Wolo ɖenɖe tɔm wɛɛ yɔ

Wolo tɔm ñʋŋ ɖeɖe

WEZUU CAƔƲ TƆM

Ma nɛ lɔŋsɩnɖaa ɖɩɖɔma nɛ mehiɣ wazasɩ sakɩyɛ

Ma nɛ lɔŋsɩnɖaa ɖɩɖɔma nɛ mehiɣ wazasɩ sakɩyɛ

EVEMIYE naɖɩyɛ tanaŋ tɛɛ niŋkaɣ kaawɛ siŋŋ tɛtʋ ndʋ payaɣ se Brookings yɔ tɩ-taa, South Dakota egeetiye taa Amerika ɛjaɖɛ taa. Pɩkaɣ-ŋ ɖɩɣzʋʋ se kɩyakʋ ŋgʋ ki-wiye ɖeyi ɖeyi lɛ, ma nɛ ɛyaa nabɛyɛ cabɩ ɖɩɩwɛ cokiye naɖɩyɛ tɛɛ; miŋ taawɛɛ peeɖe se ɖihoyi. Ðɩɩwɛ kpɩna lɩm ɖɩñɔyɛ naɖɩyɛ cɔlɔ, ɖɩ-taa nɛ lɩm mbʋ piniɣdi kpem yɔ. Iyele nɛ mɛnkɛdɩ-mɩ mɔn-tɔm pazɩ nɛ ɩna mbʋ pʋyɔɔ ɖɩɩsɩŋ peeɖe yɔ.

HƆƲ ŊGƲ KƖ-TAA MALƖNAA YƆ

Man-caa nɛ ɛ-ɖalʋ Alfred

Palʋlɩ-m 7 mars 1936, nɛ ɖɩkpɛndɩ piya naanza; ma lɛ tɩnʋʋ. Ðɩɩwɛ kɔfɩ nakʋyʋ taa South Dakota egeetiye wɩsɩ ɖɩlɩyɛ taa. Ðɩɩkɛ haɖaa ɛlɛ pɩtɩkɛ haɖaʋ tɔm kaakɩlɩnɩ cɛyʋʋ ɖɛ-ɛzɩdaa. Pɩnaɣ 1934 taa ma-lʋlɩyaa kaapɩsɩ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa. Paaha pa-tɩ Yehowa nɛ pʋyɔɔ lɛ, ɛ-sɔɔlɩm labʋ kaakɩlɩnɩ cɛyʋʋ pɛ-ɛzɩdaa. Ðɩɩwɛ South Dakota egeetiye taa ɛgbɛyɛ cikpeɖe nɖɩ payaɣ se Conde yɔ ɖɩ-taa. Man-caa Clarence kaakɛ ɛgbɛyɛ lɩmɖʋyʋ (sɔnɔ mba payaɣ se ɛgbɛyɛ taa ɛzʋtʋyaa tʋmɩyɛ kpɛndɩyʋ) nɛ pʋwayɩ man-caa ɖalʋ Alfred kɔmna nɛ ɛla tʋmɩyɛ nɖɩ.

Kediɣzisi wobu nɛ tɔm susuu kpaɣ ɖɩɣa nɛ ŋwolo ɖɩɣa kaakɛnɩ mbʋ ɖɔ-hɔʋ lakaɣ ɖoŋ ɖoŋ yɔ. Ða-lʋlɩyaa haɣaɣ kɩɖaʋ kɩbaŋʋ nɛ pafalɩsɩɣ-ɖʋ; mbʋ sɩnɩnɩ-ɖʋ fezuu taa pɩdɩɩfɛyɩ. Pɩnzɩ loɖo mɔn-kɔɔ kaawɛna nɛ ɛpaɣzɩ tɔm susuu nɛ ma ɖɔɖɔ mɔnkɔma mɛwɛɛnɩ pɩnzɩ nzɩ lɛ, manpaɣzɩ tɔm susuu. Pɩnaɣ 1943 taa manpaɣzɩ Ɛsɔ sɛtʋ tɛ teokrasɩ sukuli nɛ alɩwaatʋ ndʋ ɖɔɖɔ paapaɣzɩ sukuli ŋgʋ labʋ kediɣzisi taa.

