Ir al contenido

Ir al índice

AKANKAMU 14

NAMPET 56 Jehová turamna nu nekas enentaijiai umirin ata

Kristu aents katsuaru artai

Kristu aents katsuaru artai

“Uunt ajastai. Krístunu ana nuyá̱ aya yúpichuchia nuke enentáimtutsuk nu arantcha unuimiártai” (ISR. 6:1).

JU UNUIMIATRATTAJI

Kristu aents katsuaru ainiana nuka Jehová enentaimna aintsan enentaimin ainiawai tura ni wakerana ainis najanin ainiawai.

1. Jehovasha warinia turawarat tusa wakera?

 Nuatnaikiaru ainiana nu yama uchin takakainiak ti warau ainiawai. Ni uchiri kuirchichin ti anen ainiawai tumaitkiusha tuke ainis kuirach ati tu enentaimiainiatsui. Tsakatsuk tuke ainis kuirach pujakuinkia urukamtain tsakaatsu tu enentaimsarminiaiti. Jehovasha aintsan niniu nekaaki weakrin ti warawiti tumaitkiusha tuke uchi ainis arat tusanka wakeratsui (1 Kur. 3:1). Antsu uunta ainis katsuaru arat tusa wakerawai (1 Kur. 14:20).

2. Ju akankamunmasha wari nekaataj?

2 Ju unuimiateamunmanka ju anintramu nekaattaji: Kristu aents katsuaru urukuit? Kristu aents katsuaru atai tusar wari itiurkatniuitiaj? Urukamtai apatuk katsuram yuajnia ainis atiniaitiaj? Katsuaru atinian iniaisaij tusar wari itiurkatniuitiaj?

KRISTU AENTS KATSUARU URUKUIT?

3. Kristu aents katsuaru urukuit?

3 Griego chichamjai uunt tana nuka katsuaru takamcha nuna tawai (1 Cor. 2:6 TNM). a Uchi tsakaki weak uunt ajana aintsan iisha Jehová penker nekaki wetiniaitji nu turakur Kristu aents katsuaru ajastatji. Nuinkia yaksha Yuusnum katsuaru ajaska nunakeash turatniuit? Atsaa. Antsu Yuusna nuna nu nukap najanki wetiniaiti (1 Ti. 4:15). Tura aintsan Kristu aents natsamaru turutskesha uunt ainiana nusha Yuusnum katsuarush itiur nekaamniaitiaj?

4. Kristu aents katsuaru ainiasha warinia turin ainia?

4 Kristu aents katsuaru ainiasha warinia turin ainia? Ninkia Jehová chichakman mash umirin ainiawai ni wakeruiniana nunak umichu ainiawai antsu Jehová taman mash umin ainiawai. Nuyasha urutainsha awajirarminiaiti tumaitkiusha Jehová wakerana ainis enentaimsatai tusar kakainiawai, tura ni iwiakmarincha Jehovan umirkattsar kakainiawai. Yuusnum katsuaru asar Yuus enentaimiana ainis enentaimiainiawai. Nuya pushin yapajmiamainia ainis penker aents ajaki wenawai (Efes. 4:​22-24 TNM). Tura aintsan Yuus enentaimiana ainis enentaimsatai tusar kakainiawai. Ni warinia turawartiniait nuka mash aarma ati tusar tu enentaimcha ainiawai antsu Yuusa chichame tana nui enentaimias najanin ainiawai. Tura juna turattajai tuiniaksha nekas umin ainiawai (1 Kur. 9:​26, 27).

5. Kristu aents katsuarcha ainiana nu urukawarminiait? (Ipisiunam 4:​14, 15).

5 Kristu aents katsuarcha ainiaka “anaṉkartinia chichame̱n antukar waaku áiniawai”. Tura aintsan testigo de Jehová ajastinian iniaisaruana nuna jintinkrateamun antuiniak nusha aintsashit tu enentaimiarminiaiti (Ipisiunam 4:​14, 15 aujsata). b Nuyasha chikich najanman iisar suir enentaimiarminiaiti tura warik kajencha arminiaiti, nuyasha yupichuch tunaanum iniarmincha arminiaiti (1 Kur. 3:3).

