Koobiya paɣzɩ tɔm susuu nɛ pɩkɩlɩɣ lɛ, pɩpɔzaɣ-wɛ takayɩsɩ nɛ pɩkɩlɩɣ. Brooklyn Betɛɛlɩ taa koobiya lɩzaɣ fenaɣ fenaɣ takayɩsɩ, ɛlɛ tadɩyɛ agbaa wena alɩzɩɣ takayɩsɩ yɔ ana lakaɣnɩ-wɛ takayɩsɩ yɔɔ huyiŋ weyi ɩwɛ ɖoŋ yɔ. Pʋwayɩ, fenasɩ sakɩyɛ ɖɛɣaɣ nɛ tadɩyɛ agbaa ana ataapɩzɩɣ se alɩzɩ takayɩsɩ sakɩyɛ nɛ palabɩnɩ tʋmɩyɛ tɔm susuu tʋmɩyɛ taa. Pʋyɔɔ lɛ, koobu Rutherford pɔzɩ Robert Martin se ye pɩsaŋ yɔ pa-maɣmaɣ papaɣzɩ lɩzʋʋ takayɩsɩ.

Koobu Martin yɔɔdaa se: «Pɩɩkɛ lɩmaɣzɩyɛ kɩbanɖɛ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ pɩwɩlɩɣ se pɩpɔzʋʋ se ɖɩtʋlɩ tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ nɖɩ ɖɩlɩzɩɣ takayɩsɩ yɔ.» Koobiya kaalabɩ haya lone naɖɩyɛ 18 Concord Street Brooklyn tɛtʋ taa, nɛ paya ɖɔɖɔ wondu ndʋ pɩpɔzaɣ se palabɩnɩ tʋmɩyɛ yɔ.

Pɩtɩkɛ paa weyi ɛ-taa kaalabɩnɩ leleŋ se koobiya caɣ paɣzʋʋ lɩzʋʋ takayɩsɩ pa-maɣmaɣ. Tadɩyɛ ɛgbɛyɛ nɖɩ ɖɩlɩzaɣ ɖa-takayɩsɩ yɔ, ɖɩ-ñʋʋdʋ woba nɛ ekilimi takayɩsɩ lɩzʋʋ lone kɩfaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa. Ɛyɔɔdaa se: «Ɩwɛnɩ wondu kɩbandʋ ndʋ pɩpɔzʋʋ se palɩzɩnɩ takayɩsɩ yɔ, ɛlɛ mɩ-taa nɔɔyʋ ɛɛsɩŋ ɛzɩma palabɩnɩ-tʋ tʋmɩyɛ yɔ. Fenasɩ loɖo taa ɩkaɣ wɛɛkʋʋ wondu ndʋ tɩ-tɩŋa.»

Koobu Martin yɔɔdaa se: «Pɩɩwɛ ɛzɩ tɔm ndʋ tɩkɛ toovenim yɔ, ɛlɛ ɖɩɩnawa se Yehowa kaɣ-ɖʋ sɩnʋʋ; nɛ mbʋ ɛlaba.» Koobu Martin kaawɛnɩ toovenim. Pitileɖi lɛ, ɖa-takayɩsɩ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ kɩfaɖɛ nɖɩ, ɖɩpaɣzɩ lɩzʋʋ takayɩsɩ 2000 paa evemiye nɖɩ.

Pɩtasɩnɩ se Yehowa samaɣ paɣzɩ lɩzʋʋ ka-maɣmaɣ ka-takayɩsɩ nasɩyɩ lɛ, kaapaɣzɩ tɩŋnʋʋ nʋmɔʋ kɩfalʋʋ nakʋyʋ yɔɔ nɛ kosusuu tɔm kɩbandʋ, nʋmɔʋ ŋgʋ lɛ raadiyoo. Kujuka, 26 février 1922 wɩsɩ taa, koobu Rutherford yɔɔdɩ raadiyoo yɔɔ kajalaɣ ɖeɖe. Samaɣ taa tɔm ndʋ ɛyɔɔdaa yɔ tɩ-ñʋʋ yɔ: «Ɛyaa mba pɛwɛ wezuu lɛɛlɛɛyɔ yɔ,  pa-taa miiliyɔɔwaa sakɩyɛ ɩɩkaɣ sɩbʋ nɛ pana.» Ɛyɔɔdɩ tʋ raadiyoo nakʋyʋ yɔɔ Lɔsɩ Anjelɛɛsɩ Kalifɔrnii, Etaazuunii ɛjaɖɛ taa.