Maakɛ nʋmɔʋ lɩzɩyʋ 1952 taa lɛ

Ðɔ-hɔʋ kaasɔɔlɩ kigbeɣliŋ tɔm siŋŋ. Koobu Grant Suiter kaayɔɔdɩ samaɣ taa tɔm kigbeɣluu sɔsɔʋ ŋgʋ paalabɩ Sioux Falls, South Dakota pɩnaɣ 1949 taa yɔ kɩ-taa. Halɩ nɛ sɔnɔ menɖiɣni tɔzʋʋ ɛ-tɔm ñʋʋ yɔɔ, ŋgʋ yɔ: “Taamaɣzɩ se ɛjaɖɛ tɛm wɛ poliŋ!” Ɛlɩzɩ pɩ-taa kpayɩ kpayɩ se pɩpɔzʋʋ Krɩstʋ ñɩma tɩŋa se pakpaɣ pe-wezuu kpeekpe nɛ posusuni Ɛsɔ Kewiyaɣ ŋga kapaɣzɩ ka-tʋmɩyɛ yɔ kɔ-tɔm kɩbandʋ. Piiseɣti-m nɛ mankpaɣ man-tɩ nɛ maha Yehowa. Egeetiye kigbeɣluu ŋgʋ kɩtɩŋ pʋwayɩ yɔ, paalabɩ-kʋ Brookings nɛ ɛzɩma maawɛ mba pɩɩwɛɛ se pamɩyɩsɩ-wɛ lɩm yɔ pa-taa yɔ, mbʋ wonini-m cokiye nɖɩ ɖɩ-tɔm mɛnkɛdɩ kiɖe tɛɛ yɔ ɖɩ-tɛɛ. Ðɩɩɖaŋaa se pɔkɔɔ pamɩyɩsɩ-ɖʋ lɩm. Kpɩna lɩm ɖɩñɔyɛ nɖɩ paalabɩ-ɖɩ nɛ ñɩɣtʋ yɔ, ɖɩ-taa paamɩyɩsɩ ɖa-naanza lɩm 12 novembre 1949.

Kpaɣnɩ mbʋ lɛ, manɖʋ man-taa se manpɩsɩɣ nʋmɔʋ lɩzɩyʋ. 1er janvier 1952 wiye lɛ, manpaɣzɩ nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ. Alɩwaatʋ ndʋ lɛ, maawɛnɩ pɩnzɩ 15. Bibl yɔɔdaa se “weyi ɛ nɛ lɔŋsɩnɖaa pɔɖɔŋ yɔ, ɛkaɣ kɛʋ lɔŋsɩnɖʋ;” mɔ-hɔʋ taa mba sakɩyɛ kaakɛ lɔŋsɩnɖaa fezuu taa nɛ pasɩnɩ-m nɛ manpɩzɩ mala nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ. (Adu. 13:20) Man-caa ɖalʋ Julius kaawɛnɩ pɩnzɩ 60 alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa, ɛɛkɛ nʋmɔʋ lɩzɩyʋ nɛ ma nɛ ɩ ɖisusaɣni tɔm ɖoŋ ɖoŋ. Paa ɛɛkɛ mɔn-cɔzɔ yɔ, ɛɛpɩsɩ ɖɔɖɔ man-taabalʋ weyi ma nɛ ɩ ɖɩnɩɣaɣ leleŋ tɔm susuu taa yɔ. Mɛnkpɛlɩkɩ lɛɣtʋ sakɩyɛ ɛ-cɔlɔ. Pitileɖi lɛ, mɔn-kɔɔ Dorothy pɩsɩ ɖɔɖɔ nʋmɔʋ lɩzɩyʋ.

