1. Kɛdɩ mbʋ pɩlaba alɩwaatʋ ndʋ pɔyɔkɩ Yerusalɛm tɛtʋ yɔ.

BABILOONI Wiyaʋ Nebukadɩnezaarɩ naalɛ ñɩnʋ nɛ ɛ-sɔɔjanaa sakɩyɛ pɔkɔm nɛ poyooni Yerusalɛm tɛtʋ pɩnaɣ 607 P.P.Y. Bibl yɔɔdɩ asɛyʋʋ sɔsɔʋ ŋgʋ kɩɩtalɩ Yerusalɛm mba yɔ kɩ-tɔm nɛ kɩtɔ se: “[Nebukadɩnezaarɩ] kʋ pe-evebiya nɛ laɣɖɛ kooka ɖɩɣa taa; ɛtɩna evebu yaa pɛlɛ yaa akpadɩyʋ pʋtɔdɩyɛ, yaa ñʋʋ nɛ panzɩ tʋ pʋtɔdɩyɛ. . . . Pɔsɔ Ɛsɔ ɖɩɣa miŋ, pɔyɔkɩ Yerusalɛm kolonzi, pañaɣzɩ e-kewiyaɣ ɖɩsɩ kpeekpe miŋ, nɛ pɔyɔkɩ mbʋ mbʋ pɩkɛ pʋyʋ keem yɔ.”—4 Aw. 36:17, 19.

2. (a) Ɛzɩma tɩyɛ Yehowa kaapaɣ Izrayɛɛlɩ piya pɩlɩɩnɩ Yerusalɛm yɔkʋʋ yɔɔ? (b) Nɛ ɛbɛ kaɣ talʋʋ Izrayɛɛlɩ piya nzɩ?

² Pɩtaapɔzɩ se Yerusalɛm yɔkʋʋ etudi Yuda mba. Pɩnzɩ sakɩyɛ pʋcɔ nɛ pɔyɔkʋʋ Yerusalɛm lɛ, Yehowa nayaa kaapaɣ Yuda mba se ye paaɖɔŋ Ɛsɔ paɣtʋ yɔɔ yɔ, Yehowa kaɣ-wɛ ɖʋzʋʋ Babilooni mba nesi tɛɛ. Yuda mba sakɩyɛ kaɣ sɩbʋ nɛ laɣɖɛ, nɛ mba patɩsɩ yɔ pakaɣ-wɛ ɖɛnʋʋ yomiye taa Babilooni. (Yer. 15:2) Ɛzɩma tɩyɛ pe-wezuu caɣʋ kaɣ wɛʋ yomiye taa peeɖe? Krɩstʋ mba kaasʋ yomiye naɖɩyɛ taa ɛzɩ powonuu Izrayɛɛlɩ piya yomiye taa Babilooni yɔ? Ye ɛɛɛ, ɛzɩmtaa?

3. Alɩwaatʋ ndʋ powoni Izrayɛɛlɩ piya Babilooni yomiye taa yɔ, ɛzɩma tɩyɛ si-wezuu caɣʋ kaawɛ ndɩ nɛ alɩwaatʋ ndʋ sɩɩwɛ yomiye taa Egipiti yɔ?