Ɛya mba pewelisi samaɣ taa tɔm ndʋ yɔ, pɛkpɛndɩ ɛzɩ ɛyaa 25000. Pa-taa nabɛyɛ ma takayɩsɩ nɛ pɛsɛɛnɩ Rutherford ɛ-tɔm yɔɔdʋʋ mbʋ pʋyɔɔ. Mba petiyini-i takayɩsɩ yɔ, pa-taa lɛlʋ lɛ Willard Ashford; ɛɛwɛ Santa Ana, Kalifɔrnii. Ɛsam koobu Rutherford ɛzɩma ɛlɛ tɔm yɔɔdʋʋ kaalabɩ ɖeu nɛ pɩha-ɩ taa leleŋ yɔ pʋyɔɔ. Ɛtasɩ yɔɔdʋʋ se: «Kʋdɔndɩnaa naadozo kaawɛ man-ɖɩɣa taa nɛ pataapɩzɩɣ lɩʋ ɖɩɣa pʋyɔɔ lɛ, paa ŋŋyɔɔdɩ tɔm ndʋ lone nɖɩ ɖɩñɔtɩnɩ-ɖʋ kpam yɔ ɖɩ-taa yɔ, ɖa-taa nɔɔyʋ taapɩzɩɣ se ɛkɔɔ nɛ ewelisi-tʋ.»

Kpɩtaŋ weyi ɩtɩŋaa yɔ ɩ-taa, patasɩ yɔɔdʋʋ samaɣ taa tɔm sakɩyɛ raadiyoo yɔɔ. Pɩnaɣ caɣaɣ tɛm lɛ, Feŋuu Tilimiye yɔɔdaa se: «Ɛyaa mba patɩŋnɩ raadiyoo yɔɔ nɛ pewelisi tɔm yɔ pɛkpɛndɩ ɛzɩ ɛyaa 300000 mbʋ yɔ.»

Ɛzɩma ɛyaa mʋ tɔm yɔ, pɩɩkpazɩ ɖoŋ Bibl Kpɛlɩkɩyaa nɛ pʋyɔɔ lɛ, pɛtɛ pa-taa se pamaɣ raadiyoo tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ naɖɩyɛ Staten Island; peeɖe taaposini Brooklyn Betɛɛlɩ. Pɩnzɩ nzɩ sɩtɩŋ pʋwayɩ yɔ sɩ-taa, Bibl Kpɛlɩkɩyaa kaɣ labɩnʋʋ tʋmɩyɛ raadiyoo ŋgʋ se posusi tɔm lona sakɩyɛ taa; payaɣ raadiyoo ŋgʋ se WBBR.

15 juin 1922 tɛ Feŋuu Tilimiye takayaɣ taa posusaa se pakaɣ labʋ kigbeɣluu nakʋyʋ Cedar Point, Ohio, kpaɣnɩ 5 septembre nɛ piwolo 13 septembre 1922. Bibl Kpɛlɩkɩyaa taa kaalabɩ leleŋ siŋŋ alɩwaatʋ ndʋ patalɩ Cedar Point yɔ.

Koobu Rutherford paɣzɩ ɛ-kajalaɣ tɔm yɔɔdʋʋ lɛ, eheyi tɔm welisiyaa se: «Man-taa tɛma se Kɩbaɣlʋ kaɣ . . . wazʋʋ kigbeɣluu kʋnɛ nɛ ɛkaɣ yebu nɛ palɩzɩ aseɣɖe nɖɩ wiɖiyi patɩlɩzɩtɩ-ɖɩ tɛtʋ yɔɔ cɩnɛ nɛ pana yɔ.» Mba payɩ pɔyɔɔdɩ tɔm kigbeɣluu ŋgʋ kɩ-taa yɔ ɖoŋ ɖoŋ lɛ peseɣtaɣ koobiya se posusi tɔm.