EGEETIYE YƆƆ CƆNƖYAA SƖNƖ-M

Ðooo man-pɩjatʋ taa ma-lʋlɩyaa yaɣaɣ egeetiye yɔɔ cɔnɩyaa nɛ pa-halaa nɛ pɔkɔŋ ɖa-ɖɩɣa taa. Cantwell Jesse nɛ Lynn paasɩnɩ-m pɩdɩɩfɛyɩ. Pɔ-lɔŋ tasʋʋ sɩnɩnɩ-m ɖɔɖɔ nɛ manpaɣzɩ nʋmɔʋ lɩzɩyʋ tʋmɩyɛ. Paasɔɔlɩ mɔn-tɔm nɛ pakpazɩɣ-m ɖoŋ, piyeba nɛ manɖʋ man-tɩ fezuu taa kaɖʋsɩ. Nabʋyʋ taa powoki agbaa wena añɔtɩnɩ-ɖʋ yɔ a-taa lɛ, payaɣ-m nɛ ma nɛ wɛ ɖiwoki ɖisusuu tɔm. Pɩkpazaɣ-m ɖoŋ nɛ pɩhaɣ-m taa leleŋ siŋŋ.

Pʋwayɩ lɛ, Bud Miller nɛ ɛ-halʋ Joan pɔkɔm ɖe-egeetiye taa nɛ pala egeetiye yɔɔ cɔnɩyaa tʋmɩyɛ. Alɩwaatʋ ndʋ lɛ, maawɛnɩ pɩnzɩ 18. Nɛ komina caɣaɣ se mala sɔɔjatʋ tʋmɩyɛ. Yesu tasɩ lɔŋ ɛ-wayɩ tɩŋɩyaa se pataaɖʋ pɔ-nɔɔ politiki tɔm taa; pɩ-yɔɔ lɛ, mantaasɔɔlɩ se mala tʋmɩyɛ nɖɩ ɖɩɖʋʋ nesi politiki yɔ. Maasɔɔlaa se monsusi Kewiyaɣ tɔm kɩbandʋ. (Yoh. 15:19) Pʋyɔɔ lɛ, paa paatɛm ma-hɩɖɛ maʋ yɔ, malʋba nɛ pahɩzɩ-ɖɩ.

Pɩɩlabɩ-m leleŋ se koobu Miller tisaa se ɛsɩɣ-m nɛ ɖiwolo mba paama ma-hɩɖɛ se mala sɔɔjatʋ yɔ pɔ-cɔlɔ nɛ pahɩzɩ-ɖɩ. Ɛɛkɛ ɛyʋ weyi sɔɔndʋ ɛɛkpaɣ-ɩ nɛ sɔsaa ɛsɩndaa yɔɔdʋʋ yɔ. Ɛpɩ fezuu taa nɛ sɔɔndʋ ɛɛkpaɣ-ɩ nɛ ɛyaa, pɩɩkpazɩ-m ɖoŋ siŋŋ nɛ pɩha-m abalɩtʋ. Pɩnaɣ 1954 wɩzɩ tɛm lɛ, paha-m waɖɛ se mantaala sɔɔjatʋ tʋmɩyɛ. Piyeba nɛ mantalɩ fezuu taa kaɖʋwa lɛɛka.

Mancalɩ sʋʋ Betɛɛlɩ lɛ

Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa ɛgbɛyɛ ma-m takayaɣ se mowolo mala tʋmɩyɛ Betɛɛlɩ. Malakaɣ tʋmɩyɛ ɛgbɛyɛ hayɩm tʋmɩyɛ nɖɩ ɖɩɩwɛ Staten Island, Niyuu Yɔrɩkɩ ɛjaɖɛ taa nɛ payaɣ-ɖɩ se ferme de la Watchtower yɔ ɖɩ-taa. Pɩkɛdɩnɩ-m se malabɩ tʋmɩyɛ peeɖe ɛzɩ pɩnzɩ naadozo mbʋ yɔ. Pɩɩha-m waɖɛ nɛ mankatɩ fezuu taa lɔŋsɩnɖaa sakɩyɛ nɛ mɛnkpɛlɩkɩ lɔŋ ndɩ ndɩ pɔ-cɔlɔ.

