Wolo ɖenɖe tɔm wɛɛ yɔ

Wolo tɔm ñʋŋ ɖeɖe

Ɛbɛ yɔɔ pɩwɛɛ se ɖiwoki kediɣzisi?

Ɛbɛ yɔɔ pɩwɛɛ se ɖiwoki kediɣzisi?

“Koobiya wokaɣ tam . . . nɛ apostoloowaa wɩlɩɣ-wɛ tɔm, pɛkpɛndɩ [pɛwɛɛ] koobiye wɛtʋ.”—TƲMA LABƲ 2:42.

HENDU: 20, 119

1-3. (a) Ɛzɩma tɩyɛ Krɩstʋ mba wɩlaa se kediɣzisi wobu tɔm cɛyɩ pɛ-ɛzɩdaa siŋŋ? (Cɔnɩ kiɖe tɛɛ kɩlɛmʋʋ.) (b) Ɛbɛ ɖɩkaɣ naʋ ñʋʋ kʋnɛ kɩ-taa?

 ALƖWAATƲ ndʋ Corinna kaawɛnɩ pɩnzɩ 17 yɔ, pakpa e-ɖoo nɛ powoni-i Rusii pɩlʋʋ ŋgʋ kɩ-taa powokini salaka tɩnaa nɛ paɖʋʋ-wɛ tʋma ɖoŋ ñɩna yɔ. Pʋwayɩ lɛ, pakpa Corinna maɣmaɣ nɛ powoni-i Siiberii, nɛ piiposini ɛ-ɖɩɣa nɛ kilomɛtanaa sakɩyɛ. Paakpaɣ-ɩ ɛzɩ yom yɔ, nɛ nabʋyʋ taa lɛ pakpaɣaɣ-ɩ nɛ ɖoŋ se ɛla tʋmɩyɛ awayɩ niŋkaɣ sɔsɔɔ taa, ŋgʋ pataacɛlɩɣ-ɩ niŋkaɣ tokonaa. Paa paawɛ kaɖɛ wɛtʋ ndʋ tɩ-taa kɔyɔ, Corinna nɛ koobu halɩñɩnʋ lɛlʋ paatɛm pa-taa se powoki kediɣzaɣ nakɛyɛ.

2 Corinna kɛdaa se: “Ðɩkʋyɩ ɖenɖe ɖɩlakaɣ tʋmɩyɛ yɔ ɖanaɣ yɔɔ nɛ ɖɩɖɔ kilomɛtanaa 25 nɛ pʋcɔ ɖɩtalɩ ɖenɖe ɖɩsʋʋ suluku yɔ. Suluku kʋyɩ tɛbɩyɛ yɔɔ ñɩɣtʋ naalɛ yɔɔ nɛ kɩla ñɩɣtʋ loɖo nʋmɔʋ taa. Kitisi-ɖʋ lɛ, ɖɩtasɩ ɖɔm kilomɛtanaa 10 nɛ pʋcɔ ɖɩtalɩ kediɣzaɣ taa.” Pɩɩcɛyaa se pɔɖɔ nʋmɔʋ sɔsɔʋ ŋgʋ? Corinna kɛdaa se: “Ðɩkpɛlɩkɩ Feŋuu Tilimiye nɛ ɖitee Kewiyaɣ hendu kediɣzaɣ ŋga ka-taa. Pɩɩkpazɩ ɖe-tisuu ɖoŋ siŋŋ.” Pataapɩzɩ nɛ powolo tʋmɩyɛ kɩyakɩŋ naadozo, ɛlɛ weyi ɛcɔŋnaɣ pa-tʋmɩyɛ yɔɔ yɔ etiɖiɣzina se pɛfɛyɩ.

