ALƖWAATƲ ndʋ maawɛnɩ pɩnzɩ 12 yɔ, menɖiɣzinaa se mɛwɛnɩ pʋyʋ kɩbanʋ nɔɔyʋ se maha ɛyaa. Koobu nɔɔyʋ pɔzɩ-m kigbeɣluu nakʋyʋ taa se mɔnsɔɔlaa se monsusi tɔm na. Moncosi-i se “ɛɛɛ”, ŋgʋ wiɖiyi mantisusi tɔm nɛ mana. Peeɖe ɛkpaɣ-m nɛ ɖɩɖɛɛ tɔm susuu, nɛ ɛha-m hatʋ cabɩ takayɩsɩ nzɩ sɩyɔɔdʋʋ Ɛsɔ Kewiyaɣ tɔm yɔ. Eheyi-m se: “Ɛyaa mba pɛwɛnɩ habɩyɛ hɔɔlʋʋ ŋgʋ yɔ kɩ-yɔɔ yɔ, ñosusuuni-wɛ tɔm; pɩkazɩ ma lɛ, monsusi mba pɛwɛnɩ habɩyɛ nɛ hɔɔlʋʋ kʋnɛ kɩ-yɔɔ yɔ.” Sɔɔndʋ kpaɣaɣ-m, ɛlɛ manpaɣzɩ wobu kpaɣ ɖɩɣa nɛ ŋwolo ɖɩɣa. Nɛ mbʋ pɩlabɩ piti yɔ lɛ se pitileɖi lɛ, maha hatʋ cabɩ takayɩsɩ nzɩ, sɩ-tɩŋa. Pɩnaɣaɣ kaɣlaa se ɛyaa sakɩyɛ kaasɔɔlɩ mbʋ mɛwɛna se mahaɣ-wɛ yɔ.

Palʋlɩ-m Chatham tɛtʋ taa pɩnaɣ 1923 taa; tɩɩwɛ Aŋgletɛɛrɩ hɔɔlʋʋ ŋgʋ payaɣ se Kent yɔ kɩ-taa, nɛ peeɖe mancaɣ nɛ manpaɣlɩ. Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa, piitibi ɛyaa yɔɔɔ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ pamaɣzaɣ se Caama you kajalaɣ ñɩŋgʋ wayɩ lɛ, ɛjaɖɛ wɛɣ ɖeu nɛ pɩkɩlɩ, ɛlɛ kpɛɖɛ. Pɩtasɩ lɛ, Baptiste cooci ñʋndɩnaa kaayeba nɛ pitii ma-lʋlɩyaa yɔɔɔ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ pamaɣzaɣ pe-ɖeke pɛ-kɛzɛɣa yɔɔ na. Alɩwaatʋ ndʋ maawɛnɩ ɛzɩ pɩnzɩ nakʋ mbʋ yɔ, mon-ɖoo kpakaɣ-m nɛ ɖiwoki kediɣzisi ɛjaɖɛ kpeekpe yɔɔ Bibl Kpɛlɩkɩyaa mba payaɣ sɔnɔ se Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa yɔ pa-kpaaŋ taa. Ða mba ɖɩɩkɛ piya yɔ, koobu halɩñɩnʋ nɔɔyʋ tɩŋaɣnɩ Bibl nɛ takayaɣ ŋga payaɣ se La Harpe de Dieu yɔ, pɔ-yɔɔ nɛ ɛkpɛlɩkɩɣ-ɖʋ tɔm. Tɔm ndʋ mɛnkpɛlɩkaɣ yɔ, tɩlakaɣ-m leleŋ siŋŋ.

Alɩwaatʋ ndʋ maakɛ pɩɣa evelaɣ yɔ, maasɔɔlaa se mansɩnɩ ɛyaa nɛ patɩlɩ lidaʋ tɔm ndʋ tɩwɛ Bibl taa yɔ. Ðoŋ ɖoŋ lɛ, mowokaɣ men-ɖeke kpaɣ ɖɩɣa nɛ ŋwolo ɖɩɣa nɛ monsusuu tɔm, ɛlɛ alɩwaatʋ ndʋ ma nɛ koobiya lalaa ɖisusaɣ tɔm yɔ, mɛnkpɛlɩkaɣ lɔŋ sakɩyɛ pɔ-cɔlɔ. Kɩyakʋ nakʋyʋ ma nɛ koobu weyi ɛzʋtʋyaa yɔ, ɖɩkpaɣ cɛɛcɛnaa se ɖiwoki nɛ ɖisusi tɔm kooka nakɛyɛ taa, nɛ ɖɩna fada nɔɔyʋ lɛ, mɔntɔ se: “Ŋŋnaɣ pʋnʋ ɛnʋ yɔ!” Peeɖe koobu ɛnʋ ɛsɩnzɩ ɛ-cɛɛcɛ nɛ eheyi-m se ma nɛ ɩ ɖɩcaɣ tɩʋ titiɖe naɖɩyɛ yɔɔ, nɛ ɛpɔzɩ-m se: “Aha-ŋ nʋmɔʋ se ŋhʋʋnɩ ɛyaa tɔm nɛ ŋtɩlɩ mba pɛkɛ pʋŋ yɔ? Ða-tʋmɩyɛ lɛ se ɖisusi ɛyaa laŋhɛzɩyɛ tɔm nɛ taa leleŋ, Yehowa kaɣnɩ-wɛ tɔm hʋnʋʋ.” Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa, mɛnkpɛlɩkaa se ye ɛyʋ ɛhaɣ yɔ, ehikiɣ taa leleŋ siŋŋ.—Mat. 25:31-33; Tʋma 20:35.

