Pɩnaɣ 1923 taa, ɛgbɛyɛ labɩ lɛɣzɩtʋ ndɩ ndɩ ndʋ tɩsɩnɩ Bibl Kpɛlɩkɩyaa nɛ pɛwɛɛ nɔɔ kʋɖʋmaɣ taa pɛ-Ɛsɔ sɛtʋ taa nɛ pɩkɩlɩ yɔ. Papaɣzɩ lɩzʋʋ tɔm ñʋŋ nɩɩyɩ Feŋuu Tilimiye taa nɛ ɩyɔɔdʋʋ mayaɣ ŋga patazaɣ ka-taa kediɣzaɣ ŋga palakɩ paa kpɩtaʋ ŋgʋ yɔ ka-taa. Payaɣaɣ kediɣzaɣ ŋga se «Adɩma nɛ Samtʋ Kediɣzaɣ.» Pɩtasɩ lɛ Bibl Kpɛlɩkɩyaa labɩ ɖʋtʋ takayaɣ nakɛyɛ nɛ kɔ-yɔɔ lɛ, paɖʋʋ mayaɣ ŋga ka-taa patazɩɣ kediɣzaɣ taa paa kpɩtaʋ ŋgʋ yɔ. Paɖʋʋ ɖɔɖɔ hendu ndʋ papɩzɩɣ nɛ petee-tʋ tɩ-yɔɔ kpɛlɩkʋʋ alɩwaatʋ taa yaa hɔʋ taa Ɛsɔ sɛtʋ alɩwaatʋ taa yɔ.

Bibl Kpɛlɩkɩyaa kediɣzisi taa, pɔyɔɔdaɣ taa leleŋ tɔm ndʋ pakatɩ tɔm susuu taa yɔ, mbʋ Yehowa labɩ-wɛ nɛ pɩpɔzʋʋ se pawɩlɩ-ɩ pɛ-ɛsɩmɩyɛ pɩ-yɔɔ yɔ, peteɣ hendu yaa halɩ patɩmɩɣ. Pamɩyɩsɩ Eva Barney lɩm pɩnaɣ 1923 taa nɛ alɩwaatʋ ndʋ lɛ, ɛɛwɛnɩ pɩnzɩ 15. Ɛyɔɔdaa se: «Ye ŋcaɣ se ŋlɩzɩ aseɣɖe tɔm natʋyʋ yɔɔ yɔ, pɩwɛɛ se ŋkʋyɩ ŋsɩŋ nɛ ŋpaɣzɩnɩ tɔm tʋnɛ: ‘Mɔnsɔɔlaa se mɛnsɛɛ Kɩbaɣlʋ kɩbandʋ ndʋ payɩ ɛlabɩ-m yɔ tɩ-yɔɔ.’» Koobiya sɔɔlɩ aseɣɖe lɩzʋʋ. Koobu halɩñɩnʋ Barney tasɩ yɔɔdʋʋ se: «Ðo-koobu kʋsɔɔlʋ Godwin ɛkʋyaa se ɛyɔɔdʋʋ kɩbandʋ ndʋ Kɩbaɣlʋ labɩ-ɩ yɔ tɩ-tɔm yɔ, pɩɩtɛŋ. Ɛlɛ alɩwaatʋ ndʋ ɛ-halʋ naɣ se ɛyɔɔdʋʋ nɛ pɩkɩlɩɣ ɖaɣlʋʋ nɛ pɩcɛyɩɣ koobu weyi ɛcɔŋnɩ kediɣzaɣ yɔɔ yɔ lɛ, ɛhɔŋ ɛ-walʋ toko nɛ ɛlɛ yele yɔɔdʋʋ nɛ ɛcaɣ.»

