Palʋlɩ-m 22 décembre 1929 wiye Noville tɛtʋ taa. Tɩɩkɛ kɔfɩnaa 9 mba pɔñɔtɩnɩ Bastogne tɛtʋ yɔ pa-taa nakʋyʋ. Kɔfɩnaa mba paawɛ Pɛlɩziiki egeetiye nɖɩ payaɣ se Ardennes yɔ ɖɩ-taa. Mɔntɔzʋʋ alɩwaatʋ ndʋ maakɛ pɩɣa nɛ ma nɛ ma-lʋlɩyaa ɖɩwɛɛ kɔfɩ ŋgʋ kɩ-taa yɔ tɩ-yɔɔ. Ma nɛ me-neu Raymond ɖɩñazaɣ naŋ hɩlɩm paa evemiye nɖɩ, nɛ ɖɩsɩɣna nɛ pɔkɔŋnɩ tɔɔnaɣ ɖɩɣa. Nɔɔ kʋɖʋmaɣ kaawɛ ɛyaa hɛkʋ taa tɛtʋ cikpetu ndʋ tɩ-taa ɖɩɩwɛɛ yɔ tɩ-taa, nɛ ɛyaa ñakaɣ pana kpem nɛ pasɩɣnɩ ɖama.

Payaɣ man-caa se Emile nɛ payaa mon-ɖoo Alice. Paakɛ Katooliki ñɩma nɛ pataaleɣyiɣni cooci ŋgʋ. Powokaɣ cooci paa Kujuka ŋga. Ɛlɛ pɩtalɩ ɛzɩ pɩnaɣ 1939 taa mbʋ yɔ lɛ, nʋmɔʋ lɩzɩyaa nabɛyɛ lɩɩnɩ Aŋgletɛɛrɩ nɛ pɔkɔɔ ɖɛ-tɛtʋ taa nɛ paha man-caa waɖɛ se ɛpaɣzɩ mʋʋ fenaɣ fenaɣ takayaɣ ŋga payaɣaɣ se Consolation yɔ ɖoŋ ɖoŋ, (takayaɣ ŋga payaɣ lɛɛlɛɛyɔ se Réveillez-vous !). Peeɖe man-caa ɖiɣzini kpaagbaa se tɔm ndʋ takayaɣ ŋga kɔyɔɔdʋʋ yɔ tɩkɛ toovenim, nɛ ɛpaɣzɩ Bibl kalʋʋ. Eyebi cooci wobu lɛ, ɖɔ-cɔlɔ ñɩma mba taabalɩyɛ kaawɛ ɛ nɛ wɛ pɛ-hɛkʋ taa yɔ, papaɣzɩ-ɩ kaɖɩnʋʋ siŋŋ. Paañɩɣ man-caa yɔɔ se ɛtaalɩɩ Katooliki cooci taa, piyeba nɛ ɛ nɛ wɛ pɔhɔ tɔm siŋŋ.

Pɩɩcɛyɩ-m siŋŋ alɩwaatʋ ndʋ mana pañɩkaɣ man-caa yɔɔ mbʋ yɔ. Piyeba nɛ mantɩmnɩ Ɛsɔ nɛ ma-laŋɩyɛ pilim se ɛsɩnɩ man-caa. Adɩma ana a-tɔm mɔyɔɔdɩ tɔm ñʋʋ kʋnɛ ki-kiɖe tɛɛ. Pazɩ pazɩ lɛ, ɖɔ-cɔlɔ ñɩma mba, peyele man-caa kaɖɩnʋʋ, nɛ pɩɩha-m taa leleŋ siŋŋ. Peeɖe man-taa tɛma se Yehowa kɛ «adɩma Welisiyu.»