3 Paa ɛzɩmtaa lɛ, kediɣzisi wobu tɔm cɛyɩ Yehowa sɛyaa ɛzɩdaa. Krɩstʋ ɛgbɛyɛ ñɔwa nɛ pitileɖi lɛ, Yesu wayɩ tɩŋɩyaa “wokaɣ tam . . . nɛ apostoloowaa wɩlɩɣ-wɛ tɔm, pɛkpɛndɩ [pɛwɛɛ] koobiye wɛtʋ.” (Tʋma Labʋ 2:42) Pɩtʋʋ fɛyɩ se ña ɖɔɖɔ ŋmaɣzɩɣ se pɩcɛyaa se ɖiwoki kediɣzisi ɖoŋ ɖoŋ. Ɛlɛ Krɩstʋ mba tɩŋa katɩɣ kala kediɣzisi wobu taa. Ða-tʋmɩyɛ pɩzɩɣ ɖiyele nɛ pɩnɩɩ-ɖʋ yaa ɖɩkpaɣ-ɖʋ alɩwaatʋ sakɩyɛ nɛ pɩlabɩ-ɖʋ kaɖɛ se ɖiwoki kediɣzisi. Ɛbɛ pɩzɩɣ pɩsɩnɩ-ɖʋ nɛ ɖɩlʋbɩnɩ kala ana nɛ ɖiwoki kediɣzisi ɖoŋ ɖoŋ? [1] Ɛzɩma ɖɩpɩzɩɣ nɛ ɖɩsɩnɩ ɖe-Bibl kpɛlɩkɩyaa nɛ ɛyaa lalaa nɛ pana se pɩcɛyaa se ɖiwoki kediɣzisi? Ñʋʋ kʋnɛ kɩ-taa, ɖɩkaɣ naʋ lɩmaɣza lutozo wena a-yɔɔ pɩwɛɛ se ɖiwoki kediɣzisi yɔ. Ðɩpɩzɩɣ ɖikpeɣli lɩmaɣza ana tindima naadozo taa: Mbʋ kediɣzisi wobu wazɩɣ-ɖʋ yɔ, ɛzɩma pɩwazɩɣ lalaa yɔ, nɛ ɛzɩma pitukuuni Yehowa yɔ. [2]

YE ÐIWOKI KEDIƔZISI YƆ, PƖWAZƖƔ-ÐƲ

4. Ɛzɩma tɩyɛ kediɣzisi sɩɣnɩ-ɖʋ se ɖɩtɩlɩ Yehowa?

4 Kediɣzisi sɩɣzɩɣ-ɖʋ lɔŋ. Paa kediɣzaɣ ŋga lɛ, kasɩɣnɩ-ɖʋ se ɖɩkpɛlɩkɩ nɛ ɖɩtɩlɩ Yehowa. Alɩwaatʋ ndʋ ɖɩkpɛlɩkaɣ Ɩɖɔkɩ Mɩ-tɩ Kpam Ɛsɔ Sɔɔlɩm Taa takayaɣ ɛgbɛyɛ taa yɔ, pɩtʋʋ fɛyɩ se Yehowa wɛtʋ kɩbandʋ nɛ ɛzɩma koobiya cosaɣ tɔm yɔɔ yɔ, piyeba nɛ ɖɩsɔɔlɩ ɖa-Caa weyi ɛwɛ ɛsɔdaa yɔ nɛ pɩkɩlɩ. Pɩtʋʋ fɛyɩ ɖɔɖɔ se samaɣ taa tɔm yɔɔdʋʋ, la ŋwɩlɩwaa nɛ Bibl kalʋʋ sɩnɩ-ɖʋ nɛ ɖɩtɩlɩ Bibl taa tɔm nɛ pɩkɩlɩ. (Nehemiya 8:8) Maɣzɩ nɛ ŋna fezuu taa ñɩm mbʋ pɩ-yɔɔ ŋlɩɣ paa kpɩtaʋ ŋgʋ alɩwaatʋ ndʋ ŋñɔɔzʋʋ yaa ŋwelisiɣ kpɩtaʋ taa Bibl taa tazʋʋ yɔ.

5. (a) Ɛzɩma kediɣzisi sɩnɩ-ŋ se ŋkpaɣ Bibl paɣtʋ kila nɛ ŋlabɩnɩ tʋmɩyɛ? (b) Nɛ ɛzɩma sɩsɩnɩ-ŋ ɖɔɖɔ se ŋwɛɛ niye tɔm susuu taa?

