PALƲLƖ-M pɩnaɣ 1926 taa Crooksville, Ohio, Etaazuunii ɛjaɖɛ taa. Man-caa nɛ mon-ɖoo pataasɛɣ Ɛsɔ, ɛlɛ peheyi ɖa pe-piya lutozo se ɖɩpɩzɩɣ nɛ ɖiwolo cooci. Peeɖe manpaɣzɩ Méthodiste waa cooci wobu. Maawɛnɩ pɩnzɩ 14 lɛ, cooci ñʋʋdʋ labɩ-m kʋjɔʋ nakʋyʋ mbʋ pʋyɔɔ yɔ pɩlabɩ pɩnaɣ wiɖiyi mantɩfɛɛ cooci kujuka nakɛyɛ.

Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa, payaɣaɣ ɖɔ-cɔlɔ halʋ nɔɔyʋ se Margaret Walker, nɛ ɛɛkɛ Yehowa Aseɣɖe Tʋ. Ɛkɔŋaɣ mon-ɖoo cɔlɔ nɛ ɛ nɛ ɩ pɛkpɛlɩkɩɣ Bibl. Kɩyakʋ nakʋyʋ lɛ, manɖʋ man-taa se mancakɩ pɔ-cɔlɔ nɛ mewelisini-wɛ. Mon-ɖoo maɣzaɣ se pʋtɔma yɔ, mañɩnɩɣ se mansɩnzɩ pe-Bibl kpɛlɩkʋʋ na. Peeɖe eheyi-m se malɩɩ awayɩ. Ɛlɛ mañakaɣ pana nɛ mewelisiɣ tɔm ndʋ pɔyɔɔdaɣ yɔ. Margaret tasɩ kɔm mon-ɖoo cɔlɔ tam nabʋlɛ pʋwayɩ lɛ, ɛpɔzɩ-m se: “Ŋsɩm Ɛsɔ hɩɖɛ na?” Moncosi-i se: “Paa weyi ɛsɩm-ɖɩ; payaɣ-ɩ se Ɛsɔ.” Nɛ eheyi-m se: “Kɔnɩ ñe-Bibl nɛ ŋkuli Keɣa 83:18.” * Mankalɩ hɔɔlʋʋ ŋgʋ lɛ, mana se payaɣ Ɛsɔ se Yehowa. Peeɖe mensewa nɛ mowolo man-taabalaa cɔlɔ nɛ meheyi-wɛ se: “Ye ikpem mɩ-ɖɩsɩ ɖanaɣ kanɛ lɛ,  ɩkalɩ Keɣa 83:18 Bibl taa nɛ ɩtɩlɩ Ɛsɔ hɩɖɛ.” Pɩwɛ ɛzɩ manpaɣzɩ tɔm susuu kpaagbaa kɛlɛ mbʋ yɔ.

Mɛnkpɛlɩkɩ Bibl nɛ pamɩyɩsɩ-m lɩm pɩnaɣ 1941 taa. Pitileɖi lɛ, paha-m waɖɛ se mɔncɔnɩ Bibl kpɛlɩkʋʋ kediɣzisi nzɩ palakaɣ kookasɩ taa yɔ, sɩ-taa nakɛyɛ yɔɔ. Menseɣti mon-ɖoo, mɔn-kɔɔ nɛ me-newaa se pɔkɔɔ kediɣzaɣ ŋga, nɛ pa-tɩŋa papaɣzɩ-kɛ kɔm. Ɛlɛ pɩtaakɛdɩnɩ man-caa.