6. Kristu aents katsuarchasha itiura katsuaru ajasminiait apatkam aujmattsata (Nakumkamusha iista).

6 Yuusnum katsuaru atinkia aentsti tsakaki weakur uunt ajataiyana aintsaiti tawai Yuusa chichame. Uchikia mashikia nekachuiti tuma asamtai uunt penker wainkiatniuiti tura yaintiniaiti. Watskea nuwa ni nawanchirijiai awini nankaamaktiasa ni nawanchirin enkes jukitniuiti. Tsakaki weakui ni nukurinkia nawanchirinkia ninki awini nankaamakit tusa iniaisamniaiti tumaitkiusha mash iimpram nankaamaktia tuke titiatui. Ni nawantrinkia uunt ajaska ninki itiurchat nankaamasaij tusa iimiastatui. Kristu aents katsuaru ainiana nu itiurchatnum enkemkarain tusar yayainiam tura penker enentaimias warinkisha najanawarat tusar yayainiam Kristu aents katsuarcha ainiana nuka nisha aitkiasan katsuaru ajasarminiaiti. Kristu aents katsuaru ainiana nuka warinkisha penker enentaimias turatai tusar Yuusa chichame tana nui enentaimsar Jehová wakera nuna turin ainiawai.

Kristu aents katsuarcha ainiana nuka warinkish penker enentaimias najanatai tusar Yuusa chichame tana nuna unuimiatrar turawartiniaiti. (Párrafo 6 nui iista).


7. Kristu aents katsuaru ainiana nuka mashiniun ninki turamnia ainiawak?

7 Kristu aents katsuaru ainiana nuka mashi ninki turamnia ainiawai tusar ainis tajik? Atsaa. Nisha urutainsha yanaksha yainkiata tiniu ainiawai. Kristu aents katsuarchaka yaksha ni warinia turatniuit nuna turutit tusa wakerimniaiti. Tura Kristu aents katsuaru ainiana nuka ni yachi ni umainsha esetar enentaimin ainiana nu ni tuiniamun anturin ainiawai tumaitkiusha ashi ni kijintrin ninki jukitniuana nuna nekainiawai (Kar. 6:5).

8. Kristu aents katsuaru ainiaka metekkratka ainiatsui urukamtai ainis taji?

8 Aentstikia metekrak iirkachuitji aintsan Kristu aents katsuaru ainiana nusha metekkratcha ainiawai. Kristu aents katsuaru ainiana nu esetar enentaimniusha irunui, chikichkia warinkisha ashamtsuk najanniusha irunui nuyasha chikichkia ti tsanka ainiasha irunui, tura aintsan chikichkia yaksha waitiakui waitnenniusha irunui. Kristu aents katsuaru ainiayat warinkish najanattsar metekkratka enentaimcha ainiawai ainis najanainiaksha Jehová wakerana nuna najanin ainiawai. Tuma asar ninki enentaimsar warinkish turuiniaksha yajauch aujmatnaisachartatui (Rum. 14:10; 1 Kur. 1:10).

KRISTU AENTS KATSUARU ATAI TUSAR WARI ITIURKATNIUITIAJ?

9. Kristu aentstisha aya neachma Yuusnum katsuaru ajasminiashitiaj?

9 Uchikia tsakaki weak uunt ajawiti tumaitkiusha warinkish turutsuk ninki Kristu aents katsuaru ajaschattawai. Kristu aents Corintonmaya armiania nuka Yuusa chichamen penker antukarmiayi. Yuusa chichamen penker antukar imianiarmiayi nuyasha nuna turawarmatai Yuusa kakarmari pimiutkarmiayi, Tura Pablo najanamiania nuna nukap unuimiatrarmiayi (Tur. 18:​8-11). Tumaitkiusha nukape uwi nankaamasuitkiuisha Kristu aents katsuarchasha iruniarmiayi (1 Kur. 3:2). Iisha ainis aij tusar wari itiurkamniaitiaj?

10. Kristu aentstisha katsuaru ataj tusar wari itiurkatniuitiaj? (Jútas 20).

10 Kristu aents katsuarchaitkiurkia katsuaru atin wakeritniuitji. Uchi anin atin enentaimiainiak Yuusnumka penkesha katsuarchartatui (Neka. 1:22). Uunt ainiaksha warinkisha ninki enentaimsar najantsuk apari turutskesh nukurincha warinia najanatniuit nuna turutit tusar wakerincha irunui. Iikia ainis atin nakitiaji antsu iik wakerusar katsuaru ataj tusar kakartiniaitji (Jútas 20 aujsata). Amesha katsuaru ataj tusam Jehová seakum katsuaru atasan wakeruktincha tura umiktincha yainkiata tu seata (Jir. 2:​12, 13).