Koobu ɛzʋtʋyʋ lɛlʋ kaawɩlɩ-m se pʋcɔ nɛ ɖihiɣ taa leleŋ haʋ taa lɛ, nabʋyʋ taa pɩwɛɛ se ɖɩwɛɛ suuɖu. Ɛ-halʋ taasɔɔlɩ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa tɔm. Kɩyakʋ nakʋyʋ ɖiwobi ɖisusi tɔm nɛ pɩtɛ lɛ, koobu ɛnʋ ɛya-m ɛ-tɛ se ma nɛ ɩ ɖɩtɔɔ tɔɔnaɣ. Ɛ-halʋ kaamʋ pana siŋŋ  se pʋyɔɔ ewobi tɔm susuu. Pʋyɔɔ ɛkpaɣ tii aŋgɛnaa nɛ ɛpaɣzɩ-ɖʋ yaɣʋ. Mbʋ ɛzɩ koobu kaamʋ pana nɛ ɛkalɩ-ɩ lɛ, eteɣzi tii aŋgɛnaa mba nɛ ɛpɩsɩnɩ-wɛ po-lone taa. Pɩlabɩ pɩnzɩ sakɩyɛ pʋwayɩ lɛ, ɛ-tɩ ɖɔkʋʋ lʋlɩ pee kɩbana, mbʋ pʋyɔɔ yɔ ɛ-halʋ ha ɛ-tɩ nɛ pamɩyɩsɩ-ɩ lɩm nɛ ɛpɩsɩ Yehowa Aseɣɖe Tʋ.

Maasɔɔlaa se mansɩnɩ lalaa nɛ patɩlɩ lidaʋ ŋgʋ Ɛsɔ kaɣ haʋ ɛyaa cee wayɩ yɔ, nɛ pʋyɔɔ lɛ ma nɛ mon-ɖoo ɖɩha ɖa-tɩ nɛ pamɩyɩsɩ-ɖʋ lɩm mars 1940 taa Aŋgletɛɛrɩ tɛtʋ ndʋ payaɣ se Douvres yɔ tɩ-taa. Krandɩ Pretaañɩ paɣzɩ you labʋ nɛ Caama septembre 1939 taa, alɩwaatʋ ndʋ maawɛnɩ pɩnzɩ 16 yɔ. Juin 1940 taa, maasɩŋ ɖɔ-nɔnɔɔ taa nɛ mana sɔɔjanaa kudokiŋ sakɩyɛ, pacaɣ lɔɔɖa taa nɛ paawɛ ɛzɩñɩŋɩyɛ taa. Paalɩnɩ you ŋgʋ palabɩ Dunkerque yɔ kɩ-taa. Ŋcɔnɩ pɛ-ɛzɩdaa yɔ, ŋnaɣ se piitibi-wɛ yɔɔɔ nɛ maasɔɔlaa se meheyi-wɛ Kewiyaɣ laŋhɛzɩyɛ tɔm. Pɩnaɣ ŋga ka-taa ɖɔɖɔ Caama sɔɔjanaa paɣzɩ bɔmbɩwaa tɔʋ Krandɩ Pretaañɩ ɛjaɖɛ taa. Paa ɖoo wena lɛ, manaɣaɣ Caama ɛsɔdaa lɔɔɖa wena atɔʋ bɔmbɩwaa yɔ, awɛɛ nɛ acɔʋ ɖe-egeetiye taa. Bɔmbɩwaa wilaɣ ɖa-nɩŋgbaaŋ taa nɛ sɔɔndʋ kpaɣ-ɖʋ siŋŋ. Tɛʋ feŋ nɛ ɖɩlɩɩ awayɩ lɛ, ɖɩnaɣ se hɔɔlɩŋ nɩɩyɩ taa ɖɩsɩ tɩŋa yɔkaa. Piyeba nɛ menɖiɣzina kpem se Ɛsɔ Kewiyaɣ ɖeke yekina se mɛwɛɛnɩ lidaʋ cee wayɩ.