³ Tɔm ndʋ nayaa kaayɔɔdaa yɔ, tɩlaba. Yehowa tɩŋnɩ nayʋ Yeremii yɔɔ nɛ ɛtasɩ Izrayɛɛlɩ piya lɔŋ se ye Babilooni mba ɩkɔm se pakpaɣ-sɩ nɛ pɛɖɛnɩ yomiye taa yɔ, sitisi faaa nɛ siwolo. Eheyi-sɩ se: “Ɩma ɖɩsɩ [Babilooni] nɛ ɩsʋʋ nɛ ɩsɔ tɩŋ nɛ ɩtɔɔ i-pee. Nɛ ɩñɩnɩ tɛtʋ ndʋ mowoni-mɩ tɩ-taa yɔ tɩ-laŋhɛzɩyɛ, nɛ ɩtɩmnɩ [Yehowa] tɩ-yɔɔ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ laŋhɛzɩyɛ ɛwɛ tɩ-taa kɔyɔ, mɩ ɖɔɖɔ ɩwɛɣ laŋhɛzɩyɛ taa.” (Yer. 29:5, 7) Izrayɛɛlɩ piya nzɩ sɩɖɔm Yehowa lɔŋ tasʋʋ yɔɔ yɔ, wezuu caɣʋ taawɛɛ-sɩ kaɖɛ Babilooni ɛjaɖɛ taa. Babilooni mba ha-sɩ nʋmɔʋ hɔɔlɩŋ nɩɩyɩ taa se siɖiyi sɩ-tɩ. Izrayɛɛlɩ piya kaawɛnɩ waɖɛ se siwolo paa Babilooni hɔɔlʋʋ ŋgʋ lɛ kɩ-taa. Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa lɛ, Babilooni kaakɛnɩ tadɩyɛ lone sɔsɔɖɛ. Caanaʋ taa takayɩsɩ nasɩyɩ wɩlɩɣ-ɖʋ se Yuda mba sakɩyɛ kpɛlɩkɩ tadɩyɛ labʋ, nɛ lalaa ñapɩsɩ nesi tɛɛ tʋmlaɖaa mba pɛwɛ niye yɔ. Halɩ pa-taa nabɛyɛ pɩsɩ ñɩm tɩnaa. Ye mbʋ, wezuu caɣʋ kaawɛ Izrayɛɛlɩ piya kɛlɛʋ Babilooni ɛjaɖɛ taa nɛ pɩkɩlɩ alɩwaatʋ ndʋ sɩɩkɛ yomaa Egipiti yɔ.—Kalɩ Egipiti Lɩʋ 2:23-25.

4. (a) Pɩtasɩnɩ Yuda ñɩma mba paalabɩ ñʋʋ taa ɖoŋ yɔ, mba ɖɔɖɔ paawoni yomiye taa Babilooni? (b) Ɛbɛ yɔɔ pɩɩwɛ-wɛ kaɖɛ se pɛsɛɛ Ɛsɔ ɛzɩ pɩpɔzʋʋ yɔ?

⁴ Pɩɩwɛ Izrayɛɛlɩ piya kɛlɛʋ se sɩcɔnɩ si-tomnaɣ yɔɔ kɩcɛyɩm ɖeɖe, ɛlɛ sɩkaɣ pɩzʋʋ nɛ sɩcɔnɩ si-fezuu taa kɩcɛyɩm ɖeɖe na? Paayɔkɩ Yehowa tɛ templo nɛ altaaru; pɩtasɩ lɛ cɔjɔnaa tʋmɩyɛ taaɖɔŋ camɩyɛ. Izrayɛɛlɩ piya nzɩ paawoni-sɩ yomiye taa yɔ, sɩ-taa nasɩyɩ kaawɛnɩ tisuu siŋŋ nɛ pɩtaamʋna se nɩŋgbaŋʋʋ hɔm mbʋ, pitukuni-sɩ. Ɛlɛ sɩ nɛ lalaa pɛkpɛndaa nɛ panɩɩ siziŋ. Paa mbʋ yɔ, sɩñaɣ pana nɛ sɩɖɔ Ɛsɔ paɣtʋ yɔɔ. Pa-taa nabɛyɛ lɛ Danɩyɛɛlɩ nɛ ɛ-taabalaa Sadraakɩ, Mesaakɩ nɛ Abɛdɩnego. Pɔɖɔkɩ pe-siɣsiɣ wɛtʋ nɛ patɩtɔɔ Babilooni mba tɔɔnasɩ nzɩ Paɣtʋ taahaɣ Yuda mba nʋmɔʋ se pɔtɔɔ yɔ. Danɩyɛɛlɩ ɖɔɖɔ wobi pɩ-yɔɔ nɛ ɛtɩmɩɣnɩ Ɛsɔ paa ɖooye. (Dan. 1:8; 6:11) Ɛlɛ ɛzɩma paawɛ sɩɩnaa layaa ɛjaɖɛ taa yɔ pʋyɔɔ lɛ, pataapɩzɩɣ se pala mbʋ payɩ Paɣtʋ pɔzʋʋ yɔ.

