Wolo ɖenɖe tɔm wɛɛ yɔ

Wolo tɔm ñʋŋ ɖeɖe

WEZUU CAƔƲ TƆM

«Mantaawɛɛ men-ɖeke kpa»

«Mantaawɛɛ men-ɖeke kpa»

WEZUU caɣʋ taa, wɛtʋ sakɩyɛ pɩzɩɣ tiyele nɛ pɩlabɩ-ɖʋ ɛzɩ ɖɩwɛ ɖe-ɖeke yɔ. Wɛtʋ ndʋ tɩ-taa natʋyʋ lɛ alɩwaatʋ ndʋ ɖilesiɣ ɖɛ-ɛyʋ kʋsɔɔlʋ nɔɔyʋ yɔ, alɩwaatʋ ndʋ ɖɩkʋyʋʋ nɛ ɖiwolo ɖɩcaɣ lone kɩfaɖɛ naɖɩyɛ taa yɔ nɛ alɩwaatʋ ndʋ ɖɩwɛ ɖe-ɖeke yɔ. Mankatɩ wɛtʋ ndʋ tɩ-tɩŋa. Ɛlɛ, mamaɣzɩɣ mbʋ pɩlabɩ me-wezuu caɣʋ taa yɔ pɩ-yɔɔ lɛ, menɖiɣziɣna se toovenim taa lɛ mantaawɛɛ men-ɖeke kpa. Iyele nɛ mɛnkɛdɩ-mɩ mbʋ pʋyɔɔ mɔyɔɔdɩ mbʋ yɔ.

MA-LƲLƖYAA KƖÐAƲ

Man-caa nɛ mon-ɖoo paakam lila Katooliki cooci taa. Ɛlɛ alɩwaatʋ ndʋ pɛkpɛlɩkɩ Bibl taa se Ɛsɔ hɩɖɛ lɛ Yehowa yɔ, papɩsɩ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa mba pɛwɛ kpekpeka pɩdɩɩfɛyɩ yɔ. Nɛ man-caa yele lubu Yesu sɩʋ kpelisi. Ɛlɛ ɛlabɩnɩ tʋmɩyɛ lɛɣtʋ ndʋ ɛɛwɛnɩ kafɩnda tʋmɩyɛ taa yɔ nɛ ɛñɔɔzɩ ɖa-ɖɩɣa hɔɔlʋʋ nakʋyʋ nɛ kɩpɩsɩ kajalaɣ Kewiyaɣ kpaaŋ San Juan del Monte tɛtʋ taa. Tɛtʋ ndʋ tɩkɛ tɛtʋ cikpetu natʋyʋ nɛ tɩɩñɔtɩnɩ Filipiini tɛtʋ sɔsɔtʋ ndʋ payaɣ se Maniiyi yɔ.

Ma nɛ ma-lʋlɩyaa nɛ mɔ-hɔʋ taa mba

Palʋlɩ-m pɩnaɣ 1952 taa lɛ, ma-lʋlɩyaa paɣzɩ-m kpɛlɩkʋʋ Yehowa yɔɔ tɔm ɛzɩ paawɛʋ nɛ pɛkpɛlɩkɩɣnɩ man-ɖalaa 4 nɛ mɔn-kɔɔnaa 3 yɔ. Maawɛɛ nɛ manpaɣlɩɣ lɛ, man-caa seɣti-m se mankalɩɣ Bibl ñʋʋ kʋɖʋmʋʋ paa evemiye nɖɩ, nɛ ɛkpɛlɩkaɣnɩ-m ɖɔɖɔ ɛgbɛyɛ takayɩsɩ sakɩyɛ. Nabʋyʋ taa ma-lʋlɩyaa mʋwaɣ agbaa yɔɔ cɔnɩyaa nʋmɔɖɔnaa nɛ Betɛɛlɩ taa tʋmlaɖaa ɖa-ɖɩɣa taa. Pɩɩsɩnɩ ɖɔ-hɔʋ nɛ kɩwɛɛ taa leleŋ taa, nɛ tɔm ndʋ koobiya mba pɛkɛdaɣ yɔ, tɩɩkpazɩ-ɖʋ ɖoŋ nɛ tiseɣti ɖa-tɩŋa se ɖɩsɩɩ Yehowa sɛtʋ kajalaɣ lone taa ɖe-wezuu caɣʋ taa.