Paaha-m wala sakɩyɛ ɛgbɛyɛ taa, nɛ maawɛnɩ ɛgbɛyɛ takayɩsɩ sakɩyɛ. Kɩyakʋ nakʋyʋ lɛ, man-caa wɩlɩ takayɩsɩ nzɩ niye nɛ eheyi-m se: “Ŋnaɣ takayɩsɩ nzɩ yɔ? Mantɩsɔɔlɩ se mantasɩ ña nɛ sɩ naʋ ɖɩɣa taa cɩnɛ.” Peeɖe malɩwa nɛ mañɩnɩ kuduyuu tɛtʋ ndʋ tɩwɛ pɩ-cɔlɔ nɛ payaɣ-tʋ se Zanesville yɔ tɩ-taa. Ɛlɛ manpɩsaɣ ɖɩɣa ɖoŋ ɖoŋ nɛ mankpazɩɣ mɔ-hɔʋ taa mba ɖoŋ.

Man-caa ñaɣ pana se ɛɖaŋ mon-ɖoo nɛ etaawolo kediɣzisi. Nabʋyʋ taa mon-ɖoo kpakɩɣ nʋmɔʋ se ewoki kediɣzaɣ lɛ, man-caa ɖʋ ɛ-wayɩ nɛ ɛkpa-ɩ nɛ ɛpɩsɩna. Ɛlɛ, pɩlakɩ mbʋ lɛ, mon-ɖoo se nɛ ɛlɩɩnɩ nɔnɔɔ lɛɛka nɛ ɛɖɛɛ. Meheyi mon-ɖoo se: “Sɔɔndʋ ɛtaakpa-ŋ. Ɛlakɩ nɛ pɩnɩɩ-ɩ lɛ eyele.” Pɩɖɛnɩ ɛzɩdaa lɛ, man-caa yebi-i ɖaŋʋʋ nɛ kediɣzisi wobu tɩtasɩ-ɩ labʋ kaɖɛ.

Pɩnaɣ 1943 taa, ɖɛ-ɛgbɛyɛ paɣzɩ teokrasɩ sukuli labʋ nɛ papaɣzɩ-m haʋ sukulibiya tʋma. Lɔŋ weyi patasaɣ-m tʋma ana a-labʋ wayɩ yɔ, ɩsɩnɩ-m nɛ mɛwɛɛ niye tɔm yɔɔdʋʋ taa nɛ pɩkɩlɩ.

Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa lɛ, Caama you naalɛ ñɩŋgʋ ɛzɩyɛ kaasɛwa. Pɩtalɩ pɩnaɣ 1944 taa lɛ, paya-m se mowolo nɛ mala sɔɔjatʋ tʋmɩyɛ. Paya-m sɔɔjanaa pɩlʋʋ ŋgʋ kɩɩwɛ Fort Hayes, Columbus, Ohio yɔ kɩ-taa se pamaɣzɩ-m nɛ pana se manpɩzɩɣ mala sɔɔjatʋ na, nɛ moncosi tɔm natʋyʋ yɔɔ takayaɣ taa. Meheyi-wɛ ɖɔɖɔ se mantɩsɔɔlɩ se mala sɔɔjatʋ tʋmɩyɛ. Peeɖe peyebi-m nɛ mɛnɖɛɛ. Pɩlabɩ kɩyakɩŋ nɩɩyɩ pʋwayɩ lɛ, polisinaa ñʋʋdʋ nɔɔyʋ kɔɔ mɛn-tɛ nɛ eheyi-m se: “Corwin Robison, petiyi-m se mɔnkɔɔ nɛ mankpa-ŋ.”