5. (a) Lidaʋ tɔm ndʋ Yehowa kaaheyi ɛ-samaɣ? (b) Nɛ ɛbɛ yɔɔ tɔm ndʋ tɩɩwɛ piti?

⁵ Izrayɛɛlɩ piya kaɣ tasʋʋ hiɣu waɖɛ wiɖiyi nɛ sɩsɛɛ Yehowa camɩyɛ na? Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa lɛ, pɩɩwɛ kaɖɛ se sɩwɛɛnɩ lidaʋ ŋgʋ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ Babilooni mba taayeki po-yomaa kpa. Ɛlɛ wɛtʋ ndʋ tɩtɩɖɩɣ Yehowa nʋmɔʋ se ɛla ɛ-tamaɣ yɔɔ. Eeheyi Izrayɛɛlɩ piya se ɛkaɣ-sɩ holuu yomiye taa nɛ mbʋ ɖɔɖɔ pɩlaba. Pɩwɩlɩɣ se Yehowa cakɩ ɛ-tɔm yɔɔ.—Iza. 55:11.

6, 7. Ɛbɛ yɔɔ pɩcɛyaa se ɖɩlɛɣzɩ ɛzɩma ɖɩnɩɣaɣ alɩwaatʋ ndʋ Ɛsɔ samaɣ sʋ Babilooni Sɔsɔʋ yomiye taa yɔ?

⁶ Wiɖiyi Krɩstʋ mba tɛm sʋʋ yomiye naɖɩyɛ taa ɛzɩ Izrayɛɛlɩ piya kaasʋʋ Babilooni yomiye taa yɔ? Feŋuu Tilimiye takayaɣ yɔɔdɩ pɩnzɩ sakɩyɛ se Ɛsɔ sɛyaa siɣsiɣ tɩnaa sʋ Babilooni yomiye taa pɩnaɣ 1918 taa nɛ palɩɩ ɖɩ-taa pɩnaɣ 1919 taa. Ɛlɛ, ñʋʋ kʋnɛ nɛ ŋgʋ kɩkɔŋ yɔ kɩ-taa, ɖɩkaɣ naʋ mbʋ pʋyɔɔ pɩcɛyaa se ɖɩlɛɣzɩ ɛzɩma ɖɩnɩɣaɣ tɔm ndʋ tɩ-taa yɔ.

⁷ Iyele nɛ ɖɩmaɣzɩ tɔm tʋnɛ tɩ-yɔɔ. Babilooni Sɔsɔʋ kɛnɩ ɛjaɖɛ kpeekpe yɔɔ cɛtɩm Ɛsɔ sɛtʋ agbaa tɩŋa. Ye mbʋ, ye Ɛsɔ samaɣ kaasʋ Babilooni Sɔsɔʋ yomiye taa pɩnaɣ 1918 taa yɔ, pɩɩpɔzaa se kɛwɛɛ cɛtɩm Ɛsɔ sɛtʋ agbaa taa pɩnaɣ ŋga ka-taa. Ŋgʋ pɩnzɩ cabɩ pʋcɔ nɛ Caama you kajalaɣ ñɩŋgʋ paɣzɩ lɛ, Ɛsɔ sɛyaa patam numwaa  kaatɛm paɣzʋʋ lɩʋ Babilooni Sɔsɔʋ taa, nɛ pataasʋʋ ki-yomiye taa kɩsʋʋ. Pɩkɛ toovenim se paanazɩ patam numwaa Caama you kajalaɣ ñɩŋgʋ alɩwaatʋ taa, paa mbʋ yɔ pɩtɩkɛ Babilooni Sɔsɔʋ kaanazɩnɩ-wɛ, ɛlɛ kominawaa. Ye mbʋ, nabʋyʋ ɛɛwɩlɩɣ se Yehowa samaɣ sʋ Babilooni Sɔsɔʋ yomiye taa pɩnaɣ 1918 taa.