Ñɩm mbʋ ma-lʋlɩyaa yebini-m yɔ, mbʋ lɛ tisuu sɔsɔm mbʋ paawɛnɩ Yehowa yɔɔ yɔ. Pɩwɩ mon-ɖoo kʋsɔɔlʋ nɛ ɛsɩ lɛ, ma nɛ man-caa ɖɩpaɣzɩ nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ pɩnaɣ 1971 taa. Ɛlɛ pɩtalɩ pɩnaɣ 1973 lɛ man-caa sɩ; alɩwaatʋ ndʋ maawɛnɩ pɩnzɩ 20. Ma-lʋlɩyaa sɩm kaayeba nɛ pɩlakɩ-m ɛzɩ mɛwɛ men-ɖeke yɔ. Ɛlɛ Bibl taa lidaʋ ŋgʋ ‘pɩtʋʋ fɛyɩ kɩ-yɔɔ nɛ kɩkam camɩyɛ’ yɔ, kɩsɩnɩ-m nɛ mɔnɖɔkɩ kpam nɛ mɔñɔɔnɩ Yehowa. (Ebr. 6:19) Man-caa sɩba nɛ pitileɖi lɛ, manpɩsɩ nʋmɔʋ lɩzɩyʋ kiya lɩm hɛkʋ taa tɛtʋ ndʋ payaɣ se Coron yɔ tɩ-taa, Palawan egeetiye taa.

MAAWƐ MEN-ÐEKE LONA KAÐƐ ÑƖNA WENA A-TAA PAATIYINI-M YƆ A-TAA

Maawɛnɩ pɩnzɩ 21 alɩwaatʋ ndʋ mowobi Coron yɔ. Tɛtʋ sɔsɔtʋ taa mancaɣaa nɛ manpaɣlɩ nɛ pʋyɔɔ lɛ, pɩɩɖɩɣzɩ-m alɩwaatʋ ndʋ manawa se laatriki miŋ nɛ lɩm taawɛɛ lona sakɩyɛ taa lɩm hɛkʋ taa tɛtʋ ndʋ tɩ-taa yɔ; lɔɔɖa yaa kpokponaa taatɔyɩ ɖɔɖɔ peeɖe. Koobiya pazɩ kaawɛ peeɖe, ɛlɛ nʋmɔʋ lɩzɩyʋ nɔɔyʋ taawɛɛ se ma nɛ ɩ ɖisusi tɔm, nɛ nabʋyʋ taa malɩɣaɣ tɔm susuu men-ɖeke. Kajalaɣ fenaɣ taa, me-liu kaawɛɛ kpem se mana mɔ-hɔʋ taa mba nɛ man-taabalaa. Ðoo yuu lɛ, mɔncɔŋnɩ ɛsɔdaa tɩɩnzɩ nɛ mewiɣ. Pɩlakaɣ-m ɛzɩ meyele man-tʋmɩyɛ nɛ manpɩsɩ mɛn-tɛ yɔ.

Wɛtʋ kaɖɛ ñɩndʋ ndʋ tɩ-taa, meheyaɣ Yehowa ma-laŋɩyɛ taa tɔm. Mɔntɔzaɣ tɔm ndʋ mankalaɣ Bibl taa nɛ ɛgbɛyɛ takayɩsɩ taa yɔ tɩ-yɔɔ, nɛ pɩkpazaɣ-m ɖoŋ. Ðoŋ ɖoŋ lɛ, mamaɣzaɣ Keɣa 19:14 taa tɔm yɔɔ. Maaɖiɣzinaa se ye mamaɣzɩɣ tɔm ndʋ tɩkɛdɩɣnɩ Yehowa yɔ tɩ-yɔɔ ɛzɩ ɛ-tʋma nɛ ɛ-wɛtʋ kɩbandʋ yɔɔ mbʋ yɔ yɔ, ɛkaɣ kɛʋ «man-Kaaʋ nɛ ma-Ñʋʋ Yaɖʋ.» Tɔm ñʋʋ «Vous n’êtes jamais seul» a ŋgʋ kɩɩwɛ Feŋuu Tilimiye naɖɩyɛ taa yɔ kɩɩsɩnɩ-m pɩdɩɩfɛyɩ. Mankalɩ tɔm ñʋʋ ŋgʋ tam sakɩyɛ. Alɩwaatʋ ndʋ maawɛ men-ɖeke yɔ, pɩlakaɣ-m ɛzɩ Yehowa kaawɛ mɔn-cɔlɔ yɔ, nɛ pɩɩkɛ alɩwaatʋ ndʋ tɩɩwɛ ŋgee yɔ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ manpɩzaɣ se mantɩmɩ, mɛnkpɛlɩkɩ nɛ mamaɣzɩ ndʋ mɛnkpɛlɩkaɣ yɔ tɩ-yɔɔ.