Pɩlabɩ kpɩtaŋ naalɛ lɛ, powoni-m tɔm ɖɩhʋyɛ nɛ tɔm hʋyʋ heyi-m se: “Ye ma nɛ ma yɔ, maaɖʋ-ŋ salaka ñe-wezuu kpeekpe. Ŋwɛnɩ natʋyʋ se ŋyɔɔdʋʋ?” Etaazuunii ɛjaɖɛ taa lɛ, mba palakɩ Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ yɔ, paalakɩ sɔɔjatʋ tʋmɩyɛ. Pʋyɔɔ moncosi-i se: “Ðajaa, pɩɩwɛɛ se pakpaɣ-m ɛzɩ weyi ɛlakɩ Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ yɔ. Mowobi ɛyaa sakɩyɛ cɔlɔ nɛ monsusi-wɛ Kewiyaɣ laŋhɛzɩyɛ tɔm.” Peeɖe tɔm hʋyʋ heyi ɛyaa mba palɩzaa se pasɩnɩ-ɩ nɛ pɔcɔnɩ tɔm ndʋ ti-ɖeɖe yɔ se: “Patɩyaa-mɩ se ɩkɔɔ nɛ ɩna se evebu ɛnɛ ɛlakɩ Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ yaa ɛɛlakɩ. Paya-mɩ se ɩhʋʋnɩ-ɩ se ɛbɛ yɔɔ ekizaa se ɛɛlakɩ sɔɔjatʋ tʋmɩyɛ.” Pɩtɩtalɩ cɛcɛsɩ 30 pʋcɔ nɛ ɛyaa mba pakpaɣ lɩmaɣzɩyɛ se mɔn-tɔm sɩba. Tɔm hʋyʋ heyi-m se paɖʋʋ-m Ashland salaka taa pɩnzɩ kagbanzɩ; Ashland wɛ Kentucky tɛtʋ taa.

Malabɩ kpɩtaŋ naalɛ Columbus, Ohio salaka taa. Kajalaɣ wiye lɛ, maawɛ salaka ɖaŋ ŋgʋ kɩ-taa paasɩ-m yɔ. Peeɖe mantɩmnɩ Yehowa se: “Yehowa, maapɩzɩɣ nɛ mancaɣ salaka taa pɩnzɩ kagbanzɩ. Maasɩŋ mbʋ mala yɔ.”

Tɛʋ fema lɛ, sɔɔjanaa mba pɔcɔŋnaɣ salaka tɩnaa yɔɔ yɔ, paha-m nʋmɔʋ se malɩɩ awayɩ. Peeɖe mɔnɖɔm nɛ mɔñɔtɩnɩ salaka tʋ nɔɔyʋ, ɛɛɖaɣlaa nɛ ɛwɛɛ toma. Nɛ ma nɛ ɩ ɖɩsɩŋ nɛ ɖɩcɔŋnɩnɩ  mondoɖebɔʋ. Ɛpɔzɩ-m se: “Ŋñɩnɩɣ we cɩnɛ, ɛyʋ ññɩɩ tʋ ña?” Moncosi-i se: “Mɛnkɛ Yehowa Aseɣɖe Tʋ.” Nɛ ekitini-m se: “Ŋkɛ Yehowa Aseɣɖe Tʋ na? Nɛ ŋñɩnɩɣ we cɩnɛ?” Meheyi-i se: “Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa ɩɩlakɩ you se pakʋ ɛyaa.” Ekitina se: “Paɖʋ-ŋ salaka mbʋ pʋyɔɔ yɔ ŋtɩsɔɔlɩ se ŋkʋ ɛyaa. Ŋgʋ, paɖʋ nabɛyɛ salaka mbʋ pʋyɔɔ yɔ pakʋ ɛyaa. Tɔm ndʋ, tɩ-taa wɛ nɩʋ kɛlɛ mbʋ yɔ?” Nɛ moncosi-i se: “Aayɩ.”

Pʋwayɩ lɛ, eheyi-m se: “Maalabɩ pɩnzɩ 15 salaka nakʋyʋ taa nɛ peeɖe mankalɩ mɩ-takayɩsɩ nasɩyɩ.” Ðɩnɛ lɛ mantɩmaa se: “Yehowa, yele nɛ abalʋ ɛnɛ ɛkandɩyɩ mɔ-yɔɔ.” Payaɣaɣ abalʋ ɛnʋ se Paul. Nɛ alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa lɛ, eheyi-m se: “Ye salaka tʋ nɔɔyʋ ɛca-ŋ tɔm kɔyɔ, ma kubuka nɛ ŋya-m, nɛ mana ɛ-tɔm.” Piyeba nɛ salaka tɩnaa 50 mba ma nɛ wɛ ɖɩɩwɛ salaka taa peeɖe yɔ, patɩlabɩ-m kɩdɛkɛdɩm nabʋyʋ.