5 Kediɣzisi sɩɣnɩ-ɖʋ se ɖɩkpaɣ Bibl paɣtʋ kila nɛ ɖɩlabɩnɩ tʋmɩyɛ ɖe-wezuu caɣʋ hɔɔlɩŋ tɩŋa taa. (1 Tesalooniiki 4:9, 10) Feŋuu Tilimiye kpɛlɩkʋʋ sɩɣnɩ Ɛsɔ samaɣ se kɔcɔnɩ ke-fezuu taa kɩcɛyɩm ɖeɖe. Pʋtɔma yɔ, Feŋuu Tilimiye kpɛlɩkʋʋ nabʋyʋ tɛmɩ-ŋ sɩnʋʋ nɛ ŋɖʋ ña-tɩ kaɖʋsɩ kɩfasɩ, ŋkpeɣ koobu nɔɔyʋ, yaa ŋñɔɔzɩ ɛzɩma ŋlakɩ adɩma yɔ. Kpɩtaʋ hɛkʋ taa kediɣzaɣ sɩɣnɩ-ɖʋ tɔm susuu nʋmɔʋ taa. Kasɩɣnɩ-ɖʋ se ɖɩwɛɛ niye laŋhɛzɩyɛ tɔm susuu taa nɛ ɖɩkpɛlɩkɩnɩ ɛyaa Bibl camɩyɛ.—Maatiyee 28:19, 20.

6. Ɛzɩma tɩyɛ ɖe-kediɣzisi seɣtiɣ-ɖʋ nɛ sɩkpazɩɣ-ɖʋ ɖoŋ?

6 Kediɣzisi kpazɩɣ-ɖʋ ɖoŋ. Ɛjaɖɛ ɖɩnɛ, ɖɩpɩzɩɣ nɛ ɖɩcamɩ-ɖʋ tomnaɣ taa nɛ fezuu taa. Ɛlɛ Krɩstʋ ñɩma kediɣzisi ñeseɣtiɣ-ɖʋ nɛ sɩkpazɩɣ-ɖʋ ɖoŋ. (Kalɩ Tʋma Labʋ 15:30-32.) Ðe-kediɣzisi sakɩyɛ taa, ɖɩtazɩɣ ɛzɩma Bibl taa natʋ tɔm ɖiɣni labʋ yɔ pɩ-taa. Piyeki nɛ ɖɩɩpɩtɩɣ se lidaʋ tɔm ndʋ Yehowa yɔɔdaa yɔ, tɩkaɣ labʋ. Ɛlɛ, pɩtɩkɛ koobiya mba palɩɣ ɛzɩdaa nɛ pawɩlɩɣ tɔm ɛgbɛyɛ taa yɔ pe-ɖeke pakpazɩɣnɩ-ɖʋ ɖoŋ. Koobiya mba pocosuu tɔm nɛ peteɣ hendu nɛ pa-laŋɩyɛ pilim yɔ, pakpazɩɣ-ɖʋ ɖoŋ ɖɔɖɔ. (1 Kɔrɛntɩ 14:26) Nɛ alɩwaatʋ ndʋ ɖa nɛ koobiya ɖɩlakɩ faawɩyɛ pʋcɔ nɛ kediɣzisi paɣzɩ yaa alɩwaatʋ ndʋ kediɣzisi tɛŋ yɔ, piyeki nɛ ɖɩnaɣ se ɖɩwɛnɩ koobiya nɛ pɩhaɣ-ɖʋ taa leleŋ siŋŋ.—1 Kɔrɛntɩ 16:17, 18.

7. Ɛbɛ yɔɔ pɩcɛyaa kpem se ɖiwoki Krɩstʋ mba kediɣzisi?