ALƖWAATƲ NDƲ MALAKAƔ TƲMƖYƐ BETƐƐLƖ YƆ

Ma nɛ koobu Franz, WBBR tʋmɩyɛ taa

Staten Island hayɩm tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ taa peeɖe ɖɔɖɔ raadiyoo WBBR kaawɛɛ. Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa labɩnɩ raadiyoo ŋgʋ tʋmɩyɛ kpaɣnɩ pɩnaɣ 1924 nɛ piwolo pɩnaɣ 1957. Betɛɛlɩ hɔʋ taa mba ɛzɩ 15 nɛ piwolo 20 mbʋ yɔ lakaɣnɩ tʋmɩyɛ peeɖe. Ða-taa sakɩyɛ kaakɛ evebiya yem nɛ ɖɩtaapɩɩ fezuu taa siŋŋ. Ɛlɛ pɩɩlabɩ ɖeu kpem se ɖa nɛ koobu Eldon Woodworth ɖɩlakaɣnɩ tʋmɩyɛ. Ɛɛlabɩ sɔsɔ nɛ ɛkɛ patam num. Ɛɛkɛ-ɖʋ caja kɩbanʋ weyi ɛtasaɣ-ɖʋ lɔŋ nɛ ɛkpazɩɣ-ɖʋ ɖoŋ fezuu taa yɔ. Alɩwaatʋ ndʋ lalaa ɛjandʋ kɔŋnɩ kaɖɛ naɖɩyɛ lɛ, koobu Woodworth yɔɔdaɣ se ‘tʋmɩyɛ nɖɩ Yehowa ɖiɣni labʋ yɔ ɖɩwɛ ɖeu pɩdɩɩfɛyɩ, paa mba pɔ-yɔɔ ɛtɩŋɩɣna yɔ pɛwɛnɩ ɛjandʋ yɔ.’

Harry Peterson susaɣ tɔm nɛ kpekpeka

Ða-taa kaawɛ leleŋ ɖɔɖɔ se ɖa nɛ koobu Frederick W. Franz ɖɩlakaɣnɩ tʋmɩyɛ. Ɛ-lɔŋsɩnɖɛ nɛ ɛzɩma ɛɛsɩm Bibl Masɩ siŋŋ yɔ, pɩsɩnɩ-ɖʋ pɩdɩɩfɛyɩ. Ɛɛsɔɔlɩ ɖɔɖɔ ɖa-taa paa anɩ ɛ-tɔm. Harry Peterson kaakɛ ɖɔɖɔ koobu weyi ɛɛpɩ fezuu taa nɛ ɖa nɛ ɩ ɖɩlakɩ tʋmɩyɛ yɔ. Ɛnʋ cɔŋaɣnɩ tɔɔnaɣ labʋ tʋmɩyɛ yɔɔ. Pɩɩwɛ-ɖʋ kɛlɛʋ se ɖɩyaa-ɩ nɛ hɔʋ ŋgʋ kɩ-taa ɛlɩnaa yɔ kɩ-hɩɖɛ nɖɩ nɛ pɩkɩlɩ ɛ-maɣmaɣ ɛ-hɩɖɛ Papargyropoulos. Ɛɛkɛ patam num weyi ɛɛwɛ kpekpeka tɔm susuu taa yɔ. Koobu Peterson lakaɣ tʋmɩyɛ nɖɩ paɖʋ-ɩ Betɛɛlɩ taa yɔ camɩyɛ, ɛlɛ ɛñakaɣ pana nɛ esusuu tɔm ɖɔɖɔ siŋŋ. Ɛhaɣaɣ fenaɣ fenaɣ takayɩsɩ mɩnɩŋ sakɩyɛ paa fenaɣ ŋga. Ɛɛsɩm Masɩ ɖɔɖɔ pɩdɩɩfɛyɩ nɛ ecosaɣ tɔm ndɩ ndɩ ndʋ ɖɩpɔzaɣ-ɩ yɔ tɩ-yɔɔ.