Caama ɛjaɖɛ taa Naazii ñɩma kɔm Pɛlɩziiki wayɩ se poyooni-kʋ 10 mai 1940 wiye. Piyeba nɛ ɛyaa  sakɩyɛ lɩɩ ɛjaɖɛ taa nɛ pese. Ðɔ-hɔʋ sewa nɛ kiwolo Fransɩɩ hadɛ kiŋ hɔɔlʋʋ taa. Alɩwaatʋ ndʋ ɖɩɩwɛ nʋmɔʋ taa yɔ, nabʋyʋ taa ɖɩtalɩɣ lone naɖɩyɛ taa lɛ, ɖɩnaɣ Caama sɔɔjanaa nɛ Fransɩɩ sɔɔjanaa pɛwɛɛ nɛ poyouni ɖama siŋŋ.

Pʋwayɩ ɖɩpɩsɩ ɖɔ-kɔfɩ taa lɛ, ɖɩna se mbʋ payɩ ɖɩɩwɛna yɔ, pamɩlɩ pɩtɩŋa. Ða-haɣ Bobbie ɖeke pɩɩkazaa. Pɩtɩŋa payɩ mbʋ yɔ piyeba nɛ mɔnpɔzʋʋ man-tɩ se: ‘Ɛbɛ yɔɔ yoŋ nɛ kʋñɔmɩŋ wɛ ɛjaɖɛ yɔɔ?’

Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa, koobu Emile Schrantz a kɔma nɛ ɛna-ɖʋ, nɛ pɩɩkpazɩ-ɖʋ ɖoŋ siŋŋ. Ɛɛkɛ nʋmɔʋ lɩzɩyʋ nɛ ɛgbɛyɛ taa ɛzʋtʋyʋ weyi ɛɖɔkɩ e-siɣsiɣ wɛtʋ yɔ. Ɛtɩŋnɩ Bibl yɔɔ nɛ ɛwɩlɩ-ɖʋ kpayɩ kpayɩ mbʋ pʋyɔɔ kʋñɔmɩŋ wɛɛ yɔ, nɛ ecosi ɖɔɖɔ tɔm lɛɛtʋ ndʋ mɔnpɔzɩ-ɩ wezuu caɣʋ yɔɔ yɔ tɩ-yɔɔ. Piyeba nɛ taabalɩyɛ kɩbanɖɛ wɛɛ ma nɛ Yehowa ɖɛ-hɛkʋ taa nɛ man-taa tɛ se ɛkɛ Ɛsɔ sɔɔlɩm tʋ.

Halɩ pʋcɔ nɛ you tɛ lɛ, ɖɔ-hɔʋ naɣaɣ koobiya nɛ kɩ nɛ wɛ pɔyɔɔdʋʋ ɖoŋ ɖoŋ. Août 1943 taa, koobu José-Nicolas Minet kɔm ɖɔ-kɔfɩ taa se ɛyɔɔdɩ samaɣ taa tɔm. Ɛpɔzɩ-ɖʋ se: «Asɔɔlaa se pamɩyɩsɩ-ɩ lɩm?» Man-caa kpazɩ e-nesi nɛ ma ɖɔɖɔ mankpazɩ me-nesi. Pamɩyɩsɩ-ɖʋ lɩm pɔɔ cikpelaɣ nakɛyɛ taa kɔfɩ ŋgʋ kɩ-taa ɖɩwɛɛ yɔ kɩ-cɔlɔ.