Paa ɛgbɛyɛ nɖɩ lɛ, ɖɩlakɩ ŋgee Adɩma nɛ Samtʋ Kediɣzaɣ tam kʋɖʋm fenaɣ taa. 1^er avril 1923 tɛ Feŋuu Tilimiye yɔɔdɩ kediɣzaɣ ŋga kɔ-tɔm se: «Pɩwɛɛ se pakpaɣ kediɣzaɣ ŋga kɔ-hɔɔlʋʋ nɛ pɔyɔɔdɩ taa leleŋ tɔm ndʋ pakatɩɣ Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ taa yɔ nɛ pakpazɩ tʋmlaɖaa ɖoŋ. . . . Ðɩtaɣ liu se kediɣzisi nzɩ, sɩkaɣ yebu nɛ koobiya ñɔtɩnɩ ɖama nɛ pɩkɩlɩ.»

Charles Martin kaakɛ Vancouver ɛgbɛyɛ taa tɔm susuyu Kanadaa ɛjaɖɛ taa, ɛɛwɛnɩ pɩnzɩ 19. Kediɣzisi nzɩ, sɩɩwazɩ-ɩ siŋŋ. Ɛyɔɔdɩ pʋwayɩ se: «Kediɣzisi nzɩ sɩ-taa mancalɩ tɩlʋʋ tɔm ndʋ pɩwɛɛ se mɔyɔɔdɩ kpaɣ ɖɩɣa nɛ ŋwolo ɖɩɣa tɔm susuu taa yɔ. Ðoŋ ɖoŋ lɛ, nɔɔyʋ yɔɔdʋʋ taa leleŋ tɔm ndʋ ɛkatɩ kpaɣ ɖɩɣa nɛ ŋwolo ɖɩɣa tɔm susuu taa yɔ. Pɩsɩɣaɣnɩ-m nɛ manaɣ tɔm ndʋ pɩwɛɛ se mɔyɔɔdɩ yaa ɛzɩma pɩwɛɛ se moncosi tɔm ndʋ ɛyaa yɔɔdʋʋ ɖoŋ ɖoŋ se pakaɖɩnɩ-ɖʋ yɔ tɩ-yɔɔ yɔ.»

Paalɩzɩ kɩyakɩŋ nɩɩyɩ nɛ peseɣtiɣ paa koobu weyi se ɛlɩɣ tɔm susuu i-wiye; piyeba nɛ koobiya wɛɛ  nɔɔ kʋɖʋmaɣ taa nɛ pɩkɩlɩ. Posusi 1^er avril 1923 tɛ Feŋuu Tilimiye taa se: «Pɩsa nɛ koobiya wɛɛ nɔɔ kʋɖʋmaɣ taa tɔm susuu taa . . . , palɩzɩ Piya 1^er mai 1923 se koobiya tɩŋa isusi tɔm evemiye nɖɩ. Evemiye nɖɩ ɖɩ-wayɩ lɛ, paa fenaɣ ŋga kɛ-tɛ kajalaɣ Piya kɛɣ tɔm susuu evemiye . . . Pɩpɔzʋʋ se paa ɛgbɛyɛ nɖɩ ɖɩ-taa koobu weyi lɛ, ɛlɩɩ tɔm susuu puwiye.»

Halɩ Bibl Kpɛlɩkɩyaa mba pɛkɛ piya evelisi yɔ palɩɣaɣ tɔm susuu. Hazel Burford kaawɛnɩ pɩnzɩ 16 ɖeke alɩwaatʋ ndʋ. Ɛyɔɔdaa se: «Takayaɣ ŋga payaɣaɣ se Bulletin yɔ ka-taa, paɖʋwaɣ ɛzɩma pɩɩwɛɛ se ɖɩpaɣzɩ kɛdɛsɩ yɔ pɩ-tɔm nɛ ɖɩɖɔkaɣ tɔm ndʋ ɖa-ñʋŋ taa. a Ma nɛ baaba sɔsɔ ɖɩɖʋwaɣ nesi tɔm susuu ɖʋtʋ ndʋ tɩ-tɩŋa nɛ kpekpeka.» Ɛlɛ lɩmaɣza wena koobu abalɩñɩnʋ nɔɔyʋ kaawɛnɩ koobu halɩñɩnʋ Burford tɔm susuu yɔɔ yɔ aaɖɩɣzɩ Burford. Ɛyɔɔdaa se: «Koobu abalɩñɩnʋ akpadɩyʋ nɔɔyʋ maɣzaɣ se pɩtɩpɔzɩ kpa se monsusi ɛyaa tɔm. Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa, ɛyaa nabɛyɛ taanɩɩ pɩ-taa se pɩpɔzʋʋ se Bibl Kpɛlɩkɩyaa tɩŋa, pɩkpɛndɩnɩ “evebiya nɛ pɛlaa” paɖʋ nesi samtʋ ndʋ ɖɩcɛlɩɣ ɖa-Lɩzɩyʋ Sɔsɔ yɔ.» (Keɣ. 148:​12, 13) Ɛlɛ koobu Burford tiyele tɔm susuu. Pʋwayɩ, ewobi Galaadɩ sukuli ɖaŋ naalɛ ñɩŋgʋ nɛ ɛpɩsɩ Ɛsɔ tɔm tiyiyu Panamaa ɛjaɖɛ taa. Pɩtɛmnaa se koobiya mba pataawɛɛnɩ lɩmaɣza kɩbana piya evelisi tɔm susuu tʋmɩyɛ yɔɔ yɔ pɛlɛɣzɩ-yɛ.