11. Kristu aents katsuaru ajasarat tusa Jehovasha itiura yainmaj? (Ipisiunam 4:​11-13).

11 Jehovaka katsuaru arat tusa yainkratkattsa wakerawai. Uuntri ainian nuyasha chikichan iin jintintramin ainiana nuna Jehová anaikiaruiti. Kristujai metek katsuaru atinian yainkratkarat tusa Jehová anaikiaruiti (Ipisiunam 4:​11-13 aujsata). Nuyasha Yuusa kakarmarinkia Jesús enentaimmiania aitkiasan enentaimsatniun yainmaji (1 Kur. 2:​14-16). Jesús ju nunkanam pujumiania nui warinia najanamia nuna nekaawarat tusa Jehová aintiuk papii Jesusnan aujmatun aamtikramiayi. Jesús enentaimmiania aitkiasrik enentaimiakur tura aitkiasrik chichaakur nuyasha aitkiasrik najankur Kristu aents katsuaru ajastatji.

URUKAMTAI APATUK KATSURAM YUAJNIA AINIS ATINIAITIAJ?

12. Yuus papiinium emka nekatniuitiajnia nusha tua ainia?

12 Kristu aents katsuaru ajastai takurkia “Krístunu ana nuyá̱ aya yúpichuchia nuke enentáimtutsuk nu arantcha unuimiártai”. Yuus papiinium emka nekatniuitiajnia nuka ju ainiawai: ene enentaimia ajastin, Yuus enentaimtustincha tura imiantin, nuyasha jakaru nekas nantakiartatui tu enentaimsatin (Isr. 6:​1, 2). Kristu aentstikia nu mash neka atiniaitji. Tuma asa Pedrosha Yuusa chichamen untsuri aentsun ujakarmiania nui nu jintinkratmanuncha etserkamiayi (Tur. 2:​32-35, 38). Kristu aentstikia nu jintinkratmasha nekasaiti titiniaitji. Nekas jakaruka nantakchartatui tu enentaimiainiaka Kristu aents enentaimiainia nuka penke antraiti tuinia aintsaiti Pablo tu timiayi (1 Kur. 15:​12-14). Antsu aya nuke unuimiatrar makete tichatniuitji.

13. Israernum 5:14 nui tana aintsan apatuk katsuram yuajnia ainis atai tusar Yuusa chichamesha itiurkatniuitiaj? (Nakumkamusha iista).

13 Yuus papiinium tishipsar unuimiatratniusha awai, nuka apatuk katsurma aintsaiti. Apatuk katsuram tajinia nuka wari najanatniuitiaj nu Yuus papiinium aarma irunna nu ainiawai. Tura aintsan enentaimsar najanatniuitiajnia nu aarmasha ainiawai. Yuusa chichame apatuk katsuram yuajnia ainis ati takurkia unuimiatratniuitji tura unuimiajnia nuisha esetrar enentaimsatniuitji nuya ii iwiakmarincha nu umiktai tusar kakartiniaitji nujai Yuus penker iiyana nu najanattaji (Israernum 5:14 aujsata). c

Apatuk katsuram yuajnia aintsan Yuus papii tishipsar unuimiakrikia penker enentaimsar Yuus wakerana nu najanattaji. (Párrafo 13 nui iista). d


14. Kristu aents Corintonmaya katsuararat tusa Pablo warintia jintintiawarmia?

14 Kristu aents katsuarcha ainiana nuka warinia itiurkartiniait nuna aarma atsa asamtai itiurkatjak tusar itiurchat enentaimin ainiawai. Ainis enentaimiainia asar wi wakerajna nuna najanamniaitjiai tu enentaimiarminiati. Tura chikichkia jutikiatniuitrume turutiarat tusar wakeruiniash iruniarminiaiti. Yaunchuksha Kristu aents Corintonmaya chikich yuusan enentaimtuiniak namanken su wearmia nunia yuamniashitiaj tusar Pablon anintrusarmiayi. Antsu Pabloka atumek enentaimsarum najanatniuitrume tu tiarmiayi. Ninki enentaimsar nuya chikich Kristu aentsun itiurchat enentaimtiksarain tusa warinia itiurkarminiuya nuna Pablo jintintiawarmiayi (1 Kur. 8:​4, 7-9). Katsuararat tusa Pablo ainis timiayi.

15. Kristu aents hebreo armiania nu katsuaru ajasarat tusa Pablo itiura yainkiarmia?

15 Kristu aents hebreo armiania nuna Pablo jintintiainiak timiania nusha nekaattaji. Katsuaru atinian iniaisarush irunmiayi tuma asamtai Pablo junis timiayi: Katsuram yutsuk uchia nunisrum ataksha muntsu utsumarme timiayi (Isr. 5:12). Kristu aents iruntramunam Jehová warinkisha jintinkratmiania nuna amamkes antukcharuyayi (Neka. 4:18). Jesús jakamuka 30 uwi nankaamasu ain Kristu aents judío armiania nu Moisés akupkamu chicham umiktiniaitji tu tuiniasha irunmiayi (Rum. 10:4; Titiun 1:10). Aini enentaimian yapajtsuk nukape uwi nuna enentaimsar pujuarmiayi. Pablo Kristu aents hebreo armiania nuna yaintaj tusa papiin aatramiayi nu papiiniumka ni warinia nekaattsar utsumiarmia nu aarma amiayi. Nuka apatuk katsurma aintsauyayi nujainkia Jehovan nekaska itiuran penker enentaimtusartiniuya nuna paant nekaawarminiuyayi nuyasha kakaram ajasar judío aents kajerainiamsha Yuusa chichamenka tuke etserkarat tusa ainis aatrarmiayi (Isr. 10:​19-23).