Décembre 1944 taa, Caama sɔɔjanaa paɣzɩ Caama you naalɛ ñɩŋgʋ kɛdɛzaɣ hɔɔlʋʋ ŋgʋ kɩɩsa miŋ siŋŋ yɔ Erɔɔpɩ wɩsɩ ɖɩɖʋyɛ taa. Paya you ŋgʋ se Ardennes you. Ðɩɩñɔtɩnɩ ɖenɖe paawɛɛ nɛ palakɩ you yɔ, nɛ ɖɩɩmɛlɩ ɖa-ɖɩɣa hɔɔlʋʋ ŋgʋ kɩɩwɛ tɛtɛɛ yɔ kɩ-taa fenaɣ kʋɖʋmaɣ nɛ ɖɩtɩlɩɩnɩ awayɩ. Kɩyakʋ nakʋyʋ malɩwa se manɖʋʋ kpɩna tɔɔnaɣ lɛ, pɔtɔ bɔmbɩ nakʋyʋ nɛ kitii ɖɔ-kɔfɩ taa nɛ kɩyɔkɩ ɖa-laŋaɣ lɔbɩtʋ. Amerika sɔɔja nɔɔyʋ kaañɔtɩnɩ ɖenɖe mɛwɛɛ yɔ nɛ ekoo nɛ eheyi-m se: «Pabɩ tataa!» Peeɖe mensewa nɛ mowolo manpabɩ ɛ-cɔlɔ, nɛ ɛkpaɣ e-hulaɣ ŋga palabɩnɩ ñɩɣtʋ yɔ nɛ ɛpamɩ-m se ɛkandɩyɩ mɔ-yɔɔ.

You tɛma lɛ, ɖɩla ɖʋtʋ se pɩsa nɛ ɖɩyɔɔdʋʋnɩ ɛgbɛyɛ nɖɩ ɖɩwɛ Liège yɔ ɖɩ-taa mba ɖoŋ ɖoŋ. Ɛgbɛyɛ nɖɩ, ɖɩɩwɛ ɖɛ-tɛ nɛ hayo kiŋ nɛ ɖiiposini-ɖʋ nɛ kilomɛtawaa ɛzɩ 90 mbʋ yɔ. Alɩwaatʋ wɛɛ nɛ tɩɖɛɣ lɛ, ɖɩɖʋ ɛgbɛyɛ cikpeɖe naɖɩyɛ Bastogne. Manpaɣzɩ tʋmɩyɛ labʋ tʋmɩyɛ nɖɩ ɖɩcɔŋnɩ lambuunaa mʋʋ ɖeɖe yɔ ɖɩ-taa nɛ mehiɣ waɖɛ nɛ mɛnkpɛlɩkɩ paɣtʋ yɔɔ tɔm. Pʋwayɩ, manpɩsɩ komina  tʋmlaɖʋ nɔɔyʋ ɖe-egeetiye taa. Pɩnaɣ 1951 taa, ɖɩlabɩ egeetiye kigbeɣluu cikpeluu nakʋyʋ Bastogne. Ɛyaa ɛzɩ 100 mbʋ yɔ kaakɔmnɩ kigbeɣluu ŋgʋ. Koobu halɩñɩnʋ Elly Reuter ɖɔɖɔ kaakɔm kigbeɣluu ŋgʋ; ɛɛkɛ nʋmɔʋ lɩzɩyʋ weyi ɛwɛ kpekpeka siŋŋ yɔ. Ɛɛsa cɛɛcɛ kilomɛtawaa 50 nɛ ɛkɔɔ kigbeɣluu ŋgʋ. Pitileɖi lɛ, ma nɛ ɩ ɖɔ-tɔm kɛdɩnɩ ɖama nɛ ɖɩpaɣzɩ ɖama ɖanʋʋ. Paaya Elly se ewolo Galaadɩ sukuli Etaazuunii ɛjaɖɛ taa. Ɛlɛ ɛma ɖa-tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ sɔsɔɖɛ taa mba takayaɣ nɛ eheyi-wɛ mbʋ pʋyɔɔ ɛɛpɩzɩɣ se ewolo sukuli ŋgʋ yɔ. Koobu Knorr ɖɛɣaɣnɩ nɔɔ ɖa-tʋmɩyɛ alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa. Ecosi-i nɛ sɔɔlɩm se pɩtɩla, wiɖiyi ɛ nɛ ɛ-walʋ pakaɣ wobu Galaadɩ sukuli. Ðɩɖɔkɩ nesi février 1953 taa.