7 Kediɣzisi yeki se ɖɩmʋ fezuu kiɖeɖeu. Yesu Krɩstʋ yɔɔdaa se: “Weyi ɛwɛ nɩŋgbaaŋ lɛ, ewelisi ndʋ fezuu heyiɣ [agbaa] yɔ.” (Natʋ 2:7) Toovenim taa lɛ, Yesu tɩŋɩɣnɩ fezuu kiɖeɖeu yɔɔ nɛ eɖiyiɣ Krɩstʋ ɛgbɛyɛ. Fezuu kiɖeɖeu pɩzɩɣ kɩsɩnɩ-ɖʋ nɛ ɖɩkaɖɩnɩ takɩm, ɖɩwɛɛ abalɩtʋ, ɖisusi tɔm camɩyɛ, nɛ ɖɩpɩzɩ ɖɔɖɔ nɛ ɖɩkpaɣ lɩmaɣza kɩbana. Pʋyɔɔ pɩcɛyaa se ɖɩñaɣ pana nɛ ɖiwoki kediɣzisi nɛ ɖɩmʋ fezuu kiɖeɖeu.

YE ÐIWOKI KEDIƔZISI YƆ, PƖWAZƖƔ LALAA

8. Alɩwaatʋ ndʋ ɖiwoki kediɣzisi, ɖicosuu tɔm nɛ ɖiteɣ hendu yɔ, ɛzɩma pɩsɩɣnɩ ɖo-koobiya? (Cɔnɩ ɖɔɖɔ aɖakaɣ “Eekpeŋ lɛ, pɩlabɩ-ɩ weewee nɛ pɩkɩlɩ.”)

8 Kediɣzisi haɣ-ɖʋ waɖɛ se ɖɩwɩlɩ ɖo-koobiya se ɖɩsɔɔlɩ-wɛ. Kpaɣ alɩwaatʋ nɛ ŋmaɣzɩ kala wena ñɛ-ɛgbɛyɛ taa koobiya nabɛyɛ katɩɣ yɔ, a-yɔɔ camɩyɛ. Pʋyɔɔ apostoloo Pɔɔlɩ yɔɔdaa se: “Ðikemsini ɖama.” Ɛlɩzɩ pɩ-taa se pɩsa nɛ ɖikemsini ɖama lɛ, pɩtɩpɔzɩ se ‘ɖɩlɩɩ ɖe-cejewiye taa’ yaa ɖiyele kediɣzisi wobu. (Ebree 10:24, 25) Ye ŋwoki kediɣzisi yɔ, ŋwɩlɩɣ se ño-koobiya mʋnaa se ŋha-wɛ ña-alɩwaatʋ, ŋkemsini-wɛ nɛ ŋmaɣzɩ pɔ-yɔɔ. Pɩtasɩ lɛ, alɩwaatʋ ndʋ ŋcosuu tɔm nɛ ŋteɣ hendu nɛ ña-laŋɩyɛ pilim yɔ, ŋkpazɩɣ ño-koobiya ɖoŋ.—Koloosi 3:16.

9, 10. (a) Ɛzɩma tɔm ndʋ Yesu yɔɔdɩ Yohanɛɛsɩ 10:16 taa yɔ, tiseɣtiɣ-ɖʋ se ɖiwoki kediɣzisi? (b) Ye ɖiwoki kediɣzisi ɖoŋ ɖoŋ, ɛzɩma ɖɩpɩzɩɣ nɛ ɖɩsɩnɩ koobiya mba pɔ-hɔŋ taa mba lɔ-wɛ yɔ?