Pʋwayɩ powoni-m Ashland salaka taa lɛ, mana se koobiya sakɩyɛ mba papɩ fezuu taa yɔ pɛtɛm wɛʋ salaka taa peeɖe. Ɛzɩma ɖa-tɩŋa ɖɩkpɛndaa nɛ ɖɩwɛɛ ɖoli kʋɖʋm yɔ, pɩsɩnɩ ma nɛ koobiya lalaa nɛ ɖɩwɛɛ ɖoŋ fezuu taa. Ðɩlakaɣ kediɣzisi nasɩyɩ, ɛlɛ pʋcɔ sɩtalɩ lɛ, patayaɣ-ɖʋ Bibl masɩ nzɩ pɩwɛɛ se ɖɩkalɩ kpɩtaʋ taa yɔ. Ðɩñɔɔzaɣ tɔm pɔzʋʋ, nɛ ɖɩkatɩɣ lɛ ɖɩtayɩ ɖama nɛ ɖɩpɔzʋʋ tɔm. Pɩtɛŋ lɛ, ɖɩla akɔnta nɛ ɖɩna se tindimiye nɖɩ wabɩ tɔm cosuu. Paalɩzɩ koobu nɔɔyʋ ɖɔɖɔ nɛ ɛtayɩɣ-ɖʋ salaka taa hɔɔlʋʋ ŋgʋ pɩɩwɛɛ se paa weyi lɛ esusi tɔm yɔ. Ða-salaka ɖaŋ tɛɛ kaawalaa kpem nɛ paapɩlɩ kaɖʋnaa ɖama yɔɔ. Koobu weyi ɛwɩlaɣ-ɖʋ ɖenɖe ɖisusi tɔm yɔ eheyi-m se: “Robinson, ŋsusuu tɔm kpaɣnɩ kaɖʋ kʋnɛ nɛ ŋwolo ŋsɩɩnɩ kʋnɛ. Mba payɩ pɛwɛ kaɖʋnaa mba pɔ-yɔɔ yɔ, ñosusuuni-wɛ tɔm. Ñaɣ pana nɛ ŋsusi pa-taa paa weyi lɛ tɔm pʋcɔ nɛ ɛɖɛɛ.” Mbʋ ɖɩɩñɔɔzɩ ɖɔ-tɔm susuu salaka taa peeɖe.

Caama you naalɛ ñɩŋgʋ sɩ tɩnaɣ pɩnaɣ 1945 taa, ɛlɛ mantasɩ caɣʋ salaka taa alɩwaatʋ natʋyʋ. Maawɛɛ nɛ manɩɣzɩɣ mɔ-hɔʋ taa mba yɔɔ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ alɩwaatʋ ndʋ maawɛ hɔʋ taa yɔ, man-caa kaaheyi-m se: “Ye manpɩzaa nɛ malɩzɩ-ŋ ɖɩɣa kɔyɔ, lalaa pɩsɩɣnɩ pa-tɩ.” Malɩnɩ salaka taa lɛ, manɩɩ taa leleŋ tɔm natʋyʋ. Paa ɖa-caa kaakaɖaɣnɩ-wɛ yɔ, pa-taa lʋbɛ wokaɣ kediɣzisi nɛ pamɩyɩsɩ me-neu halɩñɩnʋ lɛlʋ lɩm.