Pɩnaɣ kʋɖʋmaɣ ŋga ka-taa, ma nɛ Elly ɖiwobi société du Monde Nouveau kigbeɣluu ŋgʋ palabɩ Yankee Stadium, Niyuu Yɔrɩkɩ tɛtʋ taa yɔ. Mankatɩ koobu nɔɔyʋ peeɖe nɛ ɛñɩnɩ-m tʋmɩyɛ kɩbanɖɛ naɖɩyɛ nɛ eheyi-m se mankʋyɩ mɛn-tɛ nɛ mowolo mancaɣ Etaazuunii. Ma nɛ Elly ɖɩtɩmnɩ Yehowa tɔm ndʋ tɩ-yɔɔ nɛ pɩtɛ lɛ, ɖikizi tʋmɩyɛ nɖɩ nɛ ɖɩpɩsɩ Pɛlɩziiki se ɖɩɖʋ nesi ɛgbɛyɛ cikpeɖe nɖɩ ɖɩwɛ Bastogne yɔ; tɔm susuyaa 10 mbʋ yɔ kaawɛnɩ ɖɩ-taa. Pɩnaɣ ŋga katɩŋ pʋwayɩ yɔ, Yehowa kaawazɩ-ɖʋ nɛ ɖɩlʋlɩ abalɩbɩɣa nɛ ɖɩyaa-kɛ se Serge. Pɩlabɩ pʋtɔdɩyɛ se fenasɩ 7 wayɩ, Serge hɩnɩ kʋdɔŋ nɛ ɛsɩ. Ðɩtɩmnɩ Yehowa nɛ ɖiheyi-i laŋwɛɛkɩyɛ nɖɩ ɖɩ-taa ɖɩwɛɛ yɔ ɖɩ-tɔm, nɛ sɩɖaa femtu lidaʋ kpazɩ-ɖʋ ɖoŋ.

Octobre 1961 taa, maahiɣ tʋmɩyɛ naɖɩyɛ, nɛ manpɩzaɣ se malabɩ-ɖɩ kɩyakɩŋ nɩɩyɩ kpɩtaʋ taa; ɖɩpɩzaɣ se ɖɩha-m nʋmɔʋ nɛ mɛnkɛ nʋmɔʋ lɩzɩyʋ. Evemiye kʋɖʋmɖɩyɛ nɖɩ ɖi-wiye, Pɛlɩziiki ɛgbɛyɛ piliŋa taa koobu nɔɔyʋ ya-m kaŋgalaafu yɔɔ. Ɛpɔzɩ-m se manpɩzɩɣ nɛ manpaɣzɩ egeetiye taa lɩm ɖʋʋ tʋmɩyɛ na (tʋmɩyɛ nɖɩ payaɣ lɛɛlɛɛyɔ se egeetiye yɔɔ cɔnʋʋ tʋmɩyɛ). Peeɖe mɔnpɔzɩ-ɩ se: «Ðɩɩpɩzɩɣ nɛ ɖɩcalɩnɩ labʋ nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ pʋcɔ nɛ ɖɩla tʋmɩyɛ nɖɩ?» Koobu ɛnʋ etisi se ɖɩpɩzɩɣ nɛ ɖɩla nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ nɛ pʋcɔ. Ðɩlabɩ nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ fenasɩ 8 lɛ, ɖɩpaɣzɩ egeetiye yɔɔ cɔnʋʋ tʋmɩyɛ septembre 1962 taa.