Mantalɩ Coron pitileɖi lɛ, manpɩsɩ ɛgbɛyɛ taa ɛzʋtʋyʋ. Men-ɖeke maakɛnɩ ɛgbɛyɛ taa ɛzʋtʋyʋ nɛ pʋyɔɔ lɛ, manpaɣzɩ cɔnʋʋ kpɩtaʋ taa Teokrasɩ Ɛsɔ sɛtʋ sukuli, Ɛsɔ sɛtʋ kediɣzaɣ, ɛgbɛyɛ taa takayaɣ kpɛlɩkʋʋ nɛ Feŋuu Tilimiye kpɛlɩkʋʋ yɔɔ. Mɔyɔɔdaɣ ɖɔɖɔ samaɣ taa tɔm paa kpɩtaʋ ŋgʋ. Piyeba nɛ mantaatasɩ wɛnʋʋ alɩwaatʋ se mamaɣzɩ se mɛwɛ men-ɖeke.

Mɔn-tɔm susuu tʋmɩyɛ lʋlaɣ pee Coron lɩm hɛkʋ taa tɛtʋ taa, halɩ men-Bibl kpɛlɩkɩyaa nabɛyɛ ha pa-tɩ nɛ pamɩyɩsɩ-wɛ lɩm. Ɛlɛ maakatɩ kala ɖɔɖɔ. Nabʋyʋ taa, mɔnɖɔŋaɣ nʋmɔʋ evemiye hɔɔlʋʋ pilim pʋcɔ nɛ mantalɩ lona naayɛ taa se monsusi tɔm, nɛ mantaatɩlɩɣ ɖenɖe mankaɣ sʋʋ alɩwaatʋ ndʋ mantalɩɣ peeɖe yɔ. Lɩm hɛkʋ taa tɛtʋ cikpetu sakɩyɛ kaawɛ ɛgbɛyɛ tɔm susuu kooka taa ɖɔɖɔ. Ðoŋ ɖoŋ lɛ, pʋcɔ nɛ mowolo lona ana a-taa lɛ, mansʋwaɣ kpɩyʋʋ ŋgʋ kɩwɛnɩ moteur yɔ nɛ mɔnɖɔŋ teŋgunaa mba pa-lɩm hola wɛ ɖoŋ yɔ pɔ-yɔɔ, paa mantaatɩlɩ lɩm yaʋ yɔ. Yehowa kandɩyɩ mɔ-yɔɔ nɛ ɛsɩnɩ-m kala ana a-tɩŋa a-taa. Pʋwayɩ menɖiɣzinaa se Yehowa kaawɛɛ nɛ ɛñɔɔzʋʋ-m se pɩsa nɛ manpɩzɩ nɛ malʋbɩnɩ kala sɔsɔna tʋmɩyɛ nɖɩ pakaɣaɣ-m ɖʋʋ pʋwayɩ yɔ ɖɩ-taa.

PAPUWAZII NUVƐƐLƖ KIINEE

Pɩnaɣ 1978 taa, paatiyini-m Ositralii hayo kiŋ lɩm hɛkʋ taa tɛtʋ ndʋ payaɣ se Papuwazii Nuvɛɛlɩ Kiinee yɔ tɩ-taa. Papuwazii Nuvɛɛlɩ Kiinee kɛ pʋŋ ɛjaɖɛ, nɛ ɖɩ-paɣlɩka caɣaɣ ñɔtɩnʋʋ Ɛsɩpaañɩ ɛjaɖɛ paɣlɩka. Ɛyaa mba paawɛ peeɖe yɔ pɛkpɛndɩ ɛzɩ miiliyɔɔwaa 3 mbʋ yɔ, nɛ pɩɩɖɩɣzɩ-m se pɔyɔɔdʋʋ kʋnʋmɩŋ weyi ɩcɛzɩ 800 yɔ. Taa leleŋ tɔm lɛ se ɛyaa hɔɔlʋʋ sɔsɔʋ nɩɣaɣ kʋnʋŋ ŋgʋ payaɣ se pidgin mélanésien yɔ; payaɣ-kʋ ɖɔɖɔ se tok pisin.

Maawɛ ɛgbɛyɛ nɖɩ ɖɩ-taa pɔyɔɔdʋʋ aŋglɛɛ kʋnʋŋ yɔ alɩwaatʋ natʋyʋ; ɛgbɛyɛ nɖɩ ɖɩɩwɛ tɛtʋ sɔsɔtʋ ndʋ payaɣ se Port-Moresby yɔ tɩ-taa. Ɛlɛ pʋwayɩ lɛ, mankʋyɩ nɛ mowolo ɛgbɛyɛ nɖɩ ɖɩ-taa pɔyɔɔdʋʋ tok pisin kʋnʋŋ yɔ, nɛ manpaɣzɩ-kʋ kpɛlɩkʋʋ. Malakaɣnɩ tʋmɩyɛ tɔm ndʋ mɛnkpɛlɩkaɣ yɔ tɔm susuu taa. Pɩsɩnɩ-m nɛ manɩɩ kʋnʋŋ ŋgʋ lɛɛ lɛɛ. Pitileɖi lɛ, manpaɣzɩ samaɣ taa tɔm yɔɔdʋʋ tok pisin kʋnʋŋ taa. Pɩɩɖɩɣzɩ-m kpem se mantalɩ Papuwazii Nuvɛɛlɩ Kiinee nɛ pɩtɩlabɩtɩ pɩnaɣ lɛ, paha-m waɖɛ se manpɩsɩ egeetiye yɔɔ cɔnɩyʋ nɛ menkilimiɣ agbaa wena a-taa pɔyɔɔdʋʋ tok pisin kʋnʋŋ yɔ a-yɔɔ ageeta sɔsɔna sakɩyɛ taa.