Kooree you paɣzɩ pɩnaɣ 1950 lɛ, patasɩ-m yaʋ Fort Hayes sɔɔjanaa pɩlʋʋ taa se pamʋ-m sɔɔjatʋ. Pamaɣzɩ-m nɛ pɩtɛ lɛ, sɔɔjanaa ñʋʋdʋ nɔɔyʋ heyi-m se: “Ŋmʋnaa kpem se pamʋ-ŋ sɔɔjatʋ.” Peeɖe meheyi-i se: “Pɩlabɩ ɖeu, ɛlɛ mantɩsɔɔlɩ se mala sɔɔjatʋ.” Nɛ malabɩnɩ 2 Timootee 2:3 taa tɔm tʋmɩyɛ nɛ meheyi-i se: “Mɛntɛm kɛʋ Yesu Krɩstʋ sɔɔja.” Esu nimm alɩwaatʋ cabɩ nɛ eheyi-m se: “Ŋpɩzɩɣ nɛ ŋɖɛɛ.”

 Pitileɖi lɛ, pala kigbeɣluu sɔsɔʋ nakʋyʋ Cincinnati, Ohio; nɛ mowolo mba pɔsɔɔlɩ Betɛɛlɩ tʋmɩyɛ labʋ yɔ pe-kediɣzaɣ taa. Kediɣzaɣ ŋga ka-taa, koobu Milton Henschel yɔɔdaa se ye koobu nɔɔyʋ ɛsɔɔlaa se ɛla Kewiyaɣ tʋmɩyɛ sakɩyɛ yɔ, ɛgbɛyɛ pɩzɩɣ nɛ ɖɩyaa-ɩ Betɛɛlɩ. Peeɖe pɛcɛlɩ-m Betɛɛlɩ tʋmɩyɛ labʋ takayaɣ nɛ moncosi ka-taa tɔm yɔɔ. Pɩtalɩ août 1954 lɛ, paya-m Brooklyn Betɛɛlɩ. Nɛ kpaɣnɩ alɩwaatʋ ndʋ lɛ, mɛwɛɛ nɛ malakɩ tʋmɩyɛ Betɛɛlɩ.

Wiɖiyi mantɩlɩɩ nɛ tʋmɩyɛ fɛyɩ se mala. Mɔncɔŋnaɣ menziiniwaa mba panɩzɩɣ lɩm mbʋ palakɩnɩ tʋmɩyɛ takayɩsɩ ɖɩlɩzɩyɛ nɛ tʋma ɖɩlaɖɛ taa yɔ. Mɔñɔɔzaɣ ɖɔɖɔ menziiniwaa nɛ kɩkaɖɩŋ. Malabɩ tʋmɩyɛ ɖɔɖɔ Niyuu Yɔrɩkɩ Kigbeɣluu Kpaamɩŋ taa.

Mɔnkɔm nɛ mɔnsɔɔlɩ fezuu taa ɖʋtʋ ndʋ tɩɩwɛ Betɛɛlɩ yɔ. Tɩ-taa natʋyʋ lɛ evemiye mayaɣ taa tazʋʋ, Betɛɛlɩ hɔʋ taa Feŋuu Tilimiye kpɛlɩkʋʋ nɛ ɛzɩma monsusaɣ tɔm ɛgbɛyɛ nɖɩ ɖɩ-taa maawɛɛ yɔ. Toovenim lɛ, pɩɩpɔzaa se Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa hɔŋ tɩŋa ɩwɛɛnɩ fezuu taa ɖʋtʋ ndʋ. Ye lʋlɩyaa nɛ pe-piya pɛkpɛndɩɣ nɛ patazɩɣ evemiye mayaɣ taa, palakɩ hɔʋ taa Bibl kpɛlɩkʋʋ ɖoŋ ɖoŋ, nɛ pɛwɛɛ kpekpeka kediɣzisi wobu nɛ laŋhɛzɩyɛ tɔm susuu taa kɔyɔ, piyeki nɛ hɔʋ taa mba tɩŋa pɩɩ fezuu taa.