9 Kediɣzisi yeki se nɔɔ kʋɖʋmaɣ ɛwɛɛ ɖa nɛ koobiya lalaa ɖɛ-hɛkʋ taa. (Kalɩ Yohanɛɛsɩ 10:16.) Yesu kpaɣ ɛ-tɩ nɛ ɛmaɣzɩnɩ ninɖiɣyu, nɛ ɛkpaɣ ɛ-wayɩ tɩŋɩyaa nɛ ɛmaɣzɩnɩ laŋaɣ kʋɖʋmaɣ tɛɛ heŋ. Maɣzɩ tɔm tʋnɛ tɩ-yɔɔ. Ye heŋ naalɛ ɩwɛ piyaɣ nakɛyɛ yɔɔ, naalɛ ñɛwɛɛ kɛdɛɛŋa taa nɛ kʋɖʋm ñɛwɛɛ hɔɔlʋʋ lɛɛkʋ nɛ ɛtɔkɩ ñɩtʋ yɔ, ɖɩpɩzɩɣ nɛ ɖɩyɔɔdɩ se heŋ ɛnɩ ɛ-kagbanzɩ ɩkɛ laŋaɣ kʋɖʋmaɣ tɛɛ heŋ na? Ðoŋ ɖoŋ lɛ, laŋaɣ kʋɖʋmaɣ tɛɛ heŋ cakɩ ɖoli kʋɖʋm nɛ ninɖiɣyu cɔŋnɩ ɩ-yɔɔ. Mbʋ ɖɔɖɔ ye ɖiposuu ɖa-tɩ nɛ koobiya yɔ, ɖɩɩpɩzɩɣ nɛ ɖɩtɩŋ ɖe-Ninɖiɣyu wayɩ. Pɩwɛɛ se ɖa nɛ Krɩstʋ mba lalaa ɖikpeɣliɣ ɛzɩ “laŋaɣ kʋɖʋmaɣ” tɛɛ heŋ yɔ nɛ “ninɖiɣyu kʋɖʋm” ɖiyi-ɖʋ.

10 Alɩwaatʋ ndʋ ɖiwoki kediɣzisi yɔ, ɖiyeki se nɔɔ kʋɖʋmaɣ ɛwɛɛ ɖa nɛ koobiya lalaa ɖɛ-hɛkʋ taa. (Keɣa 132:1) Ðo-koobiya nabɛyɛ hɔʋ taa mba lɔ-wɛ. Ɛlɛ Yesu hɛzɩ pa-laŋɩyɛ se ɛkaɣ-wɛ haʋ fezuu taa koobiya mba pɔsɔɔlʋʋ-wɛ nɛ pɔcɔnɩ pa-kɩcɛyɩm ɖeɖe yɔ. (Maarkɩ 10:29, 30) Ye ŋwoki kediɣzisi ɖoŋ ɖoŋ yɔ, ŋpɩzɩɣ nɛ ŋpɩsɩ koobiya mba pa-caa, po-ɖoo, pa-ɖalʋ, pɔ-kɔɔ yaa pe-neu. Tɔm ndʋ, tiiseɣtiɣ-ɖʋ se ɖɩñaɣ pana nɛ ɖiwoki kediɣzisi tɩŋa na?

YE ÐIWOKI KEDIƔZISI YƆ, PITUKUUNI YEHOWA

11. Ɛzɩma tɩyɛ kediɣzisi wobu sɩɣnɩ-ɖʋ se ɖɩcɛlɩ Yehowa mbʋ pɩmʋnaa se ɖɩcɛlɩ-ɩ yɔ?

11 Ye ɖiwoki kediɣzisi yɔ, pɩhaɣ-ɖʋ waɖɛ se ɖɩcɛlɩ Yehowa mbʋ pɩmʋnaa se ɖɩcɛlɩ-ɩ yɔ. Yehowa kɛnɩ Ða-Lɩzɩyʋ nɛ pʋmʋnaa se ɖɩcɛlɩ-ɩ samtʋ, hɩɖɛ sɛʋ, sɛtʋ, nɛ hɩɖɛ ɖʋʋ. (Kalɩ Natʋ 7:12.) Alɩwaatʋ ndʋ ɖɩtɩmɩɣ, ɖiteɣ hendu, nɛ ɖɩyɔɔdʋʋ Yehowa yɔɔ tɔm kediɣzisi taa yɔ, ɖiɖiɣni-i cɛlʋʋ mbʋ pɩmʋnaa se ɖɩcɛlɩ-ɩ yɔ, pʋ-tɔbʋʋ lɛ se ɖɛ-sɛtʋ. Ða-taa wɛ leleŋ siŋŋ se ɖɩwɛnɩ waɖɛ se ɖɩɖʋ Yehowa hɩɖɛ.