KOOBIYA HALƖÑƖMA LƆŊSƖNÐAA SƖNƖ-M ÐƆÐƆ

Tʋmɩyɛ nɖɩ ɖɩlakaɣ ɛgbɛyɛ hayɩm taa peeɖe yɔ, ɖɩsɩɣaɣnaɣ nɛ palakɩ tɔɔnaɣ Betɛɛlɩ hɔʋ taa mba. Paa pɩnaɣ ŋga lɛ, pɩtɩŋnɩ ɛgbɛyɛ hayɩm tʋmɩyɛ nɖɩ ɖɩ-yɔɔ lɛ, petiyaɣnaɣ Betɛɛlɩ hɔʋ taa ñɩma tɔɔnasɩ sakɩyɛ. Tɔɔnasɩ tʋmɩyɛ nɖɩ ɖiyeba nɛ mantɩlɩ koobu halɩñɩnʋ lɔŋsɩnɖʋ weyi payaɣ se Etta Huth yɔ. Ɛnʋ wɩlaɣnɩ-ɖʋ ɛzɩma pɩwɛɛ se ɖɩla tɔɔnaɣ tɔsʋʋ tʋmɩyɛ yɔ. Pɩtalɩɣ tɔɔnaɣ tɔsʋʋ alɩwaatʋ lɛ, egeetiye taa koobiya halɩñɩma nabɛyɛ kɔŋ nɛ pasɩɣnɩ tʋmɩyɛ labʋ. Ɛɖɛɣaɣ-wɛ nɔɔ nɛ ɛwɩlɩɣ-wɛ ɛzɩma pala pa-tʋmɩyɛ yɔ. Paa Etta kaakɛnɩ weyi ɛcɔŋnaɣ tɔɔnaɣ tɔsʋʋ tʋmɩyɛ nɖɩ ɖɩ-yɔɔ yɔ, ɛhaɣaɣ kɩɖaʋ kɩbaŋʋ nɛ eluzuu ɛ-tɩ koobiya abalɩñɩma mba pɔcɔŋnaɣ hayɩm tʋma yɔɔ yɔ pɛ-tɛɛ. Ɛzɩma eluzaɣ ɛ-tɩ mba pɛɖɛ nɔɔ ɛgbɛyɛ tʋma taa yɔ pɛ-tɛɛ yɔ, pɩɩkɛnɩ-m kɩɖaʋ kɩbaŋʋ siŋŋ.

Ma nɛ Angela nɛ Etta Huth

Koobiya mba pɔkɔŋaɣ nɛ pasɩɣnɩ tɔɔnaɣ tɔsʋʋ tʋmɩyɛ nɖɩ ɖɩ-labʋ yɔ, pa-taa lɛ, payaɣaɣ pɛlɛ nɔɔyʋ se Angela Romano. Etta kaasɩnɩ-ɩ siŋŋ alɩwaatʋ ndʋ ɛmʋ toovenim yɔ. Ɛkɔŋaɣ nɛ ɛlakɩ tʋmɩyɛ Betɛɛlɩ, piyeba nɛ mantɩlɩ-ɩ nɛ ɛkɔɔ ɛpɩsɩ man-taabalʋ siŋŋ, nɛ taabalɩyɛ nɖɩ ɖɩlakɩ ɛzɩ pɩnzɩ 58 yɔ. Ðɩɖɔkɩ nesi avril 1958 taa. Nɛ ɖa-taa wɛ leleŋ siŋŋ se ɖɩsɩnɩ ɖama nɛ ɖɩpɩzɩ ɖɩla ɛgbɛyɛ tʋma sakɩyɛ. Angie kaasɔɔlɩ Yehowa sɔɔlɩm labʋ siŋŋ, piyeba nɛ ɖe-nesi ɖɔkʋʋ cɛyɩsɩ camɩyɛ. Maapɩtɩɣ se paa kala wena ɖɩkataa yɔ, ɛkaɣ-m sɩnʋʋ nɛ ɖɩlʋbɩnɩ-yɛ.

