tötikaka yei tä nemen gare kukwe ye mikadre täte ye kwin krubäte. b

•   Monsotre rabadre rün aune meye kukwei mike täte (Proverbios 1:8; Colosenses 3:20). Monsotre tä nüne rün aune meye ben angwane niaratre tä kukwe ükete käne ja kukwe muko känänkäre, ye monsotre rabadre mike täte arato. Ñodre, kä rabadre nuäibiti ja muko känänkäre aune dre dre nuain raba kwe ye mikadre täte kwe.

•   Biblia tä niere “ni itire itire käkwe töbikadre tribe jen kwe ngwianbtä” (Gálatas 6:5). Yebätä, nun Testiko törbadre ja mäkäite aune nirebe nunkwe nuaindre ye tä gare nun itire itire ie, akwa kukwe nieta Bibliabätä ye ererebätä nunta nuainne. Nitre testiko kwati tä ja ngwen töbätä aune Testiko mada ie kukwe niena gare aune tö kukwe kwin tuai nemen bare yei tätre ja di kärere (Proverbios 1:5).

•   Ni merire aune brare töita jabätä aune tätre näin käre jabe ye ngwane nementre ja mike ngite krubäte. Ja mikadre ngite ni madabe ye Biblia tä ñäkäire. Nitre ñaka gure tä nemen jabe ye ñan aibe ñäkäita Bibliakwe, ñakare aune nire tä kise mike ni mada tareibätä o küdrere ja tareibätä ja kadabiti kwärikwäri aune nire nemen ja ngrä yekri jabe ye ñäkäita kwe arato (1 Corintios 6:9-11). Nitre tä ja mäkätekäre ñan nemen jabe, akwa tätre niken ja demaine aune küde kite ja ngärä kwärikwäri abokän köböite töita nemen rababätä jabe ye tuin käme krubäte Ngöböi (Gálatas 5:​19-​21). Kukwe käme kädriere jabe ye Biblia tä ñäkäire arato (Colosenses 3:8).

•   Ni brukwä ye ni ngökaka (Jeremías 17:9). Raba ni iti töi mike kukwe käme nuainne. Nitre töita jabätä ye rikadre basare jabe angwane ñaka rabadre niken kä kaibe känti ne kwe töi ñaka rabadre ja mikabätä ngite. Nitre nibira ja mäkätekäre rabadre ni mada o ja ketamuko kwe töi kwin ye ngwen jabe angwane kukwe kri ñaka raba nemen bare bätätre (Proverbios 28:26). Ni kristiano kaibe tö ja mäkäite ye ñaka rabadre ja kukwe muko känene Internet yete, ñobätä ñan aune ni ñaka gare nie yebe ni rikadre blite ja mäkätekäre ye raba kukwe tare krubäte mike nemen bare nibätä (Salmo 26:4).