KATSUARU ATINIAN INIAISAIJ TUSAR TUKE KAKARTINIAITJI

16. Kristu aentstisha uruku ataj tusar kakartiniaitiaj?

16 Kristu aentstikia katsuaru tuke atai tusar kakartiniaitji. Wikia Yuusnumka majatrashtatjai tu enentaimsashtiniaitji (1 Kur. 10:12). Yuusnum kakajash tusar tuke iimiastiniaitji (2 Kur. 13:5).

17. Colosenses papiisha Kristu aents katsuaru atinniasha wari nekaamniaitiaj?

17 Kristu aents Colosasnum matsatainian Pablo papiin aatrarmiania nuisha Kristu aents tuke katsuaru atiniaitiajnia nuna aujmattsamiayi. Kristu aents Colosasnumia armiania nuka katsuaru ainiakuisha chikich aents enentaimiainiana ainis enentaimsaij tusarum aneartarum Pablo tu timiayi (Kurs. 2:​6-10). Nuya Epafras naartinsha Colosasnumia Kristu aents Yuusnum kakainiak tuke katsuaru arat tusa sea wemiayi (Kurs. 4:12). Nujaisha wari nekaamniaitiaj? Kristu aents tuke katsuaru ataj takurkia kakartiniaitji tura Jehovasha iinkia yainmakminiaitji. Nuna Pablo tura Epafrassha nekarmiayi. Pablo Epafrasjainkia Kristu aents Colosasnumianka itiurchatan wainiainiaksha tuke katsuaru arat tusar wakeriarmiayi.

18. Kristu aents katsuaruitiat urukamniait? (Nakumkamusha iista).

18 Kristu aents katsuarusha Yuusainianka aran ajasminiaiti. Pablo Kristu aents hebreo armiania nuna tu tiarmiayi. Kristu aents katsuarusha tunaa najana yapajniatniun nakitiakuinkia tura ene enentaimia ajachkuinkia Yuuska tsankurashminiaiti. Kristu aents hebreo armia nu ninkia aini iniakmamsacharmiayi (Isr. 6:​4-9). Yaksha Yuusainia aran ajasusha ene enentaimia ajas ataksha Jehovan umirkatjai tu timiniaiti. Nankaamantu enentaimcha asa tu enentaimminiaiti tura Jehovai waketkimtainkia ni yaintatui (Isk. 34:​15, 16). Tuma asamtai uuntri anairamu ainiana nuka Kristu aents katsuaru ainiana nuna iisar ame yainta tiartatui.

Aran ajasaruana nuna Jehová yainkiartasan wakerawai. (Párrafo 18 nui iista).


19. Uruku ataj tusar wakeraj?

19 Kristu aents katsuaru ataj takumka kakakim weta. Apatuk katsuram yuamna aintsan Yuusa chichame tishipsam amamkesam unuimiatkum Jehová enentaimiana ainis amesha enentaimsattsam tuke kakakim weta. Tura Kristu aents katsuaruitkiumka katsuaru atinian iniaisaij tusam tuke kakarta.

WARI NEKAAM?

  • Kristu aents katsuaru urukuit?

  • Katsuaru atai tusar wari itiurkatniuitiaj?

  • Katsuaru atinian iniaisaij tusar wari itiurkatniuitiaj?

NAMPET 65 Jehová takatri asumprin ata

a Yuus papiinium hebreo chichamnum aarma irunna nuinkia katsuaru tura katsuarcha nu chicham aarmaka atsawai. Tumaitkiusha nu enentainiun aujmatuka awai. Nekatai̱n Jintinkiartin papiiniumka aents enentaimin tura aents enentaimchan aujmateawai (Neka. 1:​4, 5).

b Internetnum jw.org nui nuyasha JW Library® nuisha Otros temas tana nui enkemata turam Cómo protegerse de la información falsa tana nu aujsata.

c Ju unuimiatramniaitji tana nui iista.

d NAKUMKAMUN AUJMATU: Ii yachi Yuusa chichamen aujuk enentaimia ajawai tura urum televisionnum warinkish iistasa ni aujsamun nui enentaimiawai.