Agbaa kaaposini ɖama, pʋyɔɔ lɛ, pɩɩwɛɛ se mala ɖʋtʋ nɛ pala egeetiye kigbeɣliŋ sakɩyɛ nɛ mɔnɖɔ nʋmɔʋ tam sakɩyɛ. Kiɖe tɛɛ lɛ, pɩlakaɣ-m ɛzɩ maawɛ men-ɖeke yɔ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ maawɛ ɛjaɖɛ kɩfaɖɛ taa, mantaanɩɣ peeɖe kʋnʋŋ nɛ ɖɩ-sɔnzɩ kaawɛ ndɩ nɛ ma-ñɩnzɩ. Mantaapɩzɩɣ se mankpaɣ habɩyɛ nɛ mowolo agbaa taa, mbʋ pʋyɔɔ yɔ pʋŋ kaawɛɛ nɛ nʋmɔŋ kaawɛ ñakʋ ñakʋ. Pʋyɔɔ lɛ, mansʋwaɣ ɛsɔdaa lɔɔɖɩyɛ paa kpɩtaʋ ŋgʋ. Nabʋyʋ taa, mansʋwaɣ ɛsɔdaa lɔɔɖɩyɛ cikpeɖe naɖɩyɛ, nɛ ɖɩtaawɛɛ ɖeu; nɛ nabʋyʋ taa ɖɔɖɔ lɛ men-ɖeke mansʋwaɣnɩ-ɖɩ. Mansʋwaɣ ɛsɔdaa lɔɔɖɩyɛ lɛ, sɔɔndʋ kpaɣaɣ-m ɛzɩ alɩwaatʋ ndʋ mansʋwaɣ kpɩyʋʋ nɛ mɔnɖɔŋ nʋmɔʋ yɔ.

Kaŋgalaafunaa taatɔyɩ, pʋyɔɔ mantɩŋaɣnɩ takayɩsɩ maʋ yɔɔ nɛ mɔyɔɔdʋʋnɩ agbaa. Ðoŋ ɖoŋ lɛ, mantalɩɣ pʋcɔ nɛ takayɩsɩ nzɩ mentiyinaa yɔ sɩtalɩ, nɛ pɩɩwɛɛ se mɔnpɔzɩ egeetiye taa ɛyaa nɛ pawɩlɩ-m koobiya. Ɛlɛ alɩwaatʋ ndʋ payɩ mankatɩɣ koobiya yɔ, pamʋwaɣ-m nɛ taa leleŋ nɛ piyekaɣ nɛ mɔntɔzʋʋ mbʋ pʋyɔɔ malaɣaɣ kɩlaŋ ɩnɩ ɩ-tɩŋa yɔ. Maana ɛzɩma Yehowa sɩnɩ-m hɔɔlɩŋ sakɩyɛ taa yɔ, nɛ ma nɛ ɩ ɖa-taabalɩyɛ cɛyɩsaa nɛ pɩkɩlɩ.

Mancalɩ wobu kediɣzaɣ lɩm hɛkʋ taa tɛtʋ ndʋ payaɣ se Bougainville yɔ tɩ-taa lɛ, mankatɩ halʋ nɔɔyʋ nɛ ɛ-walʋ. Pa-naalɛ paawɛɛ nɛ pamʋʋyʋʋ nɛ pɔñɔtʋʋnɩ-m nɛ pɔpɔzɩ-m se: «Ŋtɔzʋʋ ɖɔ-yɔɔ?» Mɔntɔzaa se maasusi tɔm halʋ ɛnʋ nɛ ɛ-walʋ alɩwaatʋ ndʋ mantalɩ Port-Moresby yɔ. Maapaɣzɩ-wɛ Bibl kpɛlɩkɩnʋʋ pʋcɔ nɛ pʋwayɩ, mɔnpɔzɩ egeetiye taa koobu nɔɔyʋ se ewolo pɩ-yɔɔ nɛ ɛkpɛlɩkɩnɩ-wɛ Bibl. Lɛɛlɛɛyɔ lɛ, pamɩyɩsɩ pa-naalɛ lɩm. Wazasɩ sakɩyɛ nzɩ mehiɣ pɩnzɩ 3 nzɩ malabɩ Papuwazii Nuvɛɛlɩ Kiinee ɛjaɖɛ taa yɔ sɩ-taa lɛɛka lɛ.