Manpaɣzɩ labʋ alɩwaatʋ tɩŋa Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ pɩnaɣ 1941 taa, nɛ pɩha-m taa leleŋ siŋŋ. Malakaɣ tʋmɩyɛ Chatham tɛtʋ taa ɖenɖe poluki mɛlɛnaa yɔ. Ɛyaa sakɩyɛ kaasɔɔlɩ tʋmɩyɛ nɖɩ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ pɛhɛyaɣ liidiye camɩyɛ. Ða Yehowa sɛyaa lɛ, ɖɩɩnɩ pɩ-taa se pɩtɩpɔzɩ se ɖɩtɩnɩ ɛjaɖɛ naɖɩyɛ yɔɔ nɛ ɖiyooni lɛɛɖɛ. Pɩnaɣ 1941 taa lɛ, ɖɩnɩɩ pɩ-taa se pɩtɩpɔzɩ se ɖɩla tʋmɩyɛ ɖenɖe poluki you wondu yɔ. (Yoh. 18:36) Ðenɖe malakaɣ tʋmɩyɛ yɔ, polukaɣ you mɛlɛnaa nɛ pʋyɔɔ lɛ, mankpaɣ lɩmaɣzɩyɛ se meyeki tʋmɩyɛ nɖɩ ɖɩ-labʋ nɛ manpaɣzɩ nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ. Cirencester tɛtʋ taa mancalɩ labʋ nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ.

Maawɛnɩ pɩnzɩ 18 lɛ, paɖʋ-m salaka fenasɩ nakʋ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ menkizaa se maalakɩ you. Alɩwaatʋ ndʋ paɖɩɣ salaka nɔnɔɔ nɛ pɩsaɣ men-ɖeke lɛ, sɔɔndʋ kpa-m siŋŋ. Ɛlɛ pitileɖi lɛ, salaka tɩnaa lalaa nɛ sɔɔjanaa mba paɖaŋaɣ ɖɔ-yɔɔ yɔ, papaɣzɩ-m pɔzʋʋ se ɛbɛ yɔɔ paɖʋ-m salaka, nɛ man-taa kaawɛ leleŋ se meheyi-wɛ men-tisuu tɔm.

Palɩzɩ-m salaka taa lɛ, ɛgbɛyɛ heyi-m se ma nɛ Leonard Smith * ɖiwolo nɛ ɖisusi tɔm Kent tɛtʋ ndɩ ndɩ taa, ɖenɖe paalʋlɩ-m yɔ. Pɩnaɣ 1944 paɣzaa lɛ, Caama sɔɔjanaa tiyiɣni ɛsɔdaa lɔɔɖa se awolo nɛ atɔ bɔmbɩwaa Lɔndrɩ tɛtʋ taa, nɛ atɩŋaɣnɩ Kent; piyeba nɛ bɔmbɩwaa sakɩyɛ tɔlɩ Kent egeetiye taa. Pɩɩwɛ sɔɔndʋ kpem, mbʋ pʋyɔɔ yɔ ɛsɔdaa lɔɔɖa ana aaɖɛɣ lɛ ɖɩnɩɣ a-taŋ, ɛlɛ alɩwaatʋ ndʋ ɖiyeki a-taŋ nɩʋ lɛ, ɖɩnaɣ se  piileɖiɣ lɛ, atɔlʋʋ nɛ bɔmbɩwaa mba pɛwɛ a-taa yɔ pɔtɔ. Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa, ɖa nɛ hɔʋ nakʋyʋ ɖɩkpɛlɩkaɣ Bibl nɛ ɛyaa kagbanzɩ kaawɛnɩ kɩ-taa. Nabʋyʋ taa lɛ, ɖɩcakaɣ taabɩlɩ ŋgʋ palabɩnɩ ñɩɣtʋ yɔ kɩ-tɛɛ nɛ ɖɩkpɛlɩkɩɣ se ye pɔtɔ bɔmbɩ nakʋyʋ nɛ kɩtɔlɩ ɖɩɣa taa yɔ, pɩtaakɔnɩ-ɖʋ kaɖɛ. Pɩkɔm nɛ pɩɖɛɛnɩ ɛzɩdaa lɛ, pa-tɩŋa paha pa-tɩ nɛ pamɩyɩsɩ-wɛ lɩm.

You tɛma lɛ, mala nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ Irɩlandɩ Hadɛ Kiŋ Ɛjaɖɛ taa pɩnzɩ naalɛ. Irɩlandɩ kaawɛ ndɩ kpem nɛ Aŋgletɛɛrɩ. Ðiwokaɣ kpaɣ ɖɩɣa nɛ ŋwolo ɖɩɣa se ɖɩñɩnɩ ɖɩzʋyɛ nɛ ɖiheyiɣ ɛyaa se ɖɩkɛ Ɛsɔtɔm tiyiyaa, nɛ ɖɩhaɣ hatʋ cabɩ takayɩsɩ habɛɛ yɔɔ. Ɛyaa sakɩyɛ maɣzaɣ se pɩɩkɛ kɩmɛlɛndʋ se ɖɩmaɣzɩ se ɛyaa mʋʋ-ɖʋ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ paakɛ Katooliki mba. Kɩyakʋ nakʋyʋ, abalʋ nɔɔyʋ labɩ-ɖʋ kañatʋ lɛ, mowolo nɛ mana polisi nɔɔyʋ, nɛ ɛlɛ pɔzɩ-m se: “Nɛ ŋcaɣ se mala we yɔ?” Fadanaa kaawɛnɩ ɖoŋ kpem ɛyaa yɔɔ. Mba pamʋwaɣ ɖa-takayɩsɩ yɔ, fadanaa yekaɣ se pɔɖɔɔnɩ-wɛ pa-tʋma taa, nɛ peyekaɣ ɖɔɖɔ se palɩzɩ-ɖʋ ɖɩsɩ nzɩ sɩ-taa ɖɩsʋwaɣ yɔ.