Kigbeɣliŋ ɖɔɖɔ sɩnɩ koobiya se nɔɔ kʋɖʋmaɣ ɛwɛɛ pɛ-hɛkʋ taa nɛ pɩkɩlɩ. Kigbeɣliŋ ɛnɩ ɩ-taa sakɩyɛ taa, palɩzɩ kɩyakɩŋ nɩɩyɩ se posusi tɔm, ɛzɩ kigbeɣluu ŋgʋ palabɩ Winnipeg, Kanadaa ɛjaɖɛ taa mbʋ yɔ yɔ. Kigbeɣluu ŋgʋ kɩ-taa, peseɣti mba payɩ pɔkɔm-kʋ yɔ se palɩɩ nɛ posusi tɔm Winnipeg tɛtʋ taa 31 mars wiye. Posusi tɔm ɛyaa sakɩyɛ ŋgee tɔm susuu avema ana a-taa nɛ pɩlʋlɩ pee kɩbana. Palabɩ kigbeɣluu lɛɛkʋ Winnipeg tɛtʋ taa 5 août wiye, nɛ ɛyaa ɛzɩ 7000 mbʋ yɔ kɔmnɩ kɩ-taa. Kigbeɣliŋ weyi payɩ palabɩ Kanadaa ɛjaɖɛ taa nɛ pɩkɔɔ pɩtalɩ alɩwaatʋ ndʋ yɔ ɩ-taa, kigbeɣluu ŋgʋ kɩ-taa ɛyaa kɩlɩ ɖɔʋ.

Kigbeɣliŋ weyi palabɩ pɩnaɣ 1923 taa yɔ ɩ-taa lɛ, kigbeɣluu ŋgʋ palabɩ 18 août piwolo 23 août Lɔsɩ  Anjelɛɛsɩ tɛtʋ taa Kalifɔrnii yɔ kɩ-tɔm kaakɩlɩnɩ cɛyʋʋ Yehowa samaɣ ɛsɩndaa. Kpɩtaŋ nɩɩyɩ pʋcɔ nɛ palakɩ kigbeɣluu ŋgʋ lɛ, tɔm susuu takayɩsɩ kaayɔɔdɩ kɩ-tɔm, nɛ Bibl Kpɛlɩkɩyaa kaatayɩ takayɩsɩ cikpesi nzɩ sɩyɔɔdʋʋ kigbeɣluu ŋgʋ kɩ-tɔm yɔ, sɩɩcɛzɩ 500000. Paataaɖɩ kɛdɛɛkasɩ nzɩ sɩ-yɔɔ paama kigbeɣluu ŋgʋ kɩ-tɔm yɔ lɔɔɖa yɔɔ.