Ðɩlabɩ pɩnzɩ 2 egeetiye yɔɔ cɔnʋʋ tʋmɩyɛ taa lɛ, payaa-ɖʋ se ɖiwolo nɛ ɖɩla tʋmɩyɛ Prukisɛɛlɩ Betɛɛlɩ taa. Ðɩpaɣzɩ tʋmɩyɛ labʋ peeɖe octobre 1964 taa. Ðihiɣ wazasɩ sakɩyɛ tʋmɩyɛ kɩfaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa. Koobu Knorr kɔm nɛ ekilimi ɖɛ-tɛ Betɛɛlɩ yɔɔ pɩnaɣ 1965 taa nɛ pitileɖi lɛ, paha-m waɖɛ se mɛnkɛ ɛgbɛyɛ piliŋa yɔɔ cɔnɩyʋ. Pɩɩɖɩɣzɩ-m kpem. Pʋwayɩ lɛ, payaa ma nɛ Elly se ɖiwolo Galaadɩ sukuli ɖaŋ 41 ñɩŋgʋ. Tɔm ndʋ Koobu Knorr kaayɔɔdaa pɩlakɩ pɩnzɩ 13 yɔ, tɩlaba. Ðɩtɛm sukuli ŋgʋ nɛ pɛcɛlɩ-ɖʋ ɖa-takayɩsɩ lɛ, ɖɩpɩsɩ Pɛlɩziiki Betɛɛlɩ taa.

Pɩnzɩ sakɩyɛ taa, mehiɣ waɖɛ nɛ malabɩnɩ tʋmɩyɛ sɩmtʋ ndʋ mɛwɛnɩ paɣtʋ yɔɔ yɔ nɛ manɖʋ nesi nɛ palʋ Yehowa sɛyaa wala yɔɔ Erɔɔpɩ nɛ hɔɔlɩŋ lɛɛŋ taa. (Filp. 1:7) Piyeba nɛ mankatɩ ajɛɛ wena acɛzɩ 55 nɛ paɖɩɣ ɖa-tʋma nʋmɔʋ a-taa yɔ a-taa komina ñʋndɩnaa. Mantaaheyiɣ komina ñʋndɩnaa mba lɛɣtʋ ndʋ maawɛnɩ paɣtʋ hɔɔlʋʋ taa yɔ tɩ-tɔm, ɛlɛ meheyaɣ-wɛ se mɛnkɛ «Ɛsɔ tɛ ɛyʋ.» Paa ɛzɩmtaa lɛ, mantɩmaɣnɩ Yehowa se ɛwɩlɩ-m nʋmɔʋ, mbʋ  pʋyɔɔ yɔ manawa se «wiyaʋ [yaa tɔm hʋyʋ] laŋɩyɛ wɛ ɛzɩ lemisi yɔ Yehowa nesi taa. Eɖiyiɣ-ɖɩ nɛ ewokini ɖenɖe ɛsɔɔlaa yɔ.»—Adu. 21:1.

Menɖiɣni tɔzʋʋ kɛdaɣ ŋga ma nɛ Erɔɔpɩ paɣtʋ lɩzɩyʋ nɔɔyʋ ɖɩlaba yɔ kɔ-yɔɔ. Maapɔzɩ tam sakɩyɛ se mɔyɔɔdɩnɩ-ɩ, nɛ pʋwayɩ etisi. Ɛyɔɔdaa se: «Cɛcɛsɩ 5 ɖeke mahaɣ-ŋ, pɩɩcɛzɩɣ pɩ-yɔɔ.» Peeɖe mɔnsɔbɩ ma-ñʋʋ nɛ manpaɣzɩ tɩmʋʋ. Paɣtʋ lɩzɩyʋ ɛnʋ ɛpɔzɩ-m nɛ pana se ɛbɛ mɛwɛɛ nɛ malakɩ. Mankʋsɩ ma-ñʋʋ nɛ meheyi-i se: «Mɛnsɛ Ɛsɔ se ɛlabaɣ lɛ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ ŋkɛ ɛ-lɩmɖʋyaa taa nɔɔyʋ.» Ɛpɔzɩ-m se: «Suwe ŋcaɣ yɔɔdʋʋ?» Peeɖe mawɩlɩ-ɩ Roma mba 13:4. Ɛlakaɣ Protɛsɩtaŋ cooci, pʋyɔɔ mayaɣ ŋga kotukuni ɛ-laŋɩyɛ. Ɛbɛ lɩ pɩ-taa? Ɛha-m cɛcɛsɩ 30, nɛ ma nɛ ɩ ɖɩla kɛdaɣ kɩbaŋa. Halɩ ɛyɔɔdaa se ɛwɛnɩ ñamtʋ tʋmɩyɛ nɖɩ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa lakɩ yɔ ɖɩ-yɔɔ.