8. Kɛdɩ ɛzɩma pɩɖɔma nɛ cɛtɩm wɩlɩtʋ sʋʋ ɛgbɛyɛ taa yɔ. (Cɔnɩ kiɖe tɛɛ kɩlɛmʋʋ.)

⁸ Pantekooti wiye pɩnaɣ 33 taa, Yuda ñɩma nɛ mba papɩsɩ Yuda mba yɔ, pa-taa sakɩyɛ pɩsɩ patam numwaa. Piyeba nɛ papɩsɩ Yehowa “liɖe taa ɛyaa kʋsɔɔlaa, kewiyaɣ cɔjɔtʋ, ɛjaɖɛ kiɖeɖee, samaɣ ŋga Ɛsɔ hiɣ-kɛ yɔ.” (Kalɩ 1 Pɩyɛɛrɩ 2:9, 10.) Apostoloowaa cɔnɩ Yehowa ɛgbɛyɛ yɔɔ camɩyɛ pɩkɔɔ pɩsɩɩnɩ alɩwaatʋ ndʋ pasɩba yɔ. Ɛlɛ pa-sɩm wayɩ lɛ, ɛyaa nabɛyɛ lɩɩ nɛ “pɔyɔɔdɩ tɩgbayɩtʋ tɔm se pepeɣzi tɔm mʋyaa nɛ patɩŋ pa-wayɩ.” (Tʋma 20:30; 2 Tes. 2:6-8) Ɛyaa mba, pa-taa sakɩyɛ kaakɛ ɛgbɛyɛ taa ɛzʋtʋyaa ɛlɛ pʋwayɩ lɛ, pɔkɔɔ nɛ papɩsɩ “fadanaa.” Peeɖe papaɣzɩ ɛyaa lɩzʋʋ se pɛkɛ sɔsaa ɛgbɛyɛ taa, ŋgʋ Yesu ñaaheyi ɛ-wayɩ tɩŋɩyaa se: “Ɩkɛ koobiya mi-kpeekpe.” (Mat. 23:8) Pa-taa nabɛyɛ hɩla kaasɛwa, nɛ paasɔɔlɩ ɛjaɖɛ yɔɔ lɔŋsɩnɖaa Aristɔɔtɩ nɛ Platɔɔ pa-wɩlɩtʋ. Nɛ pazɩ pazɩ lɛ, papaɣzɩ cɛtɩm tɔm wɩlʋʋ nɛ peyele toovenim Ɛsɔ sɛtʋ.

9. (a) Ɛzɩma pɩɖɔma nɛ Krɩstʋ ñɩma mba papɩsɩ cɛtɩyaa yɔ, pa nɛ Roma kewiyaɣ papaɣzɩ labʋ tʋmɩyɛ nɔɔ kʋɖʋmaɣ taa? (b) Nɛ ɛbɛ lɩ pɩ-taa?