Kemeɣa, 8 septembre wiye ɛyaa ɛzɩ 8000 mbʋ yɔ kaasu kigbeɣluu ɖɩlaɖɛ nɛ paaɖaŋ kpam se pewelisini Koobu Rutherford. Paaɖaŋ kpam se ɛkaɣ lɩzʋʋ «ADV» tɔbʋʋ; paama tɔm ndʋ yaʋ takayɩsɩ nzɩ paamʋwa yɔ sɩ-yɔɔ. Alɩwaatʋ ndʋ paacaɣ yɔ, pɩtʋʋ fɛyɩ se pa-taa nabɛyɛ kaana pɩsaʋ sɔsɔʋ ŋgʋ paakpiyaa nɛ kɩwɛɛ tɔm ɖɩyɔɔdɩyɛ ɛsɔdaa yɔ. Arthur Claus kaalɩnɩ Tulsa, Oklahoma, Etaazuunii nɛ ewolo kigbeɣluu ŋgʋ kɩ-taa; ehiɣ ɖɩjaɣyɛ  lone nɖɩ ɖɩ-taa ɛpɩzɩɣ ɛcaɣ nɛ ewelisi tɔm camɩyɛ yɔ. Pɩɩwɛ kaɖɛ se ɛyʋ ɛnɩɩ tɔm camɩyɛ mbʋ pʋyɔɔ yɔ pataalabɩnɩ tʋmɩyɛ miikroowaa kigbeɣluu ŋgʋ kɩ-taa.

Pɩsa nɛ nɔɔyʋ ɛtaasɩnzɩ koobu Rutherford tɔm yɔɔdʋʋ lɛ, tɔm yɔɔdɩyaa yayʋ susaa se mba pacaɣ wayɩ yɔ paahaɣ pa-taa nɔɔyʋ nʋmɔʋ se ɛsʋʋ kigbeɣluu ɖɩlaɖɛ taa alɩwaatʋ ndʋ ɛlɛ kaayɔɔdʋʋ ɛ-tɔm yɔ. Tanaŋ tɛɛ ñɩɣtʋ 9:30 yɔɔ koobu Rutherford paɣzɩ ɛ-tɔm yɔɔdʋʋ nɛ tɔm ndʋ Yesu yɔɔdaa nɛ pama-tʋ Maatiyee 4:17 taa yɔ. Tɩtɔŋ se: «Ɛsɔdaa Kewiyaɣ ñɔtaa.» Alɩwaatʋ ndʋ ɛtazaɣ ɛzɩma ɛyaa kaɣ nɩʋ Kewiyaɣ ŋga kɔ-yɔɔ tɔm yɔ pɩ-taa yɔ, ɛyɔɔdaa se: «Yesu maɣmaɣ yɔɔdaa se ɛ-wɛʋ alɩwaatʋ taa, ɛkaɣ ɖiyuu kʋmtʋ tʋmɩyɛ nɖɩ ɛ-samaɣ lakɩ yɔ, nɛ alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa lɛ ɛkaɣ kpeɣluu ɛyaa mba pɔyɔɔdʋʋ toovenim nɛ pɛwɛ siɣsiɣ yɔ.»

Koobu Arthur Claus kaacaɣ samaɣ ŋga kewelisaɣ tɔm yɔ kɛ-hɛkʋ taa, ɛyɔɔdaa se: «Ðɩɩwɛɛ nɛ ɖiwelisiɣ tɔm ndʋ payɩ ɛyɔɔdaɣ yɔ camɩyɛ.» Ɛlɛ tuda lɛ, pɩpaɣzɩ-ɩ wɩʋ nɛ pɩɩpɔzaa se ɛkʋyɩ samaɣ hɛkʋ taa nɛ ɛlɩɩ. Arthur taasɔɔlɩ se ɛlɩɩ mbʋ pʋyɔɔ yɔ ɛɛnawa se paakaɣ-ɩ haʋ nʋmɔʋ se ɛpɩsɩ alɩwaatʋ ndʋ koobu Rutherford ɖiɣni ɛ-tɔm yɔɔdʋʋ yɔ, paa mbʋ yɔ ɛkʋyaa nɛ ɛlɩɩ.