ALƖWAATƲ NDƲ MAAKƐ ƐSƆTƆM TIYIYU NƐ EGEETIYE YƆƆ CƆNƖYƲ YƆ

Pɛpɛdɩ raadiyoo WBBR ŋgʋ kɩɩwɛ Staten Island yɔ pɩnaɣ 1957 lɛ, mantasɩ labʋ tʋmɩyɛ alɩwaatʋ pazɩ Brooklyn Betɛɛlɩ taa. Ma nɛ Angie ɖɩɖɔkɩ nesi lɛ, ɖiyele Betɛɛlɩ tʋmɩyɛ nɛ ɖɩla nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ ɛzɩ pɩnzɩ naadozo mbʋ yɔ Staten Island. Halɩ pʋbʋ taa lɛ, maalabɩ tʋmɩyɛ ɖɔɖɔ mba paayabɩ raadiyoo yɔ pa-tʋmɩyɛ taa. Nɛ payaɣaɣ raadiyoo ŋgʋ se WPOW.

Ma nɛ ma-halʋ Angie ɖɩɩɖʋ ɖa-taa siŋŋ se ɖɩcakɩ wezuu kɛlɛʋ nɛ ɖɩpɩzɩ nɛ ɖɩla tʋma wena payɩ pɩpɔzʋʋ yɔ, paa le pɩwɛɛ se ɖɩlabɩ-yɛ yɔ. Piyeba nɛ pɩnaɣ 1961 taa lɛ, paha-ɖʋ waɖɛ se ɖiwolo Falls City, Nebraska ɛjaɖɛ taa nɛ ɖɩla nʋmɔʋ lɩzɩyaa kiya tʋmɩyɛ. Ðɩtɩɩpaɣzɩ tʋmɩyɛ peeɖe lɛ, ɛgbɛyɛ ɖaɣnɩ-ɖʋ haʋ waɖɛ se ɖiwolo nɛ ɖɩla Kewiyaɣ Ɛsɔ sɛtʋ sukuli South Lansing, Niyuu Yɔrɩkɩ ɛjaɖɛ taa. Alɩwaatʋ ndʋ lɛ, palakaɣ sukuli ŋgʋ fenaɣ kʋɖʋmaɣ. Sukuli ŋgʋ kɩlabɩ-ɖʋ leleŋ siŋŋ nɛ piselitaɣ-ɖʋ se ɖɩpɩsɩ Nebraska nɛ ɖɩlabɩnɩ tʋmɩyɛ lɔŋ weyi ɖɩkpɛlɩkaa yɔ. Ɛlɛ pɩɖɩɣzɩ-ɖʋ se paɖaɣnɩ-ɖʋ haʋ waɖɛ kɩfaɖɛ: Petiyini-ɖʋ Kambɔɔjɩ ɛjaɖɛ taa se ɖɩkɛ Ɛsɔtɔm tiyiyaa peeɖe. Azii hɔɔlʋʋ kɩbaŋʋ kʋnɛ kɩ-taa wobu yeba nɛ ɖɩkatɩ wondu ndɩ ndɩ; ɖɩtaatɩlɩ-tʋ kaaʋ. Ðɩɩsɔɔlaa siŋŋ se ɖisusi Kewiyaɣ tɔm kɩbandʋ egeetiye nɖɩ ɖɩ-taa nɛ tɩtalɩ paa le.