Mɔnkɔm nɛ mɛwɛɛnɩ taabalaa sakɩyɛ Betɛɛlɩ nɛ ɛgbɛyɛ taa. Pa-taa nabɛyɛ kɛ patam numwaa, nɛ lalaa tɛm sɩbʋ nɛ pakpa ɛsɔdaa; ɛlɛ lalaa tɩsɩbɩta. Ɛlɛ ɛzɩ Yehowa sɛyaa tɩŋa yɔ, Betɛɛlɩ tʋmlaɖaa tɩtalɩ pilim. Ye tɔm ɛkɔm ma nɛ koobu nɔɔyʋ ɖɛ-hɛkʋ taa kɔyɔ, mañakɩ pana paa ɛzɩmtaa se ma nɛ ɩ ɖiceɣ. Mamaɣzɩɣ Maatiyee 5:23, 24 taa tɔm yɔɔ nɛ ɛzɩma pɩwɛɛ se ɖɩñɔɔzɩ tɔm yɔ. Pɩfɛyɩ kɛlɛʋ se ɛyʋ etisi se mbʋ ɛlaba yɔ pɩfɛyɩ ɖeu, ɛlɛ alɩwaatʋ ndʋ tɔm kɔŋ ma nɛ man-taabalʋ nɔɔyʋ ɖɛ-hɛkʋ taa nɛ mentendi-i lɛ, tɔm ndʋ tiiwoki poliŋ.

Lɛɛlɛɛyɔ lɛ, mankpadɩyaa nɛ pɩwɛ-m kaɖɛ se monsusi tɔm kpaɣ ɖɩɣa nɛ ŋwolo ɖɩɣa; ɛlɛ mantiyele pana ñaɣʋ. Mɛnkpɛlɩkɩ Siini kʋnʋŋ pazɩ nɛ monsusuu Siini mba tɔm habɩyɛ yɔɔ. Tanamɩŋ nɩɩyɩ tɛɛ, mahaɣ fenaɣ fenaɣ takayɩsɩ ɛzɩ 30 yaa 40 mbʋ yɔ mba pɔsɔɔlɩ sɩ-kalʋʋ yɔ.

 Halɩ malabɩ pɩsɩ ŋna-ɩ nakʋyʋ Siini ɛjaɖɛ taa. Kɩyakʋ nakʋyʋ mana halɩbɩɣa nakɛyɛ tɩŋ pee ɖɩbɛdɩyɛ naɖɩyɛ cɔlɔ, nɛ kana-m lɛ kamʋʋyɩ. Ma ɖɔɖɔ mamʋʋyɩ nɛ maha-kɛ Feŋuu Tilimiye nɛ Réveillez-vous! Siini kʋnʋŋ taa. Kamʋ-sɩ nɛ keheyi-m se payaɣ-kɛ se Katie. Pʋwayɩ lɛ, alɩwaatʋ ndʋ Katie naɣ-m yɔ, ɛkɔŋ mɔn-cɔlɔ nɛ ɛyɔɔdɩnɩ-m. Mawɩlɩ-ɩ tɩŋ pee nɛ hatʋ natʋyʋ hɩla aŋglɛɛ kʋnʋŋ taa. Mayaɣ hɩɖɛ naɖɩyɛ lɛ, meheyi-i se ɛyaa nɛ manɩɩ. Malɩzɩ-ɩ ɖɔɖɔ Bibl masɩ nasɩyɩ taa nɛ etisi nɛ ɛmʋ Ndʋ Bibl Wɩlɩɣ? takayaɣ. Pɩlabɩ kpɩtaŋ cabɩ pʋwayɩ lɛ, maatasɩɣ-ɩ naʋ.