⁹ Pɩnaɣ 313 taa, Roma kewiyaɣ ñʋʋdʋ sɔsɔ Kɔnsɩtaŋtɛɛ ha nʋmɔʋ se Krɩstʋ ɛgbɛyɛ nɖɩ ɖɩpɩsɩ cɛtɩm ɛgbɛyɛ yɔ, ɖɩwɛɛ Roma kewiyaɣ taa. Kpaɣnɩ alɩwaatʋ ndʋ lɛ, cooci nɛ Roma kewiyaɣ pɛkpɛndaa nɛ palakɩ tʋmɩyɛ nɔɔ kʋɖʋmaɣ taa. Kɔnsɩtaŋtɛɛ kaaya fadanaa kediɣzaɣ nakɛyɛ Niisee tɛtʋ taa nɛ kediɣzaɣ ŋga ka-wayɩ lɛ, ɛtɔ se pɔɖɔɔnɩ fada weyi payaɣ se Ariyuusi yɔ ɛjaɖɛ taa, mbʋ pʋyɔɔ yɔ ɛlɛ taatisi se Yesu kɛ Ɛsɔ. Pʋwayɩ lɛ, Krɩstʋ ñɩma mba papɩsɩ cɛtɩyaa yɔ papaɣzɩ yaʋ pɛ-ɛgbɛyɛ se Katooliki cooci. Nɛ Teodoosi kajalaɣ ñɩnʋ kɔm nɛ ɛpɩsɩ Roma kewiyaɣ ñʋʋdʋ lɛ, Katooliki cooci pɩsɩ Roma kewiyaɣ kpeekpe Ɛsɔ sɛtʋ ɛgbɛyɛ. Caanaʋ taa tɔm taa tazɩyaa yɔɔdʋʋ se Room tɛtʋ ndʋ tɩɩkɛ sɩɩnaa layaa tɛtʋ yɔ, tɩpɩsɩ “Krɩstʋ mba” tɛtʋ alɩwaatʋ ndʋ Teodoosi tɔkaɣ kewiyitu yɔ. Toovenim taa lɛ, alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa, Krɩstʋ ñɩma mba paapɩsɩ tisuu yebiyaa yɔ, paatɛm tisuu cɛtɩm wɩlɩtʋ yɔɔ. Ye mbʋ, pɩwɩlɩɣ se paatɛm pɩsʋʋ Babilooni Sɔsɔʋ taa mba nɛ papaɣzɩ labʋ sɩɩnaa layaa sɔnzɩ. Paa mbʋ yɔ, Krɩstʋ ñɩma patam numwaa nabɛyɛ pazɩ kaawɛɛ. Paawɛ ɛzɩ ɖomaɣ kɩbaŋa ŋga Yesu kaayɔɔdɩ kɔ-tɔm yɔ. Nɛ pañakaɣ pana se pɛsɛɛ Ɛsɔ ɛzɩ pɩpɔzʋʋ yɔ, ɛlɛ nɔɔyʋ taakeŋni-wɛ. (Kalɩ Maatiyee 13:24, 25, 37-39.) Pɩwɩlɩɣ se toovenim taa lɛ, paawɛ Babilooni Sɔsɔʋ yomiye taa.

10. Ɛbɛ kaasɩnɩ ɛyaa siɣsiɣ tɩnaa sakɩyɛ nɛ pana se tɔm ndʋ cooci wɩlaɣ yɔ, tɩɩkɛnɩ cɛtɩm wɩlɩtʋ?

¹⁰ Paa mbʋ yɔ, pɩnzɩ mɩnɩŋ kajalaɣ ñɩnzɩ taa, ɛyaa sakɩyɛ pɩzaɣ se pakalɩ Bibl Grɛɛkɩ yaa Laatɛɛ kʋnʋŋ taa. Papɩzaɣ se pakpaɣ tɔm ndʋ pakalɩɣ Bibl taa yɔ nɛ pamaɣzɩnɩ tɔm ndʋ cooci wɩlɩɣ yɔ. Bibl sɩnɩ pa-taa sakɩyɛ nɛ pana se tɔm ndʋ cooci wɩlaɣ yɔ, tɩɩkɛ cɛtɩm wɩlɩtʋ nɛ piyeba nɛ pɔlɔ-tʋ. Ɛlɛ pɩɩwɛ kaɖɛ se pɔyɔɔdɩ ɛyaa ɛzɩdaa nɛ pɩɩkɛ cɛtɩm wɩlɩtʋ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ ye pakpa-wɛ yɔ pakʋʋ-wɛ.

11. Ɛzɩma pɩlaba nɛ cooci ñʋndɩnaa ɖɩɣ ɛyaa nʋmɔʋ se pataakalɩ Bibl?

¹¹ Alɩwaatʋ kɔm nɛ tɩɖɛɣ lɛ, ɛyaa sakɩyɛ taatasɩɣ yɔɔdʋʋ kʋnʋmɩŋ weyi ɩ-taa paama Bibl yɔ. Pɩtasɩ lɛ, cooci ñʋndɩnaa  taahaɣ ɛyaa nʋmɔʋ se pɛɖɛzɩ Bibl kʋnʋmɩŋ weyi ɛyaa yɔɔdaɣ alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa yɔ, ɩ-taa. Piyeba nɛ cooci ñʋndɩnaa nɛ mba palabɩ sukuli yɔ, pe-ɖeke papɩzaɣna se pakalɩ Bibl, ŋgʋ pɩtɩkɛ fadanaa tɩŋa kaasɩmnɩ kalʋʋ nɛ pasɩ maʋ camɩyɛ. Ye nɔɔyʋ eetisiɣ tɔm ndʋ cooci wɩlɩɣ yɔ tɩ-yɔɔ yɔ, pɔhɔŋ ɛ-nɩŋgbaŋʋʋ siŋŋ. Pʋyɔɔ patam numwaa siɣsiɣ tɩnaa kpeɣlaɣ mɛsaɣ tɛɛ nɛ pɛkpɛlɩkɩɣ Ɛsɔtɔm, halɩ pa-taa nabɛyɛ taapɩzɩɣ se pekpeɣli ɖama. Ɛzɩ Izrayɛɛlɩ piya nzɩ paawoni-sɩ yomiye taa Babilooni yɔ, patam numwaa mba palakaɣ “kewiyaɣ cɔjɔtʋ” tʋmɩyɛ yɔ, pataapɩzɩɣ se pala tʋmɩyɛ nɔɔ kʋɖʋmaɣ taa. Babilooni Sɔsɔʋ kaawɛnɩ ɖoŋ ɛyaa yɔɔ siŋŋ.