Cɛcɛsɩ pazɩ taa lɛ, pɩpaɣzɩ-ɩ labʋ sooci. Ɛkɛdaa se ɛnʋ ɖɔm nɛ ɛpɩsɩɣ kigbeɣluu ɖɩlaɖɛ lɛ, ɛnɩɩ pɛwɛɛ nɛ pakpalɩɣ nesi taa ɖoŋ. Piiyeba nɛ piselitiɣ-i siŋŋ! Peeɖe ɛkpaɣ lɩmaɣzɩyɛ se paa pɩɩwɛɛ se ɛkpa nɛ ɛcaɣ kuduyuu ŋgʋ kɩ-tɛɛ pɛwɛɛ nɛ palakɩ kigbeɣluu yɔ kɩ-ñʋʋ taa yɔ, ɛkaɣ labʋ mbʋ se pɩsa nɛ ewelisi tɔm yɔɔdʋʋ kɩbam mbʋ pɩ-kɛdɛzaɣ hɔɔlʋʋ. Pʋbʋ taa lɛ, koobu Claus kaawɛnɩ pɩnzɩ 23, nɛ ɛtɩŋnɩ nʋmɔʋ nakʋyʋ yɔɔ nɛ ɛla mbʋ. Paatʋlɩ mondoɖebɔŋ, nɛ ɛyɔɔdaa se alɩwaatʋ ndʋ ɛñɔtɩnɩ-ɩ yɔ, ɛpɩzaa nɛ ewelisi tɔm camɩyɛ.

Ɛlɛ pɩtaakɛ Arthur ɖeke kaawɛnɩ peeɖe. Ɛ-taabalaa nabɛyɛ ɖɔɖɔ kaawɛ kuduyuu ñʋʋ taa peeɖe. Payaɣ pa-taa lɛlʋ se Frank Johnson. Pɩtalɩ alɩwaatʋ natʋyʋ lɛ, ese nɛ ewolo ɛ-cɔlɔ nɛ ɛpɔzɩ-ɩ se: «Ŋwɛnɩ sɩɣa cikpelaɣ nakɛyɛ ñɔ-yɔɔ?»

Arthur cosi-i se: «Ɛɛɛ, mɛwɛnɩ nakɛyɛ.»

 Peeɖe Frank kitini-i se: «Ñɛkɛnɩ ɖa-adɩma yɔɔ cosuu. Ŋnaɣ pɩsaʋ sɔsɔʋ kʋnɛ ŋgʋ pekpiyaa yɔ? Pama masɩ nasɩyɩ pɩsaʋ ŋgʋ kɩ-yɔɔ nɛ patamnɩ ñɩma anɛ. Welisini Tɔm Hʋyʋ * camɩyɛ. Alɩwaatʋ ndʋ ɛyɔɔdʋʋ se ‘nɛ pɩwɛɛ se isusi, isusi lɛ,’ sɛtɩ nimasɩ sɩnɛ sɩ-naanza.»