PƖƖÐƆKƖNƖ ÐƆ-HƆƲ

Ma nɛ Adel

Pʋcɔ nɛ mankʋyʋʋ Coron pɩnaɣ 1978 taa lɛ, mankatɩ koobu halɩñɩnʋ kɩbanʋ nɔɔyʋ. Payaɣ-ɩ se Adel nɛ ɛlaɣaɣ kɩlaŋ sakɩyɛ. E-ɖeke ɛcɔŋnaɣnɩ e-piya Samuel nɛ Shirley pɔ-yɔɔ nɛ alɩwaatʋ kʋɖʋmtʋ ndʋ tɩ-taa lɛ, ɛlakɩ paa ɖooye nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ. Ɛcɔŋnaɣ ɖɔɖɔ e-ɖoo yɔɔ, ɛlɛ kaakpadɩyaa. Pɩtalɩ mai 1981 lɛ, manpɩsɩ Filipiini ɛjaɖɛ taa nɛ ma nɛ Adel ɖɩɖɔkɩ nesi. Ðɩɖɔkɩ nesi nɛ pɩtɛ lɛ, mɔnsɔzɩ Adel yɔɔ nɛ ɖɩla paa ɖooye nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ nɛ ɖɩkpɛndɩ nɛ ɖɩcɔŋnɩ ɖɔ-hɔʋ yɔɔ.

Ma nɛ Adel nɛ ɖe-piya Samuel nɛ Shirley, alɩwaatʋ ndʋ ɖɩɩwɛ Palawan nɛ ɖɩlakɩ ɖɛ-Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ yɔ

Paa maawɛnɩ hɔʋ yɔ, pɩnaɣ 1983 taa, paha-m waɖɛ se manpɩsɩ nʋmɔʋ lɩzɩyʋ kiya Linapacan lɩm hɛkʋ taa tɛtʋ taa Palawan egeetiye taa. Ma nɛ mɔ-hɔʋ ɖɩkʋyaa nɛ ɖiwolo peeɖe, nɛ Yehowa Aseɣɖe Tʋ nɔɔyʋ taawɛɛ lone nɖɩ ɖɩ-taa. Pɩlabɩ pɩnaɣ pʋwayɩ lɛ, Adel ɖoo sɩ. Paa mbʋ yɔ, pɩɩɖɔkɩnɩ-ɖʋ tɔm susuu tʋmɩyɛ taa, nɛ mbʋ kaasɩnɩnɩ-ɖʋ nɛ ɖɩɖɔkɩ ɖa-laŋɩyɛ laŋwɛɛkɩyɛ alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa. Ðɩɩpaɣzɩ kpɛlɩkɩnʋʋ ɛyaa sakɩyɛ Bibl Linapacan tɛtʋ taa nɛ pɛɖɛɣaɣnɩ ɛsɩndaa camɩyɛ; nɛ pitileɖi lɛ pɩpɔzɩ-ɖʋ Kewiyaɣ kpaaŋ cikpeluu nakʋyʋ. Peeɖe ɖa-maɣmaɣ ɖɩma nakʋyʋ. Ðɩtalɩ peeɖe nɛ pɩla pɩnzɩ 3 lɛ, ɖa-taa kaalabɩ leleŋ siŋŋ se ɛyaa 110 kɔm Krɩstʋ sɩm yɔɔ tɔzʋʋ sɔnzɩ taa; nɛ ɖɩkʋyɩ peeɖe lɛ, pa-taa sakɩyɛ ɖɛnɩ ɛsɩndaa nɛ paha pa-tɩ nɛ pamɩyɩsɩ-wɛ lɩm.