12. Ye ɖɩɖɔŋ paɣtʋ ndʋ Yehowa ɖʋ-ɖʋ se ɖiwoki kediɣzisi yɔ tɩ-yɔɔ yɔ, ɛzɩma pɩlakɩ-ɩ?

12 Yehowa mʋnaa ɖɔɖɔ se ɖɩñamɩ-ɩ. Ɛɖʋ-ɖʋ paɣtʋ se ɖitaayele kediɣzisi wobu, kɔzɩ kɔzɩ kɛdɛzaɣ kɩyakɩŋ ɛnɛ ɩ-taa. Alɩwaatʋ ndʋ ɖɩɖɔŋ paɣtʋ ndʋ tɩ-yɔɔ nɛ ɖa-laŋɩyɛ pilim yɔ, pɩkɛdɩɣnɩ-ɩ. (1 Yohanɛɛsɩ 3:22) Ɛnaɣ pana wena ɖɩñakɩ payɩ nɛ ɖiwoki paa kediɣzaɣ ŋga yɔ, nɛ ɛkaɣ-ɖʋ wazʋʋ a-yɔɔ.—Ebree 6:10.

13, 14. Alɩwaatʋ ndʋ ɖiwoki kediɣzisi yɔ, ɛzɩma pɩsɩɣnɩ-ɖʋ se ɖɩñɔtɩnɩ Yehowa nɛ Yesu?

13 Ye ɖiwoki kediɣzisi yɔ, ɖɩwɩlɩɣ Yehowa se ɖɩsɔɔlaa se ɖɩñɔtɩnɩ ɛ nɛ ɛ-Pɩyalʋ. Ðe-kediɣzisi taa, ɖa-Wɩlɩyʋ Sɔsɔ Yehowa tɩŋɩɣnɩ Bibl yɔɔ nɛ ɛwɩlɩɣ-ɖʋ nʋmɔʋ ŋgʋ pɩwɛɛ se ɖɩtɩŋ yɔ. (Izaayii 30:20, 21) Halɩ mba patɩkɛ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa nɛ pɔkɔŋ ɖe-kediɣzisi yɔ, papɩzɩɣ nɛ pɔyɔɔdɩ se: “Ɛsɔ wɛ mɩ-hɛkʋ taa tʋtʋyɛ taa.” (1 Kɔrɛntɩ 14:23-25) Yehowa haɣ-ɖʋ e-fezuu kiɖeɖeu ɖe-kediɣzisi taa nɛ ɛ-cɔlɔ wɩlɩtʋ ndʋ ɖɩmʋʋ sɩ-taa yɔ, tɩlɩɣna. Ye mbʋ alɩwaatʋ ndʋ ɖiwoki kediɣzisi yɔ, ɖiwelisiɣ Yehowa nɔɔ nɛ ɖɩnaɣ ɛzɩma ɛcɔŋnɩ ɖɔ-yɔɔ nɛ sɔɔlɩm yɔ. Piyeki se ɖɩñɔtɩnɩ-ɩ kpam.

14 Yesu yɔɔdaa se: “Ɛyaa naalɛ yaa naadozo ikpeɣli ma-hɩɖɛ taa kɔyɔ, mɛwɛɣ pɛ-hɛkʋ taa.” (Maatiyee 18:20) Yesu tɔm tʋnɛ, titukuuni ɖe-kediɣzisi. Krɩstʋ kɛnɩ ɛgbɛyɛ ñʋʋdʋ, nɛ “ɛɖɔŋ” agbaa hɛkʋ taa. (Natʋ 1:20–2:1) Pɩnaɣ kaɣlaa se Yehowa nɛ Yesu pakpazɩɣ-ɖʋ ɖoŋ ɖe-kediɣzisi taa. Ŋmaɣzɩɣ se Yehowa naɣ se ɖɩwɛɛ nɛ ɖɩñakɩ pana se ɖɩñɔtɩnɩ ɛ nɛ ɛ-Pɩyalʋ lɛ, ɛzɩma pɩlakɩ-ɩ?