Pʋyɔɔ lɛ, Arthur ɖɔkɩ ɛ-sɩɣa e-nesi taa nɛ ɛ nɛ lalaa paɖaŋ se koobu Rutherford ɛyɔɔdɩ tɔm ndʋ tɩwɩlɩɣ se pɩpɔzʋʋ se pɛsɛtɩ nimasɩ nzɩ yɔ. Pitileɖi lɛ, Rutherford talɩ ɛ-tɔm yɔɔdʋʋ hɔɔlʋʋ ŋgʋ kɩ-tɔm kɩlɩ cɛyʋʋ yɔ. Piselitaɣ Rutherford nɛ ɛyɔɔdaɣ tɔm nɛ kpekpeka, nɛ pɩtʋʋ fɛyɩ se ɛɛyɔɔdɩnɩ nɔɔ kʋkʋyaɣ alɩwaatʋ ndʋ ɛyɔɔdɩ tɔm tʋnɛ yɔ. Ɛ-tɔm se: «Ɩkɛ Kɩbaɣlʋ aseɣɖe tɩnaa siɣsiɣ tɩnaa nɛ toovenim mba. Iwolo pɩ-yɔɔ nɛ ɩlʋ pɩkɔɔ pɩtalɩ alɩwaatʋ ndʋ paɖɩzɩɣ Babilɔɔnɩ caɣ caɣ yɔ. Isusi tɔm paa le. Pɩwɛɛ se ɛjaɖɛ eɖiɣzina se Yehowa kɛnɩ Ɛsɔ nɛ Yesu Krɩstʋ kɛnɩ awiya taa Wiyaʋ nɛ kɩbaɣlaa taa Kɩbaɣlʋ. Alɩwaatʋ tʋnɛ tɩ-tɔm kɩlɩnɩ cɛyʋʋ ɛyaa wezuu caɣʋ kpeekpe taa. Ɩnaɣ, Wiyaʋ ɖiɣni kewiyitu tɔɔʋ! Mɩkɛnɩnɩ ɛ-tʋmlaɖaa. Ye mbʋ, isusi, isusi, isusi, Wiyaʋ nɛ e-Kewiyaɣ pɔ-tɔm!»

Arthur kɛdaa se ɛ nɛ koobiya lalaa pɛsɛtɩ nimasɩ nɛ pɩsaʋ kikpiyuu ŋgʋ kiposi pazɩ pazɩ. Masɩ nzɩ paama Aŋglɛɛ taa se «ADV» yɔ palɩzɩ sɩ-tɔbʋʋ pɩsaʋ ŋgʋ kɩ-yɔɔ se: «Isusi Wiyaʋ nɛ e-Kewiyaɣ pɔ-tɔm.»

Kigbeɣluu ŋgʋ palabɩ Cedar Point yɔ, kɩsɩnɩ koobiya nɛ paka pa-lɩmaɣza Kewiyaɣ tɔm susuu tʋmɩyɛ yɔɔ, pɩkɛ tʋmɩyɛ nɖɩ ɖɩ-tɔm cɛyaa yɔ; nɛ mba paasɔɔlɩ faaa yɔ, pa-taa kalabɩ leleŋ se paɖʋ nesi tʋmɩyɛ nɖɩ. Ɛsɔtɔm tayɩyʋ nɔɔyʋ lɩnɩ Oklahoma, Etaazuunii (lɛɛlɛɛyɔ weyi ɛlakɩ tʋmɩyɛ nɖɩ yɔ payaɣ se nʋmɔʋ lɩzɩyʋ). Ɛmawa se: «Egeetiye nɖɩ ɖɩ-taa ɖisusaɣ tɔm yɔ pohuyaɣ tɛtɛɛ pɛ naayɛ peeɖe nɛ kʋñɔndʋtʋ kaawɛ egeetiye nɖɩ ɖɩ-taa kpem.» Ɛtɔm se ɖoŋ ɖoŋ lɛ, ɛyaa nɩɣ tɔm ndʋ tɩwɛ L’âge d’or takayaɣ taa yɔ lɛ, «petisiɣ ɛsɩtɛɣlɩm.» Ɛyɔɔdaa se: «Ða-taa kaalabɩ leleŋ siŋŋ mbʋ pʋyɔɔ yɔ ɖɩpɩzaɣ se ɖɩhɛzɩ pa-laŋa.»

Bibl Kpɛlɩkɩyaa mba, paaɖiɣzinaa se Yesu tɔm ndʋ tɩwɛ Luka 10:2 taa yɔ tɩ-tɔm cɛyɩ siŋŋ. Pɔyɔɔdɩ mayaɣ ŋga ka-taa se: «Kʋmtʋ ɖɔwa, ɛlɛ tʋmlaɖaa wɛ ññɩɩ.» Pɩnaɣ tɛŋaɣ lɛ, paatɛm pa-taa nɛ pɩkɩlɩ se posusuu Kewiyaɣ tɔm paa le.