Pɩnaɣ 1986 taa, petiyini-m Culion lɩm hɛkʋ taa tɛtʋ taa. Canasɩ kaaɖɔ peeɖe kpem. Pʋwayɩ lɛ paha Adel ɖɔɖɔ waɖɛ se ɛpɩsɩ nʋmɔʋ lɩzɩyʋ kiya. Kiɖe tɛɛ lɛ, sɔɔndʋ kpaɣaɣ-ɖʋ se ɖisusi tɔm ɛyaa mba pɛwɛnɩ canatʋ kʋdɔŋ yɔ. Ɛlɛ, egeetiye taa koobiya sɩnɩ-ɖʋ nɛ ɖa-taa tɛ se mba pɛwɛnɩ canatʋ kʋdɔŋ yɔ, palabɩ-wɛ kɔyɛ nɛ pa-kʋdɔŋ ɛɛpɩzɩɣ nɛ kɩɖɛɛ-ɖʋ. Ɛyaa mba canatʋ kʋdɔŋ kaakpa-wɛ yɔ, pa-taa nabɛyɛ wokaɣ kediɣzisi koobu halɩñɩnʋ nɔɔyʋ ɖɩɣa taa. Pitileɖi lɛ, sɔɔndʋ taatasɩɣ-ɖʋ kpaʋ se ɖisusi Bibl taa lidaʋ tɔm ɛyaa mba pɩlakaɣ-wɛ ɛzɩ Ɛsɔ nɛ ɛyaa lalaa pɔlɔ-wɛ yɔ. Alɩwaatʋ ndʋ ɖɩnaɣaɣ se ɛyaa mba pɩwɩɣaɣ-wɛ siŋŋ yɔ pa-taa lakaɣ leleŋ se wiɖiyi pakaɣ wɛnʋʋ tɔnʋʋ taa alaafɩya kiya yɔ, pɩkɛdaɣnɩ-ɖʋ siŋŋ.—Luka 5:​12, 13.

Ɛzɩma ɖɩlaba nɛ Culion tɛtʋ taa wezuu caɣʋ malɩnɩ ɖe-piya? Ma nɛ Adel, ɖɩɩya Coron tɛtʋ taa koobiya halɩñɩma 2 se pɔkɔɔ nɛ pɛwɛɛ ɖɛ-tɛ se pɩsa nɛ ɖe-piya wɛɛnɩ taabalaa kɩbama. Koobiya mba paakɛ piya pelesi. Samuel, Shirley nɛ piya pelesi nzɩ paawɛɛ nɛ pasɩɣnɩ ɛyaa se patɩlɩ toovenim, pɛkpɛlɩkaɣnɩ piya sakɩyɛ nɛ ma nɛ Adel ɖɩkpɛlɩkɩɣnɩ piya nzɩ sɩ-lʋlɩyaa. Halɩ alɩwaatʋ natʋyʋ ɖɩkpɛlɩkaɣnɩ hɔŋ 11. Pitileɖi lɛ, ɖɩwɛɛnɩ Bibl kpɛlɩkɩyaa sakɩyɛ mba pɛɖɛɣaɣnɩ ɛsɩndaa camɩyɛ yɔ, nɛ piyeba nɛ ɖɩpɩsɩ ɛgbɛyɛ.

Kiɖe tɛɛ lɛ, men-ɖeke maakɛnɩ ɛgbɛyɛ taa ɛzʋtʋyʋ egeetiye nɖɩ ɖɩ-taa. Pʋyɔɔ Ɛgbɛyɛ piliŋa pɔzɩ-m se mɔncɔŋnɩ kpɩtaʋ taa kediɣzisi nzɩ Culion tɛtʋ taa tɔm susuyaa 8 lakaɣ yɔ sɩ-yɔɔ, nɛ mɛntɛ mɔncɔnɩ ɖɔɖɔ kediɣzisi nzɩ Marily tɛtʋ taa tɔm susuyaa 9 lakaɣ yɔ sɩ-yɔɔ. Pɩɩwɛɛ se ɖɩsʋʋ kpɩyʋʋ nɛ ɖɩla ñɩɣtʋ 3 pʋcɔ nɛ ɖɩtalɩ Marily tɛtʋ taa. Kediɣzisi tɛŋ lɛ, ma nɛ mɔ-hɔʋ ɖɩkpakaɣ ñɩɣtʋ sakɩyɛ nɛ ɖɩkpaɣ pʋŋ egeetiye taa nɛ ɖɩkpɛlɩkɩɣnɩ ɛyaa Bibl tɛtʋ ndʋ payaɣ se Halsey yɔ tɩ-taa.

Pɩtɛmnaa se ɛyaa sakɩyɛ mʋ toovenim Marily nɛ Halsey tɛtʋ taa; piyeba nɛ ɖɩma Kewiyaɣ kpaamɩŋ lona ana a-naalɛ a-taa. Ɛzɩ Linapacan tɛtʋ taa yɔ, koobiya nɛ ɛyaa mba toovenim tɔm kaakɛdɩnɩ-wɛ yɔ, mba kaahanɩ wondu ndʋ ɖɩmanɩ Kewiyaɣ kpaamɩŋ ɛnɩ yɔ tɩ-hɔɔlʋʋ sɔsɔʋ, nɛ mba kaalabɩnɩ tʋmɩyɛ nɛ ɖɩma kpaamɩŋ ɛnɩ. Ɛyaa 200 pɩzaɣ se pacaɣ Marily kpaaŋ taa, nɛ papɩzaɣ se pawalɩsɩ kpaaŋ ŋgʋ. Pʋyɔɔ lɛ, ɖɩpɩzaɣ nɛ ɖɩlakɩ kigbeɣliŋ kɩ-taa.