12, 13. Nʋmɔŋ naalɛ weyi sɩnɩ toovenim Krɩstʋ mba nɛ pana se pakaɣ lɩʋ Babilooni Sɔsɔʋ yomiye taa? Lɩzɩ pɩ-taa.

¹² Wiɖiyi toovenim Krɩstʋ mba kaɣ lɩʋ Babilooni Sɔsɔʋ yomiye taa nɛ pɛsɛɛ Ɛsɔ ɛzɩ pɩpɔzʋʋ yɔ? Ɛɛɛ. Mintʋsʋʋ paɣzɩ ñandʋʋ pazɩ pazɩ, ɛlɛ pɩtɩŋnɩ nʋmɔŋ naalɛ yɔɔ. Kajalaɣ lɛ, polubi menziini ŋgʋ kɩlɩzɩɣ takayɩsɩ yɔ pɩnzɩ 1450 waa taa. Pʋcɔ nɛ palɩzɩɣ menziini ŋgʋ lɛ, nesi pamaɣaɣnɩ Bibl, nɛ pɩtaawɛɛ kɛlɛʋ. Bibl taatɔyɩ nɛ kɩɩwɛ liidiye ɖɔɖɔ. Pañɩnaa nɛ pana se ɛyʋ weyi ɛwɛ niye yɔ, pʋcɔ ɛpɩzɩ nɛ ɛma Bibl tɩŋa lɛ, pɩkpakɩɣ-ɩ fenasɩ hiu. Pɩtasɩ lɛ, takayɩsɩ kɩbɩnzɩ nzɩ sɩ-yɔɔ pamaɣaɣ Bibl yɔ, sɩɩwɛ liidiye nɛ palakaɣ sɩ-taa nasɩyɩ nɛ kpɩna tɔna. Ɛlɛ alɩwaatʋ ndʋ polubi menziini ŋgʋ kɩlɩzɩɣ takayɩsɩ yɔ, Bibl tʋmɩyɛ ɖɔm lɛɛ lɛɛ. Ɛyʋ weyi ɛwɛ niye yɔ, ɛpɩzaɣ se ɛlɩzɩ Bibl hatʋ 1300 mbʋ yɔ, paa evemiye nɖɩ.