Mazaɣ 25 août wiye lɛ, koobu Rutherford yɔɔdɩ samaɣ taa tɔm natʋyʋ, tɩ-ñʋʋ yɔ: «Heŋ nɛ Pʋŋ.» Ɛwɩlɩ tɩ-taa kpayɩ kpayɩ se heŋ kɛ mba pɛwɛnɩ laŋa kɩbana se pacaɣ wezuu paradisuu taa tɛtʋ yɔɔ yɔ. Ɛyɔɔdɩ samaɣ taa tɔm natʋyʋ ɖɔɖɔ nɛ tɩ-taa lɛ ɛkalɩ tɔm natʋyʋ, tɩ-ñʋʋ lɛ «Paɣʋ.» Tɔm ndʋ tikulaɣ mba payaɣ pa-tɩ se Krɩstʋ mba yɔ pɔ-yɔɔ nɛ tiseɣtiɣ laŋa kɩbana tɩnaa se palɩɩ «Babilɔɔnɩ Sɔsɔʋ» taa. (Natʋ 18:​2, 4) Pʋwayɩ, tɛtʋ kpeekpe yɔɔ Bibl Kpɛlɩkɩyaa kpekpeka tɩnaa labɩ nɔɔ kʋɖʋmaɣ nɛ patayɩ takayɩsɩ cikpesi miiliyɔɔwaa sakɩyɛ nzɩ sɩ-yɔɔ paama tɔm ndʋ yɔ.

Kigbeɣluu kɛdɛzaɣ kɩyakʋ wiye, ɛyaa mba pewelisi koobu Rutherford samaɣ taa tɔm yɔɔdʋʋ yɔ, pɛcɛzɩ 30000. Tɩ-ñʋʋ yɔ: «Ajɛɛ kpeekpe wɛɛ nɛ aɖɔŋ nɛ awokini Armaagedɔɔ taa, ɛlɛ ɛyaa miiliyɔɔwaa mba pɛwɛ wezuu sɔnɔ yɔ paakaɣ sɩbʋ wiɖiyi.» Bibl Kpɛlɩkɩyaa kaaɖiɣzinaa se ɛyaa sakɩyɛ kaɣ kɔm, pʋyɔɔ palabɩ haya Lɔsɩ Anjelɛɛsɩ pombo ɖɩmaɖɛ nɖɩ paama fam nɛ fam yɔ. Pɩsa nɛ ɛyaa tɩŋa nɩɩ tɔm ndʋ pakaɣaɣ yɔɔdʋʋ yɔ camɩyɛ lɛ, koobiya labɩnɩ tʋmɩyɛ miikroowaa mba paawɛ pombo ɖɩmaɖɛ taa yɔ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa lɛ, miikroowaa mba paakɩlɩnɩ ɖeu. Ɛyaa sakɩyɛ kaawelisi ɖɔɖɔ ɖʋtʋ ndʋ raadiyoowaa taa.

Pɩnaɣ 1923 taa, tɔm susuu tʋmɩyɛ ɖɛnɩ ɛsɩndaa kpem Afrika, Erɔɔpɩ, Ɛndɩ nɛ Amerika Hadɛ kiŋ. Ɛndɩ ɛjaɖɛ taa, Adavimannathu Joseph Joseph kaawɛnɩ halʋ nɛ piya, paa mbʋ yɔ ɛɖʋwaɣ nesi nɛ palɩzɩɣ takayɩsɩ Ɛndii, Tamul, Telugu, nɛ Urdu kʋnʋmɩŋ taa.

Siyeeraa Leyɔɔnɩ ɛjaɖɛ taa, Bibl Kpɛlɩkɩyaa Alfred Joseph nɛ Leonard Blackman pama takayaɣ nɛ petiyini ɖa-tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ sɔsɔɖɛ Brooklyn, Niyuu Yɔrɩkɩ tɛtʋ taa se pɔpɔzɩ se pasɩnɩ-wɛ. Pocosi-wɛ 14 avril 1923. Alfred kɛdaa se: «Paya-m kaŋgalaafu yɔɔ Mazaɣ nakɛyɛ ɖoo taa.» Ɛnɩ nɔɔyʋ pɔzaɣ-ɩ nɛ nɔɔ ŋga ketiliɣ yɔ se: «Ñamanɩ Watch Tower ɛgbɛyɛ takayaɣ nɛ ŋpɔzʋʋ se petiyini-mɩ tɔm susuyaa na?» Alfred cosi se: «Ɛɛɛ.» Ðɩnɛ ɛlɛ, ɛlɛ kitini-i se: «Ma petiyini-mɩ.» William Roland Brown kaawɛna nɛ ɛyɔɔdʋʋ. Evemiye nɖɩ ɛ nɛ ɛ-halʋ Antonia nɛ pɛ-pɛlaa Louise nɛ Lucy palɩnɩ  Kaarayiibi nɛ patalɩ. Pɩɩkaɣ pɔzʋʋ se koobiya ɩɖaŋ nɛ pileɖi pʋcɔ nɛ pana agɔma mba.