MAAWƐ KƲÑƆWIYE TAA, MAAWƐ MEN-ÐEKE, NƐ MANÐAƔNƖ HIƔU TAA LELEŊ

Pɩnaɣ 1993 taa, alɩwaatʋ ndʋ ɖe-piya paɣlaa yɔ, ma nɛ Adel ɖɩpaɣzɩ egeetiye yɔɔ cɔnʋʋ tʋmɩyɛ Filipiini ɛjaɖɛ taa. Pʋwayɩ pɩnaɣ 2000 taa, mowobi Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ falɩsʋʋ sukuli taa se pafalɩsɩ-m nɛ manpɩsɩ wɩlɩyʋ sukuli ŋgʋ kɩ-taa. Mamaɣzaɣ se mantɩmʋna se mala tʋmɩyɛ nɖɩ, ɛlɛ Adel kpazaɣ-m ɖoŋ tam. Ɛtɔzɩ-m se Yehowa kaɣ-m haʋ ɖoŋ se pɩsa nɛ mala tʋmɩyɛ kɩfaɖɛ nɖɩ. (Filp. 4:13) Adel kaaɖiɣzinaa se tɔm ndʋ tɩkɛ toovenim mbʋ pʋyɔɔ yɔ ɛlakaɣ ɛ-tʋmɩyɛ paa ɛɛkɛ kʋdɔndʋ yɔ.

Pɩnaɣ 2006 taa, ɖɔkɔtɔnaa wili Adel nɛ pana se ɛwɛnɩ kʋdɔŋ ŋgʋ payaɣ se maladie de Parkinson yɔ; alɩwaatʋ ndʋ lɛ, maakɛ wɩlɩyʋ Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ falɩsʋʋ sukuli taa. Piisidi ɖa-ñʋʋ taa. Alɩwaatʋ ndʋ meheyi Adel se ɖiyele ɖa-tʋmɩyɛ nɛ manpɩzɩ mɔncɔnɩ ɛ-yɔɔ yɔ, ecosi-m se: «Mentendi-ŋ, ñɩnɩ ɖɔkɔtɔ nɔɔyʋ nɛ ɛcɔnɩ man-kʋdɔŋ ɖeɖe, nɛ manawa se Yehowa kaɣ-ɖʋ sɩnʋʋ nɛ ɖiwolo ɖa-tʋmɩyɛ yɔɔ.» Pɩnzɩ 6 nzɩ sɩtɩŋ pʋwayɩ yɔ sɩ-taa, Adel wobi pɩ-yɔɔ nɛ ɛlakɩ Yehowa tʋmɩyɛ nɛ ɛtaanɩɣzɩɣ. Alɩwaatʋ ndʋ ɛtaapɩzɩɣ ɖɔm yɔ, ɛcakaɣ kaakalasɩ cɛɛcɛ taa nɛ esusuu tɔm. Alɩwaatʋ ndʋ ɛtaapɩzɩɣ yɔɔdʋʋ yɔ, ecosaɣ tɔm yɔɔ nɛ tɔm piye kʋɖʋmɖɩyɛ yaa tɔm pee 2 kediɣzisi taa. Ðoŋ ɖoŋ lɛ, koobiya tiyaɣni Adel message waa nɛ pawɩlɩɣ-ɩ pɛ-ɛsɩmɩyɛ kɩɖaʋ kɩbaŋʋ ŋgʋ ɛhaɣ laŋɩyɛ ɖɔkʋʋ nʋmɔʋ taa yɔ kɩ-yɔɔ, pɩkɔɔ pɩsɩɩnɩ alɩwaatʋ ndʋ ɛsɩbɩ pɩnaɣ 2013 taa yɔ. Ma nɛ ma-halʋ kʋsɔɔlʋ nɛ siɣsiɣ tʋ Adel ɖɩɩwɛʋ yɔ, pɩcɛzɩ pɩnzɩ 30; pʋyɔɔ alɩwaatʋ ndʋ ɛsɩba yɔ, mantasɩ sʋʋ kʋñɔwiye taa nɛ pɩtasɩɣ-m labʋ ɛzɩ mɛwɛ men-ɖeke yɔ.