¹³ Nʋmɔʋ naalɛ ñɩŋgʋ ŋgʋ kiyeba nɛ mintʋsʋʋ paɣzɩ ñandʋʋ yɔ, ŋgʋ lɛ se ɛyaa nabɛyɛ labɩ abalɩtʋ pɩnzɩ 1500 waa ɖɩbazɩyɛ taa nɛ pɛɖɛzɩ Bibl kʋnʋmɩŋ weyi ɛyaa  yɔɔdaɣ yɔ ɩ-taa . Pa-taa sakɩyɛ ɖʋ pe-wezuu kaɖɛ taa pʋcɔ nɛ pala tʋmɩyɛ nɖɩ. Pɩtaakɛdɩnɩ cooci ñʋndɩnaa. Sɔɔndʋ kpaɣaɣ-wɛ se ye ɛyaa ɩwɛnɩ Bibl yɔ, pɩkɔŋnɩ-wɛ kaɖɛ. Panawa se ye ɛyaa ɩkalɩɣ Bibl pa-maɣmaɣ pa-kʋnʋŋ taa yɔ, pɩkaɣ yebu nɛ pɔpɔzɩ-wɛ tɔm sakɩyɛ. Papɩzɩɣ nɛ pɔpɔzɩ-wɛ se: ‘Le pama Bibl taa se ɛyʋ sɩkɩ lɛ, ewoki lone naɖɩyɛ taa nɛ pañalɩ ɛ-kɩwɛɛkɩm pʋcɔ nɛ ɛkpa ɛsɔdaa? Le Bibl yɔɔdaa se ye fada ɛlabɩ cooci sɩɖʋ yɔɔ yɔ, pɩwɛɛ se pɛhɛyɩ-ɩ liidiye? Le pɔyɔɔdɩ Bibl taa se pɩwɛɛ se palɩzɩ nabɛyɛ nɛ pɛkɛ papawaa yaa pɛ-tɛɛ ñɩma?’ Alɩwaatʋ ndʋ ɛyaa pɔzaɣ tɔm ndʋ yɔ, cooci ñʋndɩnaa mʋ pana siŋŋ. Ɛlɛ ɛyaa sakɩyɛ labɩ abalɩtʋ nɛ pɔpɔzɩ-wɛ tɔm ndʋ, nɛ piyeba nɛ cooci ñʋndɩnaa mba panazɩ-wɛ. Pakʋ ɛyaa sakɩyɛ tɔm, mbʋ pʋyɔɔ yɔ pekizaa se paatisiɣ cooci wɩlɩtʋ natʋyʋ yɔɔ. Ŋgʋ, wɩlɩtʋ ndʋ tɩ-taa natʋyʋ lɩnɩ Aristɔɔtɩ nɛ Platɔɔ pɔ-cɔlɔ na. Aristɔɔtɩ nɛ Platɔɔ paakɛ ɛjaɖɛ yɔɔ lɔŋsɩnɖaa mba paacaɣ wezuu pɩnzɩ cabɩ pʋcɔ nɛ palʋlʋʋ Yesu yɔ. Ye cooci ñʋndɩnaa ɩɖʋwa se pakʋʋ nɔɔyʋ yɔ, komina ɖʋʋ-wɛ nesi. Palakaɣ mbʋ se pitii ɛyaa yɔɔɔ nɛ peyele Bibl kalʋʋ nɛ pataapɔzɩ cooci ñʋndɩnaa tɔm. Nɛ sakɩyɛ taa lɛ, ɛyaa yele tɔm pɔzʋʋ ɖɔɖɔ. Paa mbʋ yɔ, nabɛyɛ ñaalabɩ abalɩtʋ nɛ patiyele se Babilooni Sɔsɔʋ ɛwɛɛnɩ ɖoŋ pɔ-yɔɔ. Panɩ toovenim tɔm ndʋ tɩwɛ Bibl taa yɔ tɩ-taa, nɛ pe-liu kaawɛɛ se patasɩ-tʋ tɩlʋʋ nɛ pɩkpaɖɩ. Pɩwɩlɩɣ se pawɩzɩ lɩʋ Babilooni Sɔsɔʋ yomiye taa.

14. (a) Ɛyaa mba pe-liu kaawɛɛ se patɩlɩ Bibl taa tɔm nɛ pɩkɩlɩ yɔ, ɛbɛ palaba? (b) Kɛdɩ ɛzɩma Russell ñaɣ pana nɛ ɛlɩɩ toovenim yɔɔ yɔ.