Pɩnzɩ sakɩyɛ taa, Yehowa samaɣ lʋbɩ tam sakɩyɛ Erɔɔpɩ tɔm hʋyaa ɛsɩndaa hɔɔlɩŋ ɩnɛ ɩ-taa: Ɛzɩma Krɩstʋ mba ɩɩɖʋʋ nɔɔ ɛjaɖɛ tɔm taa yɔ, hɔɔlɩŋ weyi itukuuni piya yɔɔ cɔnʋʋ yɔɔ yɔ, ɖa-tʋma yɔɔ lambuu hɛyʋʋ nɛ tɔm lɛɛtʋ. Pɩɩkɛnɩ-m waɖɛ sɔsɔɖɛ se manɖʋ nesi lʋbɩyɛ nɖɩ ɖɩ-hɔɔlɩŋ sakɩyɛ taa, nɛ mana ɛzɩma Yehowa sɩnɩ-ɖʋ nɛ ɖɩwa yɔ. Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa lʋbɩ Erɔɔpɩ tɔm ɖɩhʋyɛ sɔsɔyɛ nɖɩ ɖɩlʋkɩ ɛyaa wala yɔɔ yɔ ɖɩ-ɛsɩndaa nɛ pawa nɛ pɩcɛzɩ tam 140.

Pʋwayɩ, ma nɛ koobu Philip Brumley weyi ɛlɩnɩ ɖa-tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ sɔsɔɖɛ taa yɔ, nɛ koobu Valter Farneti weyi ɛlɩnɩ Itaalii yɔ, ɖɩkpɛndaa nɛ ɖɩla tʋmɩyɛ se ɖɩsɩnɩ ɖo-koobiya mba pɛwɛ Kubaa ɛjaɖɛ taa yɔ nɛ pɛsɛɛ Yehowa kaalɛyɩtʋ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ paaɖɩɣ ɖa-tʋma nʋmɔʋ peeɖe. Mama takayaɣ Kubaa ɛjaɖɛ lone taa caɣyʋ weyi ɛwɛ Pɛlɩziiki ɛjaɖɛ taa yɔ nɛ pʋwayɩ mankatɩ komina tʋmlaɖʋ weyi palɩzaa se ɛcɔnɩ ɖɔ-tɔm ɖeɖe yɔ. Ðɩcalɩ katʋʋ lɛ, ɖɩtaapɩzɩ nɛ ɖɩcɔnɩ tɔm ndʋ tiiyeba nɛ komina ɖɩɣ ɖa-tʋma nʋmɔʋ peeɖe yɔ ti-ɖeɖe.

Ðɩtɩmnɩ Yehowa se ɛwɩlɩ-ɖʋ nʋmɔʋ nɛ pɩtɛ lɛ, ɖɩpɔzɩ nɛ paha-ɖʋ nʋmɔʋ nɛ ɖitiyini Biblwaa 5000 Kubaa ɛjaɖɛ taa. Patanɩ Biblwaa mba ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa camɩyɛ nɛ patayɩ-wɛ koobiya; piyeba nɛ ɖa-taa tɛ se Yehowa wɛɛ nɛ ɛwazɩɣ ɖa-pana ñaɣʋ yɔɔ. Pʋwayɩ lɛ, ɖɩtasɩ pɔzʋʋ se paha-ɖʋ nʋmɔʋ nɛ ɖitiyini Biblwaa 27500. Nɛ petisi nɛ paha-ɖʋ nʋmɔʋ ɖɔɖɔ. Man-taa kaalabɩ leleŋ siŋŋ se ɖɩsɩnɩ ɖo-koobiya mba pɛwɛ Kubaa ɛjaɖɛ taa yɔ nɛ pa-taa paa weyi lɛ, ɛwɛɛnɩ ɛ-maɣmaɣ e-Bibl.