Ɛlɛ ɛjaɖɛ taa wɛtʋ kɔma nɛ tɩlɛɣzɩ; pʋyɔɔ lɛ petiyini-ɖʋ Viêt Nam ɛjaɖɛ taa nɛ hadɛ kiŋ. Ɛlɛ ɖiwobi peeɖe lɛ, pɩlabɩ pʋtɔdɩyɛ se kʋdɔmɩŋ cɛyɩ-m siŋŋ pɩnzɩ naalɛ nɛ pɩpɔzɩ se ɖɩpɩsɩ ɖɛ-tɛ. Pɩɩwɛɛ se mankpaɣ alɩwaatʋ nɛ mɛhɛzɩ nɛ mankpa ɖoŋ. Nɛ mɔ-yɔɔ kɔm pɩcɛ lɛ, ɖɩɖaɣnɩ pazʋʋ alɩwaatʋ tɩŋa Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ.

Ma nɛ Angela 1975 pɔpɔzaɣ-ɖʋ tɔm teelee yɔɔ

Mars 1965 taa lɛ, ɖa-taa kaalabɩ leleŋ se paɖaɣnɩ-ɖʋ haʋ waɖɛ se ɖɩpaɣzɩ egeetiye yɔɔ cɔnʋʋ tʋmɩyɛ. Nɛ pɩnzɩ 33 taa ma nɛ ma-halʋ Angie ɖɩlabɩ egeetiye yɔɔ cɔnɩyʋ nɛ ageeta yɔɔ cɔnɩyʋ tʋmɩyɛ tʋma ndɩ ndɩ. Ðɩɩɖʋ nesi ɖɔɖɔ nɛ pɔñɔɔzɩ kigbeɣliŋ sɔsɔŋ sakɩyɛ. Maasɔɔlɩ kigbeɣliŋ sɔsɔŋ tɔm siŋŋ pʋyɔɔ lɛ ɩñɔɔzʋʋ haɣaɣ-m taa leleŋ pɩdɩɩfɛyɩ. Ðɩlabɩ pɩnzɩ cabɩ Niyuu Yɔrɩkɩ tɛtʋ taa nɛ ɖɩla kigbeɣliŋ sɔsɔŋ cabɩ Yankee Stadium.

MANPƖSƖ BETƐƐLƖ NƐ MƐNKƐ ÐƆÐƆ WƖLƖYƲ TEOKRASƖ SUKULINAA TAA

Paa alɩwaatʋ tɩŋa Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ ɛɛha-ɖʋ taa leleŋ siŋŋ yɔ, pɩɩpɔzɩ-ɖʋ ɖɔɖɔ abalɩtʋ nɛ pana ñaɣʋ. Mɔntɔzʋʋ se pɩnaɣ 1995 taa ɛgbɛyɛ kaapɔzɩ-m se mɛnkɛ wɩlɩyʋ Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ falɩsʋʋ sukuli taa. Pɩnzɩ naadozo wayɩ lɛ, payaa-ɖʋ se ɖɩɖaɣnɩ pɩsʋʋ Betɛɛlɩ. Pɩɩlabɩ-m leleŋ se manpɩsɩ Betɛɛlɩ, ɖenɖe maapaɣzɩ alɩwaatʋ tɩŋa Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ pɩlakɩ pɩnzɩ 40 yɔ. Malabɩ tʋmɩyɛ ɛgbɛyɛ piliŋa hɔɔlʋʋ ŋgʋ kɩcɔŋnɩ tɔm susuu tʋmɩyɛ yɔɔ yɔ alɩwaatʋ cabɩ, nɛ maakɛ ɖɔɖɔ wɩlɩyʋ ɛgbɛyɛ sukulinaa nabɛyɛ taa. Pɩnaɣ 2007 taa Nɔɔɖɛyaa Ɛgbɛyɛ labɩ ɖʋtʋ se tʋmɩyɛ naɖɩyɛ ɛwɛɛ nɛ ɖɩcɔŋnɩ sukulinaa yɔɔ nɛ pɩɩkɛnɩ-m waɖɛ sɔsɔɖɛ se mɔncɔŋnɩ tʋmɩyɛ nɖɩ ɖɩ-yɔɔ.