Adel kaasɔɔlaa se mowolo man-tʋmɩyɛ yɔɔ, nɛ mbʋ malaba. Maawɛnɩ tʋma sakɩyɛ, nɛ pɩsɩnɩ-m nɛ pɩɩkɩlɩɣ-m labʋ ɛzɩ mɛwɛ men-ɖeke yɔ. Kpaɣnɩ pɩnaɣ 2014 nɛ piwolo pɩnaɣ 2017 taa, paha-m waɖɛ se menkilimiɣ agbaa wena a-taa pɔyɔɔdʋʋ tagalɔɔgɩ kʋnʋŋ nɛ awɛ ajɛɛ wena a-taa paaɖɩɣ ɖɛ-Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ nʋmɔʋ yɔ a-yɔɔ. Pʋwayɩ lɛ, paha-m waɖɛ se menkilimiɣ agbaa wena ayɔɔdʋʋ tagalɔɔgɩ kʋnʋŋ nɛ awɛ Tayɩwaanɩ, Etaazuunii nɛ Kanadaa ajɛɛ taa yɔ a-yɔɔ. Pɩnaɣ 2019 taa, maakɛ wɩlɩyʋ Kewiyaɣ tɔm susuyaa sukuli ŋgʋ palabɩ aŋglɛɛ kʋnʋŋ taa Ɛndɩ nɛ Tayɩlandɩ ajɛɛ taa yɔ kɩ-taa. Mehiɣ taa leleŋ sɔsɔŋ tʋma ana a-tɩŋa a-taa. Mehikiɣ taa leleŋ nɛ pɩkɩlɩɣ alɩwaatʋ ndʋ mankaŋ ma-lɩmaɣza kpeekpe Yehowa tʋmɩyɛ yɔɔ yɔ.

PAA ƐZƖMTAA LƐ, PASƖƔAƔNƖ-ÐƲ

Paa tʋmɩyɛ nɖɩ ɖɩ-taa, koobiya mba mankataɣ yɔ ma nɛ wɛ ɖɩpɩsaɣ taabalaa siŋŋ, pʋyɔɔ alɩwaatʋ ndʋ pɩpɔzʋʋ se mɛnɖɛɛ nɛ meyele-wɛ yɔ, pɩtaawɛɛ kɛlɛʋ. Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa, mɛnkpɛlɩkaa se pɩwɛɛ se mantaa Yehowa liu kiya. Ðoŋ ɖoŋ lɛ, manaɣaɣ ɛzɩma ɛsɩɣaɣnɩ-m yɔ; pɩsɩnɩ-m nɛ mentisi faaa nɛ mala lɛɣzɩtʋ ndʋ payɩ tɩkɔŋaɣ me-wezuu caɣʋ taa yɔ nɛ ma-laŋɩyɛ pilim. Lɛɛlɛɛyɔ lɛ, mɛnkɛ nʋmɔʋ lɩzɩyʋ kiya Filipiini ɛjaɖɛ taa. Mɛwɛ taa leleŋ taa mɛ-ɛgbɛyɛ kɩfaɖɛ taa; ɛgbɛyɛ nɖɩ ɖɩɖʋʋ-m nesi nɛ ɖɩcɔŋnɩ mɔ-yɔɔ, ɖɩpɩsɩ mɔ-hɔʋ. Man-taa wɛ leleŋ ɖɔɖɔ se Samuel nɛ Shirley pɛwɛɛ nɛ pamaɣzɩɣnɩ po-ɖoo tisuu.—3 Yoh. 4.

Ɛgbɛyɛ pɩsɩ mɔ-hɔʋ ŋgʋ kɩcɔŋnɩ mɔ-yɔɔ yɔ

Toovenim taa lɛ, mankatɩ kala sakɩyɛ me-wezuu caɣʋ taa; a-taa naɖɩyɛ lɛ alɩwaatʋ ndʋ manaɣaɣ ma-halʋ kʋsɔɔlʋ lʋkaɣnɩ kʋdɔŋ sɔsɔʋ nakʋyʋ nɛ ɛkɔɔ ɛsɩ yɔ. Pɩɩpɔzaa ɖɔɖɔ se mɛlɛɣzɩ mɛ-wɛtʋ nɛ tɩmʋnɩ wɛtʋ kɩfatʋ sakɩyɛ. Ɛlɛ, menɖiɣzinaa se Yehowa ‘tiposini ɖa-taa nɔɔyʋ.’ (Tʋma 17:27) «Yehowa nesi tɩkɩlɩ tobi» se pɔtɔ se ɛɛpɩzɩɣ nɛ ɛsɩnɩ ɛ-sɛyaa nɛ ɛkpazɩ-wɛ ɖoŋ, paa pɛwɛ lona wena awɛ poliŋ yɔ a-taa yɔ. (Iza. 59:1) Yehowa weyi ɛkɛ man-Kaaʋ yɔ, ɛwɛ mɔn-cɔlɔ me-wezuu caɣʋ kpeekpe taa, nɛ pʋyɔɔ lɛ mɛwɛnɩ ɛsɩmɩyɛ ɛ-yɔɔ siŋŋ. Mantaawɛɛ men-ɖeke kpa.

a Kalɩ La Tour de Garde, 15 décembre 1972, hɔɔlɩŋ 745-751.