Mowobi Kubaa tam sakɩyɛ se manɖʋ nesi nɛ patɩlɩ ɖa-tʋma komina ɛsɩndaa. Piyeba nɛ taabalɩyɛ kɩbanɖɛ wɛɛ ma nɛ komina lone taa caɣyaa sakɩyɛ ɖɛ-hɛkʋ taa.

Pɩnaɣ 1994 taa, pakʋ ɛyaa nɛ pɩcɛzɩ miiliyɔɔ kʋɖʋmʋʋ Ruwandaa ɛjaɖɛ taa alɩwaatʋ ndʋ pakʋyɩ Tutsi mba yɔɔ se paɖɩzɩɣ-wɛ yɔ. Pɩlabɩ pʋtɔdɩyɛ se pakʋ ɖo-koobiya nabɛyɛ ɖɔɖɔ. Pitileɖi lɛ, pɔpɔzɩ koobiya nabɛyɛ se pala ɖʋtʋ nɛ pasɩnɩ koobiya mba pɛwɛ ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa yɔ.

Alɩwaatʋ ndʋ ma nɛ koobiya mba ɖiwoba se ɖɩsɩnɩ Ruwandaa koobiya yɔ, ɖɩtalɩ tɛtʋ sɔsɔtʋ ndʋ payaɣ se Kigaalii yɔ tɩ-taa lɛ, ɖɩna se malɩfa pɛɛ sakɩyɛ kaamʋ tɔm ɖɛzʋʋ ɖɩɣa nɛ takayɩsɩ ɖɩzɩyɛ. Pɛkɛdɩ-ɖʋ se pakʋ koobiya sakɩyɛ nɛ kpacanaa. Ɛlɛ pɛkɛdɩ-ɖʋ ɖɔɖɔ se koobiya sakɩyɛ lɩzɩ sɔɔlɩm nɛ pawɩlɩ ɖama. Kɩɖaʋ nakʋyʋ yɔ: Ðɩkatɩ Tutsi koobu nɔɔyʋ, Hutuu hɔʋ nakʋyʋ kaamɛsɩ-ɩ pɔʋ nakʋyʋ taa kɩyakɩŋ 28 nɛ pakandɩyɩ ɛ-yɔɔ; kɩɩkɛ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa hɔʋ. Ðɩɩlabɩ kediɣzaɣ nakɛyɛ Kigaalii tɛtʋ taa nɛ ɖɩkpazɩ koobiya ɖoŋ nɛ ɖɩhɛzɩ pa-laŋa; paacɛzɩ koobiya 900.