15. Ye ɖiwoki kediɣzisi yɔ, ɛzɩma pɩwɩlɩɣ Ɛsɔ se ɖɩsɔɔlaa se ɖɩñamɩ-ɩ?

15 Ye ɖiwoki kediɣzisi yɔ, pɩwɩlɩɣ se ɖɩtɩnɩɣ Ɛsɔ kewiyitu tɔɔʋ yɔɔ. Paa Yehowa ɛɖʋ-ɖʋ paɣtʋ se ɖiwoki kediɣzisi yɔ, ɛɛkpaɣ-ɖʋ nɛ ɖoŋ se ɖɩla mbʋ. (Izaayii 43:23) Ye mbʋ, ɖa-maɣmaɣ pɩwɛɛ se ɖɩwɩlɩ Yehowa se ɖɩsɔɔlɩ-ɩ nɛ ɖa-laŋɩyɛ pilim nɛ ɖɩtɩnɩɣ e-kewiyitu tɔɔʋ yɔɔ. (Roma 6:17) Pʋtɔma yɔ, ɖa-tʋmɩyɛ ñʋʋdʋ pɩzɩɣ nɛ ɛñɩɣ ɖɔ-yɔɔ se ɖɩfɛɣ kediɣzisi nɛ ɖɩka ñʋʋ nɛ ɛ-tʋmɩyɛ. Komina nakʋyʋ pɩzɩɣ nɛ kɩkpɛzɩ-ɖʋ se ye ɖiwoki kediɣzisi yɔ, kɩpɛlɩɣ-ɖʋ kɩmɩyɛ, yaa kɩtɔʋ-ɖʋ salaka, yaa kɩnazɩɣ-ɖʋ nɛ pɩkɩlɩ mbʋ. Pɩpɩzɩɣ ɖɔɖɔ nɛ pɩtakɩ-ɖʋ se ɖɩla aleɣya naayɛ nɛ ɖiyele kediɣzisi wobu. Wɛtʋ ndʋ tɩ-tɩŋa tɩ-taa lɛ, pɩwɛɛ se ɖɩpɔzɩ ɖa-tɩ nɛ ɖɩna se a-sɔɔlɩm ɖɩkaɣ labʋ. (Tʋma Labʋ 5:29) Ye ɖɩlɩzaa se ɖɩtɩnɩɣ Yehowa kewiyitu tɔɔʋ yɔɔ kɔyɔ, ɛ-taa lakɩ leleŋ siŋŋ.—Aduwa 27:11.

ÑAƔ PANA NƐ ŊWƐƐ KEDIƔZISI WOBU YƆƆ

16, 17. (a) Ɛbɛ wɩlɩɣ se kediɣzisi tɔm kaacɛyɩ Krɩstʋ ñɩma ɛzɩdaa kajalaɣ pɩnzɩ mɩnʋʋ taa? (b) Suwe Koobu George Gangas yɔɔdɩ kediɣzisi wobu yɔɔ?

16 Maamaaci lakasɩ nzɩ sɩlabɩ Pantekooti wiye pɩnaɣ 33 taa yɔ sɩ-wayɩ lɛ, pɩtɩkɛ alɩwaatʋ pazɩ yem Krɩstʋ mba kpeɣlaa nɛ pɩla se pɩtɛma. Ɛlɛ Bibl tɔŋ se “koobiya wokaɣ tam . . . nɛ apostoloowaa wɩlɩɣ-wɛ tɔm, pɛkpɛndɩ [pɛwɛɛ] koobiye wɛtʋ.” (Tʋma Labʋ 2:42) Grɛɛkɩ tɔm piye nɖɩ pɛɖɛzɩ cɩnɛ se “wokaɣ tam” yɔ, ɖɩwɩlɩɣ ɛzɩma ɛyʋ ñakɩ pana se ɛwɛɛ nabʋyʋ labʋ yɔɔ tam yɔ. Krɩstʋ ñɩma mba, paawɛ Roma mba kewiyaɣ tɛɛ nɛ pɩtasɩ lɛ Yuda Ɛsɔ sɛtʋ ñʋndɩnaa kaɖaɣnɩ-wɛ, nɛ pʋyɔɔ lɛ pɩtaawɛɛ-wɛ kɛlɛʋ se powoki kediɣzisi. Paa mbʋ yɔ, patiyele kediɣzisi wobu.