Pɩlabɩ fenasɩ nasɩyɩ pʋwayɩ lɛ, mankatɩ halɩbɩɣa lɛɛka tɩŋ pee ɖɩbɛdɩyɛ peeɖe nɛ maha-kɛ fenaɣ fenaɣ takayɩsɩ. Kpɩtaʋ lɛɛkʋ taa lɛ, kɔkɔnɩ pɔrtaabɩlɩ kɩyakʋ nakʋyʋ nɛ kɛcɛlɩ-m nɛ kɔtɔ se: “Nɔɔyʋ yaɣ-ŋ nɛ Siini ɛjaɖɛ taa.” Nɛ meheyi-kɛ se: “Maasɩŋ nɔɔyʋ Siini ɛjaɖɛ taa.” Ɛlɛ kɛcɛyɩ-m se mamʋ nɛ mɔyɔɔdɩnɩ pʋdʋ. Peeɖe mamʋwa nɛ mɔyɔɔdɩ se: “Aloo, ma Robison.” Weyi ɛyaɣaɣ-m yɔ ɛtɔ se: “Robison, Katie yaɣnɩ-ŋ. Manpɩsɩ Siini ɛjaɖɛ taa.” Mɔnpɔzɩ-ɩ se: “Siini yaa?” Katie cosi se: “Ɛɛɛ. Robison, ŋsɩm halɩbɩɣa ŋga kɛcɛlɩ-ŋ pɔrtaabɩlɩ yɔ? Me-neu kɛlɛ. Ŋŋwɩlɩ-m tɔm kɩbandʋ sakɩyɛ. Mentendi-ŋ, wɩlɩ-ɩ ɖɔɖɔ tɔm kɩbandʋ ndʋ ŋŋwɩlɩ-m yɔ.” Meheyi-i se: “Katie, malakɩ mon-ɖoŋ ɖeɖe nɛ mansɩnɩ-ɩ. Ŋlabaɣ lɛ se ŋheyi-m ɖenɖe ŋwɛɛ yɔ.” Pʋwayɩ ma nɛ Katie neu ɖɩkatɩ ɖama alɩwaatʋ pazɩ, nɛ pɩkɛdaa lɛ maatasɩɣ-ɩ naʋ. Paa le Katie nɛ e-neu pɛwɛɛ kɔyɔ, mantaɣ liu se pakaɣ wobu pɩ-yɔɔ nɛ pɛkpɛlɩkɩ nɛ patɩlɩ Yehowa nɛ pɩkɩlɩ.

Mankpaɣ pɩnzɩ 73 nɛ malabɩnɩ Yehowa tʋmɩyɛ. Man-taa wɛ leleŋ se ɛsɩnɩ-m nɛ mantɩɖʋ mɔ-nɔɔ you taa nɛ mɔnɖɔkɩ men-siɣsiɣ wɛtʋ salaka taa. Pɩtasɩ lɛ, mɔn-kɔɔ nɛ me-newaa peheyi-m se ɛzɩma ɖa-caa kaɖɩnɩ-m ɛlɛ mɔnɖɔkɩ man-tɩ yɔ, pɩsɩnɩ-wɛ nɛ mba ɖɔɖɔ pɔɖɔkɩ pa-tɩ. Mon-ɖoo, mɔn-kɔɔ nɛ me-newaa kagbanzɩ kɔm nɛ paha pa-tɩ nɛ pamɩyɩsɩ-wɛ lɩm. Halɩ man-caa kɔm nɛ ɛhɛtɩ ɛ-lakasɩ nɛ ewolo kediɣzisi nasɩyɩ pʋcɔ nɛ ɛsɩ.

Ye pɩkɛ Ɛsɔ sɔɔlɩm kɔyɔ, mɔ-hɔʋ taa mba nɛ man-taabalaa mba pasɩba yɔ, pakaɣ-wɛ fezuu ɛjaɖɛ kɩfaɖɛ taa. Maɣzɩ nɛ ŋna ɛzɩma ɖa-taa kaɣ labʋ leleŋ kpem alɩwaatʋ ndʋ ɖa nɛ ɖɛ-ɛyaa kʋsɔɔlaa ɖɩkaɣ sɛʋ Yehowa tam yɔ. *