Ðɩkʋyɩnɩ peeɖe lɛ, ɖiwolo Sayiiri ɛjaɖɛ taa (nɖɩ payaɣ lɛɛlɛɛyɔ se Kɔŋgo Kinsaasaa). Ðiwoba se ɖɩñɩnɩ Ruwandaa koobiya sakɩyɛ mba pesewa nɛ powolo kʋyʋʋ ɖɩɖʋyɛ lona wena aañɔtɩnɩ Goma tɛtʋ yɔ a-taa yɔ. Ðɩtaanaɣ-wɛ, pʋyɔɔ ɖɩtɩmnɩ Yehowa nɛ ɖɩpɔzɩ-ɩ se ɛsɩnɩ-ɖʋ nɛ ɖɩna-wɛ. Pʋwayɩ lɛ, ɖɩna nɔɔyʋ ɛwɛɛ nɛ ɛɖɔŋ nɛ ɛkɔŋnɩ ɖɔ-yɔɔ, nɛ ɖɩpɔzɩ-ɩ se ɛsɩm Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa nabɛyɛ yaa we. Ecosi se: «Ɛɛɛ, mɛnkɛ Yehowa Aseɣɖe Tʋ. Pɩkɛdɩɣnɩ-m se mowoni-mɩ sɩnʋʋ kɔɔmitee cɔlɔ.» Ðɩlabɩ kediɣzaɣ nakɛyɛ nɛ ɖɩkpazɩnɩ sɩnʋʋ kɔɔmitee taa mba ɖoŋ nɛ pɩtɛ lɛ, ɖɩkatɩ koobiya mba paawɛ kʋyʋʋ ɖɩɖʋyɛ lona taa yɔ nɛ ɖɩhɛzɩ pa-laŋa nɛ ɖɩkpazɩ-wɛ ɖoŋ; paakpɛndɩ ɛzɩ 1600 mbʋ yɔ. Ðɩkalɩ-wɛ ɖɔɖɔ takayaɣ ŋga Nɔɔɖɛyaa ɛgbɛyɛ kaama-wɛ yɔ. Piitukuni koobiya siŋŋ alɩwaatʋ ndʋ panɩ laŋɩyɛ hɛzʋʋ tɔm tʋnɛ yɔ: «Ðɩtɩmɩɣ mɩ-yɔɔ kaahɛzaɣ. Ðɩnawa se Yehowa ɛɛkaɣ-mɩ lɔʋ kpa.» Nɔɔɖɛyaa ɛgbɛyɛ tɔm ndʋ, tɩkɛ toovenim siŋŋ. Sɔnɔ, koobiya mba pɛwɛ Ruwandaa yɔ pɛcɛzɩ 30000 nɛ pɛsɛɣ Yehowa nɛ taa leleŋ.

Ðɩɖɔkɩ nesi nɛ pɩla ɛzɩ pɩnzɩ 58 mbʋ yɔ lɛ, ma-halʋ kʋsɔɔlʋ Elly sɩ pɩnaɣ 2011 taa. Mantɩmnɩ Yehowa nɛ meheyi-i laŋwɛɛkɩyɛ nɖɩ ɖɩ-taa mɛwɛɛ yɔ ɖɩ-tɔm; piyeba nɛ ɛhɛzɩ ma-laŋɩyɛ. Alɩwaatʋ ndʋ monsusuu lalaa Kewiyaɣ tɔm kɩbandʋ yɔ, pɩhɛzɩɣ ɖɔɖɔ ma-laŋɩyɛ.

Paa mɛncɛzɩ pɩnzɩ 90 yɔɔ yɔ, mɛwɛɛ nɛ monsusuu tɔm paa kpɩtaʋ ŋgʋ. Man-taa wɛ leleŋ ɖɔɖɔ se mɛwɛɛ nɛ mansɩɣnɩ Pɛlɩziiki Ɛgbɛyɛ piliŋa hɔɔlʋʋ ŋgʋ kɩcɔŋnɩ paɣtʋ tɔm yɔɔ yɔ nɛ manfalɩsɩɣ lalaa nɛ mankpazɩɣ Betɛɛlɩ hɔʋ taa koobiya mba pɛkɛ evebiya nɛ pɛlaa yɔ ɖoŋ.

Pɩlakɩ pɩnzɩ 84 yɔ mancalʋʋ tɩmnʋʋ Yehowa yɔ. Pɩɩkɛ me-wezuu caɣʋ alɩwaatʋ kɩbandʋ ndʋ tɩ-taa manpaɣzɩ ñɔtɩnʋʋ Yehowa nɛ pɩkɩlɩ yɔ. Mɛwɛnɩ ɛsɩmɩyɛ siŋŋ Yehowa yɔɔ se me-wezuu caɣʋ kpeekpe taa lɛ, ewelisi ma-adɩma.—Keɣ. 66:19. b