Pitileɖi lɛ, ɖɩnɩɩ pɩ-taa se ye ɖɩtalɩ lone kɩfaɖɛ naɖɩyɛ taa yɔ, pɩkɩlɩɣ ɖeu se ɖɩɖɛɛ nɛ ɖisusi tɔm ɖenɖe piposini ɖa-ɖɩɣa nɛ fadanaa tɩsɩm-ɖʋ yɔ. Nɛ kɛdɛzaɣ ɖeɖe lɛ, ɖisusi tɔm mba pɔñɔtɩnɩ-ɖʋ yɔ. Kilkenny tɛtʋ taa, ɖa nɛ evebu nɔɔyʋ ɖɩkpɛlɩkaɣ tam nabudozo kpɩtaʋ taa, paa ɛyaa kaalakaɣ-ɖʋ kañatʋ yɔ. Maasɔɔlɩ wɩlʋʋ ɛyaa Bibl taa toovenim tɔm, nɛ pʋyɔɔ lɛ mɔnpɔzɩ se mowoki Gileyaadɩ sukuli ŋgʋ kɩfalɩsɩɣ Ɛsɔtɔm tiyiyaa yɔ.

Pafalɩsɩ-ɖʋ Gileyaadɩ sukuli taa fenasɩ kagbanzɩ, nɛ pʋwayɩ lɛ, petiyini ɖa-taa naanza lɩm hɛkʋ taa tɛtʋ ndɩ ndɩ ndʋ tɩwɛ Kaarayiibi tengu taa yɔ. Ðɩkʋyɩ New York City novembre 1948 nɛ ɖɩkpaɣ mɛlɛ ŋgʋ payaɣ se Sibia yɔ. Wiɖiyi mantɩsʋʋ mɛlɛ nɛ mana nɛ pʋyɔɔ lɛ, man-taa kaawɛ leleŋ kpem. Payaɣ ɖa-taa lɛlʋ se Gust Maki, nɛ ɛɛwɛ niye mɛlɛ saʋ taa. Ɛɛwɩlɩ-ɖʋ mɛlɛ saʋ lɛɣtʋ sakɩyɛ: Ɛɛwɩlɩ ɛzɩma ɖɩɖɔ teŋgu yɔɔ nɛ ɖitaale nɛ ɛzɩma ɖɩkaɖɩnɩ helim yɔ. Paa tɛʋ ɛnɩɣaɣ nɛ helim sɔsɔm makɩ yɔ, Gust ñaɣ pana nɛ ɛsaa mɛlɛ kɩyakɩŋ 30 nɛ ɖɩkɔɔ ɖɩtalɩ Bahamas.

Ðɩkpaɣ fenasɩ kagbanzɩ nɛ ɖisusi tɔm Bahamas lɩm hɛkʋ taa tɛtʋ ndɩ ndɩ taa. Pʋwayɩ lɛ, ɖɩkpaɣ mɛlɛ nɛ ɖiwolo lɩm hɛkʋ taa tɛtʋ ndʋ payaɣ se Leeward nɛ Windward yɔ tɩ-taa. Tɩɩwɛ îles Vierges nɛ Trinitee pɛ-hɛkʋ taa; nɛ îles Vierges nɛ Trinitee poposini ɖama nɛ kilomɛtanaa ɛzɩ 800 mbʋ yɔ. Ðɩkpaɣ pɩnzɩ kagbanzɩ nɛ ɖisusuni tɔm lɩm hɛkʋ taa tɛtʋ ndɩ ndɩ ndʋ tɩɩwɛ poliŋ, nɛ Yehowa Aseɣɖe Tʋ nɔɔyʋ taawɛ tɩ-taa yɔ, tɩ-taa. Nabʋyʋ taa, ɖɩlakɩ kpɩtaŋ sakɩyɛ nɛ ɖɩɩpɩzɩɣ ɖitiyini nɔɔyʋ takayaɣ yaa ɖɩɩpɩzɩɣ nɛ ɖɩmʋ takayaɣ nakɛyɛ. Ɛlɛ, ɖa-taa kaawɛ leleŋ kpem se ɖɩwɛɛ nɛ ɖisusuu Yehowa hɩɖɛ “lɩm hɛkʋ taa ajɛɛ” taa.—Yer. 31:10.