Pitileɖi yɔ, ɛgbɛyɛ labɩ lɛɣzɩtʋ sakɩyɛ teokrasɩ sukulinaa hɔɔlʋʋ taa. Pɩnaɣ 2008 taa ɛgbɛyɛ taa ɛzʋtʋyaa sukuli paɣzaa. Pɩnzɩ naalɛ nzɩ sɩtɩŋ pʋwayɩ yɔ, pafalɩsɩ ɛzʋtʋyaa mba yɔ pɛcɛzɩ 12 000, Patterson nɛ Brooklyn Betɛɛlɩ taa. Pafalɩsɩ koobiya nabɛyɛ nɛ paba wɩlɩɣ sukulibiya lɛɛsɩ ajɛɛ ndɩ ndɩ taa. Pɩnaɣ 2010 taa lɛ, pɛlɛɣzɩ Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ falɩsʋʋ sukuli hɩɖɛ nɛ payaɣ-kʋ se Koobiya aɖamɛɛ sukuli nɛ pɩnaɣ ŋga ɖɔɖɔ papaɣzɩ sukuli kɩfalʋʋ ŋgʋ payaɣ se Krɩstʋ mba mba pɔɖɔkɩ nesi yɔ, po-sukuli yɔ.

2015 tɛ teokrasɩ pɩnaɣ taa lɛ, pɛkpɛndɩ sukulinaa mba pa-naalɛ nɛ pɩla sukuli kʋɖʋmʋʋ nɛ payaɣ-kʋ se Kewiyaɣ tɔm susuyaa sukuli. Pafalɩsɩɣ kɩ-taa mba pɔɖɔkɩ nesi nɛ mba pɛkɛ aɖamɛɛ yɔ, paa pɛkɛ halaa yaa abalaa yɔ. Koobiya taa kaalabɩ leleŋ siŋŋ se paha waɖɛ ɛgbɛyɛ pilinzi sakɩyɛ se sɩpɩzɩɣ nɛ sɩpaɣzɩ sukuli ŋgʋ. Pɩwɛ ɖeu pɩdɩɩfɛyɩ se lɛɛlɛɛyɔ patɩŋɩɣnɩ nʋmɔŋ sakɩyɛ yɔɔ nɛ pafalɩsɩɣ koobiya, nɛ pɩkɛdɩnɩ-m se piyeba nɛ mantɩlɩ sukulibiya sakɩyɛ.

Mɔntɔzʋʋ ɛzɩma Yehowa tɩŋnɩ lɔŋsɩnɖaa sakɩyɛ yɔɔ nɛ ɛsɩnɩ-m wezuu nʋmɔʋ taa, kpaɣnɩ alɩwaatʋ ndʋ pamɩyɩsɩ-m lɩm nɛ pɩkɔɔ pɩsɩɩnɩ sɔnɔ yɔ lɛ, mɛnsɛɣ Yehowa siŋŋ. Pa-taa lalaa taakɛ man-ɖaɣʋnaa yaa mɛ-ɛjaɖɛ taa ñɩma. Ɛlɛ paakɛ ɛyaa mba papɩ fezuu taa siŋŋ yɔ. Pa-lakasɩ nɛ pɔ-yɔɔdaɣ wɩlaɣ se pɔsɔɔlɩ Yehowa nɛ pa-laŋɩyɛ pilim. Yehowa ɛgbɛyɛ taa lɔŋsɩnɖaa mba ɖa nɛ wɛ ɖɩpɩzɩɣ nɛ ɖɩɖɔ wezuu nʋmɔʋ yɔ pɔɖɔ sakɩyɛ. Ɛzɩma ma nɛ lɔŋsɩnɖaa ɖɩɖɔŋaɣ yɔ, pɩwazɩ-m pɩdɩɩfɛyɩ.

Pɩkɛdɩnɩ-m se mankatɩ ɛgbɛyɛ sukulinaa taa sukulibiya sakɩyɛ