17 Yehowa sɛyaa mba pɛwɛ ɖa-alɩwaatʋ taa yɔ, pa-taa sakɩyɛ wɩlaa se pɛwɛnɩ ɛsɩmɩyɛ siŋŋ kediɣzisi yɔɔ. George Gangas labɩ tʋmɩyɛ Nɔɔɖɛyaa ɛgbɛyɛ taa nɛ pɩcɛzɩ pɩnzɩ 22. Ɛyɔɔdaa se: “Ma lɛ, alɩwaatʋ ndʋ ma nɛ koobiya ɖikpeɣliɣ yɔ, pɩhaɣ-m taa leleŋ siŋŋ nɛ pɩkpazɩɣ-m ɖoŋ. Ye pɩsaŋ kɔyɔ, mɔnsɔɔlaa se mɛwɛɛ mba pɛlɛyɩɣ talʋʋ Kewiyaɣ Kpaaŋ taa yɔ pa-taa, nɛ kediɣzaɣ tɛŋ lɛ mɔnsɔɔlaa se mɛwɛɛ mba pɩɖɩkɩɣnɩ-wɛ yɔ pa-taa. Alɩwaatʋ ndʋ ma nɛ koobiya ɖɩyɔɔdʋʋnɩ ɖama yɔ, pɩhaɣ-m taa leleŋ siŋŋ. Alɩwaatʋ ndʋ mɛwɛɣ pɛ-hɛkʋ taa yɔ pɩwɛ ɛzɩ ma nɛ mɔ-hɔʋ taa mba ɖɩwɛna yɔ, mɛwɛ fezuu taa paradisuu taa.” Ɛtasɩ yɔɔdʋʋ se ɛzɩ lɔkɔtʋ sɔsɔtʋ natʋyʋ ɖɛʋ ɛyʋ nɛ ɛñɩnɩɣ lɩm yɔ, mbʋ ɖɔɖɔ piseɣti-i se ewoki kediɣzisi.

18. (a) Suwe ŋmaɣzɩɣ kediɣzisi wobu yɔɔ? (b) Nɛ ɛbɛ ŋtɛm ña-taa se ŋlakɩ?

18 Ña ɖɔɖɔ pɩkɛdɩnɩ-ŋ se ña nɛ koobiya ikpeɣliɣ nɛ ɩsɛɣ Yehowa? Ye ɛɛɛ kɔyɔ, ñaɣ pana nɛ ŋwoki kediɣzisi ɖoŋ ɖoŋ. Ye ŋlakɩ mbʋ yɔ, ŋkaɣ wɩlʋʋ se ña-lɩmaɣza labɩ nɔɔ kʋɖʋmaɣ nɛ Wiyaʋ Daviid ñɩna. Eheyi Yehowa se: “Mɔnsɔɔlɩ ña-ɖɩwɛyɛ pɩŋŋ.”—Keɣa 25:8.

^ [1] (tayʋʋ 3) Koobiya nabɛyɛ wɛ wɛtʋ kaɖɛ ñɩndʋ taa yaa pahɩnɩ kʋdɔŋ sɔsɔʋ nakʋyʋ, nɛ pʋyɔɔ lɛ paapɩzɩɣ kediɣzisi wobu ɖoŋ ɖoŋ. Papɩzɩɣ nɛ pataa liu se Yehowa nɩɣ pɔ-tɔm taa nɛ ɛ-taa wɛ leleŋ nɛ pana wena pañakɩ se pɛsɛɛ-ɩ nɛ pa-laŋɩyɛ pilim yɔ. Ɛgbɛyɛ taa ɛzʋtʋyaa pɩzɩɣ nɛ pala ɖʋtʋ nɛ pasɩnɩ koobiya mba. Papɩzɩɣ patɩŋnɩ kaŋgalaafu yɔɔ yaa pakpaɣ kediɣzisi taa tɔm tatasɩ yɔɔ nɛ powoni-wɛ.

^ [2] (tayʋʋ 3) Cɔnɩ aɖakaɣ “Mbʋ pʋyɔɔ pɩwɛɛ se ɖiwoki kediɣzisi yɔ.”