Alɩwaatʋ ndʋ ɖɛ-mɛlɛ talɩɣ nɛ kɩsɩŋ tɛtʋ natʋyʋ taa lɛ, peeɖe mba taa lakɩ leleŋ siŋŋ, nɛ pekpeɣliɣ mɛlɛ ɖɩzɩŋɩyɛ se pana se mba ɖɩkɛnaa. Pa-taa nabɛyɛ tɩna mɛlɛ yaa anasaayɩ wiɖiyi nɛ pana. Ɛyaa mba paasɔɔlɩ agɔma mʋʋ, nɛ paasɩm takayaɣ ŋga Bibl kɛnaa yɔ camɩyɛ. Ðoŋ ɖoŋ lɛ, pahaɣaɣ-ɖʋ kpakpasɩ lɛŋ ñɩnzɩ, payaanaa nɛ kɛtʋʋ. Paa ɖɛ-mɛlɛ ŋgʋ kɩtaapaɣlɩ yɔ, kɩ-taa ɖɩhɩnaɣ, ɖɩtɩzɩɣ tɔɔnaɣ nɛ ɖɩcɔtʋʋ ɖo-wondu.

Ðɩlɩɣaɣ mɛlɛ taa nɛ ɖiwoki ɛyaa cɔlɔ evemiye tɩŋa. Ðiheyaɣ-wɛ se pakaɣ tɩŋnʋʋ Bibl yɔɔ nɛ pɔyɔɔdɩ samaɣ taa tɔm natʋyʋ. Ðanaɣ ɖanɩɣ lɛ, ɖɩma ɖɛ-mɛlɛ taa ñɩɣyʋʋ nakʋyʋ yɔɔ nɛ ɖɩyaanɩ ɛyaa. Ɛyaa sakɩyɛ kɔŋaɣ nɛ pɩlakɩ-ɖʋ leleŋ pɩdɩɩfɛyɩ. Palɩɣaɣnɩ hɔɔlɩŋ ndɩ ndɩ taa nɛ pa-kanɖʋnaa miŋ ñɩlɩsaɣ ɛzɩ tɩɩnzɩ yɔ. Nabʋyʋ taa, ɛyaa ɛzɩ mɩnʋʋ mbʋ yɔ kɔŋaɣna; nɛ pɔpɔzʋʋ tɔm Bibl yɔɔ nɛ ɖoo kɔɔ nɛ aɖɛɛ. Paasɔɔlɩ hendu teu siŋŋ, nɛ pʋyɔɔ lɛ ɖɩmaɣaɣ Kewiyaɣ hendu  natʋyʋ takayɩsɩ yɔɔ nɛ ɖɩtayɩɣ-wɛ. Alɩwaatʋ ndʋ ɖa-naanza ɖɩñakɩ pana nɛ ɖɩpaɣzɩ hendu teu lɛ, samaɣ kpɛndɩ kɔ-nɔɔ ɖa-ñɩŋga yɔɔ nɛ ɖa nɛ kɛ ɖitee; peteɣaɣ hendu camɩyɛ kpem. Pɩɩkɛ taa leleŋ alɩwaatʋ siŋŋ.

Alɩwaatʋ ndʋ ɖɩkpɛlɩkɩɣnɩ nabɛyɛ nɛ pɩtɛ lɛ, patɩŋɩɣ ɖa-wayɩ nɛ powoki hɔʋ ŋgʋ kɩ-cɔlɔ ɖiwoki se ɖɩkpɛlɩkɩ Bibl yɔ nɛ pɛkpɛndɩ kɩ-yɔɔ se patasɩ kpɛlɩkʋʋ. Ðɩlakɩ kpɩtaŋ pazɩ hɔɔlʋʋ nakʋyʋ taa lɛ, ɖɩkʋyɩ nɛ ɖiwolo hɔɔlʋʋ lɛɛkʋ taa. Ɛlɛ ɖoŋ ɖoŋ lɛ, ɖɩpɔzaɣ ɛyaa mba ɖɔ-tɔm kɛdɩnɩ-wɛ nɛ pɩkɩlɩ yɔ se powolo pɩ-yɔɔ nɛ pɛkpɛlɩkɩnɩ lalaa pɩkɔɔ pɩsɩɩnɩ alɩwaatʋ ndʋ ɖɩpɩsɩɣ yɔ. Ðɩnaɣaɣ ɛzɩma pa-taa nabɛyɛ lakaɣ pa-tʋmɩyɛ nɖɩ camɩyɛ yɔ lɛ, ɖa-taa lakɩ leleŋ siŋŋ.

Sɔnɔ, aleɣya nʋmɔʋ woɖaa ɖɔ lɩm hɛkʋ taa tɛtʋ ndʋ tɩ-taa. Ɛlɛ ɖooo lɛ, tɩɩkɛ lone nɖɩ ɖɩɩwɛ ɖiɣɖiɣ nɛ nɖɩ ɖɩ-taa lɩŋgamɩŋ, teŋgu nɔɔ kañɩŋa nɛ paŋ ɖeke paawɛna yɔ. Ðoŋ ɖoŋ lɛ, ɖoo taa ɖɩkʋyaɣ lɩm hɛkʋ taa tɛtʋ natʋyʋ taa nɛ ɖiwoki lɛɛtʋ taa. Kpakpasɩ sɔsɔsɩ yaɣaɣ lɩm nɛ sileɣyiɣ ɖɛ-mɛlɛ cɔlɔ kpɛɛɛ, nɛ ɖɛ-mɛlɛ taŋ ɖeke ɖɩnɩɣ alɩwaatʋ ndʋ kɩtɛzɩɣ lɩm yɔ. Fenaɣ ñalɩmɩyɛ tiki teŋgu yɔɔ lɛ, pɩwɛ kajʋka nɛ pɩwɛɛ cɔnʋʋ pɩdɩɩfɛyɩ.