¹⁴ Ɛyaa mba pe-liu kaawɛɛ se patɩlɩ Bibl taa toovenim tɔm nɛ pɩkɩlɩ yɔ, pa-taa nabɛyɛ sewa nɛ powolo ajɛɛ wena a-taa coocinaa tɩkɩlɩ wɛnʋʋ ɖoŋ ɛyaa yɔɔ yɔ. Paasɔɔlaa se pɛkpɛlɩkɩ Bibl nɛ pa nɛ lalaa pala faawɩyɛ kɩ-yɔɔ, nɛ pataasɔɔlɩ se cooci ñʋndɩnaa iheyini-wɛ tɔm ndʋ tɩ-yɔɔ pɩwɛɛ se petisi yɔ. Ajɛɛ ana a-taa naɖɩyɛ lɛ Etaazuunii, nɛ peeɖe Charles Taze Russell nɛ ɛ-taabalaa papaɣzɩ Bibl kpɛlɩkʋʋ pɩnaɣ 1870 taa. Kiɖe tɛɛ lɛ, koobu Russell kaɖʋwa kaakɛnaa se ɛñɩnɩ nɛ ɛna Ɛsɔ sɛtʋ ɛgbɛyɛ nɖɩ ɖɩwɩlɩɣ toovenim yɔ. Ɛkpaɣ tɔm ndʋ Bibl wɩlɩɣ yɔ nɛ ɛmaɣzɩnɩ ndʋ Ɛsɔ sɛtʋ agbaa sakɩyɛ wɩlɩɣ yɔ. Pitileɖi lɛ, ɛna se Ɛsɔ sɛtʋ agbaa ana, a-taa naɖɩyɛ ɛɛwɩlɩɣ Ɛsɔtɔm ɖeyi ɖeyi ɛzɩ pɩpɔzʋʋ yɔ. Alɩwaatʋ natʋyʋ lɛ, ewolo nɛ ɛna Ɛsɔ sɛtʋ agbaa ñʋndɩnaa, nɛ ɛmaɣzaɣ se pakaɣ tisuu Bibl taa toovenim tɔm ndʋ ɛ nɛ ɛ-taabalaa pañɩnaa nɛ pana yɔ tɩ-yɔɔ nɛ pawɩlɩ-tʋ pa-agbaa taa. Ɛlɛ tɔm ndʋ, tɩtaakɛdɩnɩ cooci ñʋndɩnaa mba. Pitileɖi lɛ, Bibl Kpɛlɩkɩyaa na se pɩtɩpɔzɩ se pala nɔɔ kʋɖʋmaɣ nɛ cɛtɩm Ɛsɔ sɛtʋ agbaa.—Kalɩ 2 Kɔrɛntɩ 6:14.

15. (a) Alɩwaatʋ ndʋ Krɩstʋ mba sʋ Babilooni Sɔsɔʋ yomiye taa? (b) Tɔm ndʋ yɔɔ ɖɩkaɣ cosuu ñʋʋ ŋgʋ kɩkɔŋ yɔ kɩ-taa?

¹⁵ Ðɩna ñʋʋ kʋnɛ kɩ-taa se toovenim Krɩstʋ mba sʋ Babilooni Sɔsɔʋ yomiye taa apostoloowaa kɛdɛzaɣ ñɩma sɩm wayɩ. Paa mbʋ yɔ, tɔm pɔzʋʋ sakɩyɛ ɖaɣnɩ kazʋʋ. Ɛbɛ tasɩɣ wɩlʋʋ se pɩnzɩ cabɩ pʋcɔ nɛ pɩtalɩɣ pɩnaɣ 1914 lɛ, patam numwaa kaapaɣzɩ lɩʋ Babilooni Sɔsɔʋ yomiye taa? Paa Yehowa sɛyaa tɔm susuu tʋmɩyɛ ɛtaaɖɛɛnɩ ɛzɩdaa Caama you kajalaɣ ñɩŋgʋ alɩwaatʋ taa yɔ, toovenim taa ɛ-taa kaawɩnɩ-wɛ? Nɛ ɛzɩ koobiya nabɛyɛ ɖʋ pɔ-nɔɔ ɛjaɖɛ tɔm taa alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa nɛ pɔ-tɔm tɩtasɩ kɛdɩnʋʋ Yehowa? Nɛ ye Krɩstʋ mba ɩsʋ Babilooni Sɔsɔʋ yomiye taa kpaɣnɩ pɩnzɩ mɩnʋʋ naalɛ ñɩŋgʋ taa yɔ, alɩwaatʋ ndʋ taa palɩ yomiye nɖɩ ɖɩ-taa? Ðɩkaɣ tɔm ndʋ tɩ-yɔɔ cosuu ñʋʋ ŋgʋ kɩkɔŋ yɔ kɩ-taa.