Ðisusi tɔm pɩnzɩ kagbanzɩ lɩm hɛkʋ taa tɛtʋ ndɩ ndɩ taa lɛ, ɖiwolo Porto Rico se ɖɩlɛɣzɩ ɖɛ-mɛlɛ nɛ mɛlɛ ŋgʋ kɩwɛnɩ moteur yɔ. Ðɩtalɩ peeɖe lɛ, mankatɩ koobu halɩñɩnʋ nɔɔyʋ, payaɣ-ɩ se Maxine Boyd nɛ ɛɛkɛ Ɛsɔtɔm tiyiyu. Eeɖewa pɩdɩɩfɛyɩ nɛ maasɔɔlɩ-ɩ. Ɛɛwɛ kpekpeka Kewiyaɣ laŋhɛzɩyɛ tɔm susuu taa ɖooo ɛ-pɩjatʋ taa. Pʋwayɩ lɛ, ɛla Ɛsɔtɔm tiyiyu tʋmɩyɛ Dominiiki ɛjaɖɛ taa pɩkɔɔ pɩsɩɩnɩ pɩnaɣ 1950, alɩwaatʋ ndʋ Katooliki komina ɖɔɔnɩ-ɩ ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa yɔ. Ɛzɩma maakɛ mɛlɛ sayʋ yɔ pʋyɔɔ lɛ, fenaɣ kʋɖʋmaɣ ɖeke paha-m se mancaɣ Porto Rico. Pʋwayɩ, pɩɩwɛɛ se ɖɩkpaɣ mɛlɛ nɛ ɖiwolo lɩm hɛkʋ taa tɛtʋ lɛɛtʋ taa nɛ ɖɩla pɩnzɩ cabɩ. Peeɖe mɔyɔɔdaa se: “Ronald, ye ŋsɔɔlɩ pɛlɛ ɛnɛ yɔ, pɩwɛɛ se ŋla lɛɛ lɛɛ.” Kpɩtaŋ naadozo wayɩ lɛ, mɔnpɔzɩ-ɩ se ɛsɔɔlaa se ma nɛ ɩ ɖɩɖɔkɩ nesi yaa we. Nɛ pɩlabɩ kpɩtaŋ loɖo pʋwayɩ lɛ, ɖɩɖɔkɩ nesi. Pʋwayɩ lɛ, pɔpɔzɩ ma nɛ Maxine se ɖɩkɛ Ɛsɔtɔm tiyiyaa Porto Rico, piyeba nɛ mantɩsʋʋ mɛlɛ kɩfalʋʋ ŋgʋ wiɖiyi.

Pɩtalɩ pɩnaɣ 1956 lɛ, manpɩsɩ egeetiye yɔɔ cɔnɩyʋ nɛ ɖɩpaɣzɩ kilimuu agbaa yɔɔ. Koobiya sakɩyɛ kaakɛ kʋñɔndɩnaa, ɛlɛ ɖɩɩsɔɔlɩ pɔ-cɔlɔ wobu. Potala Pastillo kɔfɩ taa, hɔŋ naalɛ ɖeke kaakɛnɩ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa nɛ paawɛnɩ piya sakɩyɛ; ɖɩɩsɔɔlɩ wobu pɛ-tɛ, nɛ ɖoŋ ɖoŋ lɛ, mahʋlaɣ-wɛ hɩlaɣ. Payaɣ halɩbiya nzɩ sɩɩwɛ peeɖe yɔ sɩ-taa nakɛyɛ se Hilda. Mɔnpɔzɩ-kɛ se kɔsɔɔlaa se kasɩɩ-ɖʋ nɛ ɖiwolo ɖisusi tɔm na? Nɛ kocosi-m se: “Mɔnsɔɔlaa, ɛlɛ maapɩzɩɣ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ mɛnfɛyɩnɩ naataŋgbala.” Peeɖe ɖɩyabɩ-kɛ naataŋgbala, nɛ katɩŋ-ɖʋ tɔm susuu taa. Pɩlabɩ pɩnzɩ cabɩ pʋwayɩ lɛ, pʋ-tɔbʋʋ se pɩnaɣ 1972 taa, ma nɛ Maxine ɖiwobi Brooklyn tɛ Betɛɛlɩ taa lɛ, koobu halɩñɩnʋ nɔɔyʋ weyi ewobi Gileyaadɩ sukuli yɔ, ɛñɔtɩnɩ-ɖʋ. Ɛcaɣaɣ kʋyʋʋ se ewolo Équateur ɛjaɖɛ taa ɖenɖe petiyi-i se ewolo nɛ esusi tɔm yɔ. Peeɖe ɛpɔzɩ-ɖʋ se: “Ɩtɩtasɩ-m tɩlʋʋ, yaa we? Ma yɔ Pastillo, halɩbɩɣa cikpelaɣ ŋga kataawɛɛnɩ naataŋgbala yɔ.” Peeɖe ɖɩnawa se ɛnʋ lɛ Hilda. Ða-taa kaalabɩ leleŋ siŋŋ nɛ halɩ ɖiwii.

Pɩnaɣ 1960 taa, pɔpɔzɩ-ɖʋ se ɖiwolo ɖɩla tʋmɩyɛ Porto Rico tɛ Betɛɛlɩ taa. Betɛɛlɩ ŋgʋ, kɩɩwɛ ɖɩɣa cikpelaɣ nakɛyɛ taa Santurce, San Juan. Kiɖe tɛɛ lɛ, ma nɛ Lennart Johnson ɖɩlabɩnɩ tʋmɩyɛ sakɩyɛ peeɖe. Ɛ nɛ ɛ-halʋ paakɛnɩ kajalaɣ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa mba paawɛ Dominiiki Ɛjaɖɛ taa yɔ. Patalɩ Porto Rico pɩnaɣ 1957 taa. Pʋwayɩ lɛ, Maxine paɣzɩ tiyinuu fenaɣ fenaɣ takayɩsɩ ɛyaa mba pama pa-hɩla se pɔsɔɔlaa se pamʋ takayɩsɩ nzɩ yɔ. Takayɩsɩ nzɩ etiyaɣni paa kpɩtaʋ ŋgʋ yɔ, sɩcɛzɩ kudoku. Ɛɛsɔɔlɩ tʋmɩyɛ nɖɩ ɖɩ-labʋ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ ɛmaɣzaɣ ɛyaa mba pamʋwaɣ-sɩ yɔ pe-fezuu taa kɩcɛyɩm yɔɔ.

Mɔnsɔɔlɩ Betɛɛlɩ tʋmɩyɛ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ ɖɩhaɣ-m waɖɛ se mankpaɣ mon-ɖoŋ nɛ malabɩnɩ Yehowa tʋmɩyɛ. Ɛlɛ, pɩtaawɛɛ yɔɔ yɔɔ paa ɛzɩmtaa. Alɩwaatʋ ndʋ ɖɩcaɣaɣ labʋ kajalaɣ ajɛɛ kigbeɣluu Porto Rico pɩnaɣ 1967 taa yɔ, tʋma wena pɩɩwɛɛ se mala yɔ, aaɖɔwa nɛ acɛzɩ mon-ɖoŋ kamaɣ. Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa, Nathan Knorr weyi ɛɛkɛ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa ɛgbɛyɛ nɔɔ ɖɛyʋ yɔ, ɛɛkɔm Porto Rico. Ɛmaɣzaɣ se mantɩñɩnɩ lɔɔɖa wena Ɛsɔtɔm tiyiyaa mba pɔkɔm kigbeɣluu taa yɔ, pakaɣ sʋʋ yɔ; ŋgʋ maañaɣ pana nɛ mala tʋmɩyɛ nɖɩ. Pʋwayɩ lɛ, ɛtasɩ-m lɔŋ nɛ pana ɛzɩma pɩɩwɛɛ se mɔñɔɔzɩ wondu yɔ pɩ-yɔɔ nɛ eheyi-m se ɛ-taa fɛyɩnɩ-m nɛ leleŋ. Mantaasɔɔlɩ se ma nɛ ɩ ɖɩkɛzɩ ɖama tɔm, ɛlɛ mamaɣzaɣ se ɛtaanɩɩ mɔn-tɔm taa, nɛ tɔm ndʋ tɩɩwɩzɩ-m alɩwaatʋ cabɩ.  Ɛlɛ pʋwayɩ, ma nɛ Maxine ɖɩkɔm nɛ ɖɩtasɩ katʋʋ Koobu Knorr lɛ, ɛyaa-ɖʋ ɛ-ɖaŋ tɛɛ nɛ ɛlabɩ-ɖʋ tɔɔnaɣ.

Alɩwaatʋ ndʋ ɖɩɩwɛ Porto Rico yɔ, ɖiwoba nɛ ɖɩna mɔ-hɔʋ Aŋgletɛɛrɩ ɛjaɖɛ taa tam sakɩyɛ. Alɩwaatʋ ndʋ ma nɛ mon-ɖoo ɖɩpɩsɩ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa yɔ, man-caa taatisi toovenim. Ɛlɛ alɩwaatʋ ndʋ Betɛɛlɩ tɔm yɔɔdɩyaa wokaɣ ɖɛ-tɛtʋ taa yɔ, mon-ɖoo mʋwaɣ-wɛ ɖɛ-tɛ. Peeɖe man-caa ɖiɣzinaa se Betɛɛlɩ koobiya mba, paawɛnɩ tɩ luzuu nɛ pataawɛɛ ɛzɩ cooci ñʋndɩnaa mba paaɖʋ-ɩ ɖɩwɩzɩyɛ pɩlakɩ pɩnzɩ sakɩyɛ yɔ. Piyeba nɛ pamɩyɩsɩ-ɩ lɩm pɩnaɣ 1962 nɛ ɛpɩsɩ Yehowa Aseɣɖe tʋ.

Ma-halʋ kʋsɔɔlʋ Maxine sɩbɩ pɩnaɣ 2011 taa. Manɖaŋ kpam se mantasɩ-ɩ naʋ alɩwaatʋ ndʋ pakaɣ fezuu sɩɖaa yɔ. Lɩmaɣza ana, ahɛzɩɣ ma-laŋɩyɛ siŋŋ. Ma nɛ Maxine ɖɩcaɣ ɖama cɔlɔ pɩnzɩ 58, nɛ ɖɩna ɛzɩma Yehowa sɛyaa huu Porto Rico ɛjaɖɛ taa yɔ. Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa 650 kaawɛnɩ peeɖe, nɛ sɔnɔ pɛkpɛndɩ ɛyaa 26000. Pɩnaɣ 2013 taa, pɛkpɛndɩ Porto Rico ɛgbɛyɛ piliŋa Etaazuunii ɛgbɛyɛ piliŋa yɔɔ nɛ pɔpɔzɩ-m se mowolo nɛ mala tʋmɩyɛ Wallkill, Niyuu Yɔrɩkɩ tɛtʋ taa. Malabɩ pɩnzɩ 60 Porto Rico, nɛ pʋyɔɔ lɛ, pɩlakaɣ-m ɛzɩ manpɩsɩ peeɖe tʋ yɔ. Ɛlɛ, alɩwaatʋ kaatalaa se mankʋyɩ peeɖe.

Halɩ nɛ sɔnɔ, mɔnsɔɔlɩ Betɛɛlɩ tʋmɩyɛ labʋ. Sɔnɔ, man-pɩnzɩ cɛzɩ 90, nɛ man-tʋmɩyɛ lɛ se mankpazɩ Betɛɛlɩ hɔʋ taa koobiya ɖoŋ fezuu taa. Peheyi-m se mɔnkɔm Wallkill yɔ, mɛntɛm wobu nɛ mana koobiya ɛzɩ 600 mbʋ yɔ se mankpazɩ-wɛ ɖoŋ. Koobiya mba pɔkɔŋ se pana-m yɔ, pa-taa nabɛyɛ sɔɔlaa se ɖɩyɔɔdɩ pa-maɣmaɣ yaa pɔ-hɔʋ taa tɩlasɩ nasɩyɩ tɔm. Lalaa ñɩnɩɣ lɔŋ tasʋʋ mbʋ pɩpɩzɩɣ nɛ pɩsɩnɩ-wɛ nɛ pala Betɛɛlɩ tʋmɩyɛ camɩyɛ yɔ. Pɩtasɩ lɛ, koobiya mba pɔɖɔkɩ nesi pitileɖita nɛ koobiya mba pɔpɔzɩ-wɛ se papɩsɩ nʋmɔʋ lɩzɩyaa yɔ, pañɩnɩɣ lɔŋ tasʋʋ mbʋ pɩpɩzɩɣ nɛ pɩsɩnɩ-wɛ yɔ. Mewelisiɣni mba pañɩnɩɣ se pɔyɔɔdɩnɩ-m yɔ pa-tɩŋa, nɛ ye pɩsaŋ yɔ, meheyiɣ-wɛ se: “‘Ɛsɔ sɔɔlɩ weyi ɛhaɣ nɛ laŋɩyɛ leleŋ yɔ.’ Ye mbʋ, la ña-tʋmɩyɛ nɛ taa leleŋ. Yehowa tʋmɩyɛ pɩkɛnaa.”—2 Kɔr. 9:7.

Ye ɛyʋ ɛcaɣ se ehiɣ taa leleŋ Betɛɛlɩ tʋmɩyɛ taa yaa tʋma lɛɛna taa yɔ, pɩwɛɛ se ɛtɔzʋʋ ɖoŋ ɖoŋ mbʋ pʋyɔɔ ɛ-tʋmɩyɛ tɔm cɛyaa yɔ. Mbʋ payɩ ɖɩlakɩ Betɛɛlɩ yɔ, pɩkɛ Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ ɖɔɖɔ. Pɩhaɣ-ɖʋ waɖɛ se ɖɩsɩnɩ “yom siɣsiɣ tʋ nɛ lɔŋsɩnɖʋ” nɛ ɛpɩzɩ ɛha koobiya fezuu taa tɔɔnaɣ ɛjaɖɛ kpeekpe yɔɔ. (Mat. 24:45, nwt) Paa le ɖɩwɛɛ nɛ ɖɩsɛɣ Yehowa yɔ, ɖɩwɛnɩ waɖɛ se ɖɩsamɩ-ɩ. Ða-taa ɛla leleŋ nɛ tʋma wena ɛpɔzʋʋ-ɖʋ se ɖɩla yɔ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ “Ɛsɔ sɔɔlɩ weyi ɛhaɣ nɛ laŋɩyɛ leleŋ yɔ.”