Alfred wobi pɩ-yɔɔ nɛ ɛyɔɔdɩ se: «Tɛʋ fem tanaŋ tɛɛ lɛ, ma nɛ Leonard ɖɩwɛɛ nɛ ɖɩkpɛlɩkɩɣ Bibl ɛzɩ ɖɩtɩɩlakʋʋ paa kpɩtaʋ ŋgʋ yɔ, peeɖe ɖɩna abalʋ nɔɔyʋ ɛkʋyɩ kpem, ɛsɩŋ nɔnɔɔ taa. Koobu Brown kaasɩŋna. Ɛɛwɛ kpekpeka toovenim taa kpem nɛ halɩ ɛñɩnaɣ se ɛyɔɔdɩ samaɣ taa tɔm tɛʋ kifemuu kpaagbaa.» Takayɩsɩ nzɩ koobu Brown kaakɔnaa yɔ, pɩtɩla fenaɣ pʋcɔ nɛ ɛtayɩ sɩ-tɩŋa. Pitileɖi lɛ, ɛtasɩ mʋʋ takayɩsɩ 5000, ɛlɛ pitileɖi ɖɔɖɔ pʋcɔ nɛ pɩɖaɣnɩ-wɛ pɔzʋʋ takayɩsɩ. Ɛlɛ koobu Brown taakɛ takayɩsɩ pɛdɩyʋ. Ɛɛsɛ Yehowa nɛ kpekpeka pɩnzɩ sakɩyɛ. Ɛlɛ alɩwaatʋ ndʋ tɩ-tɩŋa tɩ-taa Masɩ ɛlakaɣnɩ tʋmɩyɛ ɛ-tɔm yɔɔdʋʋ taa, piyeba nɛ pakʋmɩ-ɩ hɩɖɛ se «Brown la Bible.»

Caama ɛjaɖɛ taa lɛ, koobiya kaakpaɣ lɩmaɣzɩyɛ se pakʋyʋʋ Barmen ɖenɖe ɛgbɛyɛ piliŋa kaawɛɛ yɔ mbʋ pʋyɔɔ yɔ lone nɖɩ ɖɩ-taa paama ɛgbɛyɛ piliŋa yɔ ɖɩɩkɩlɩ ññɩɩ. Pɩtasɩ lɛ, paanɩwa se piileɖiɣ lɛ Fransɩ sɔɔjanaa kaɣ kɔm nɛ pamʋ tɛtʋ ndʋ. Bibl Kpɛlɩkɩyaa kaana kuduyuu sɔsɔʋ nakʋyʋ Magdebourg nɛ kɩmʋnɩ camɩyɛ, papɩzaɣ se palɩzɩ takayɩsɩ peeɖe. Koobiya kaakpeɣli wondu ndʋ palɩzaɣnɩ takayɩsɩ yɔ nɛ wondu lɛɛtʋ nɛ powolo Betɛɛlɩ kɩfalʋʋ taa Magdebourg 19 juin wiye. Peheyi ɖa-tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ sɔsɔɖɛ se pakʋyɩ Barmen nɛ tɛʋ fe lɛ, ɛjaɖɛ yɔɔ tɔm susuu takayɩsɩ susi se Fransɩ ɛjaɖɛ mʋ Barmen tɛtʋ. Koobiya wɩlɩ Yehowa pɛ-ɛsɩmɩyɛ mbʋ pʋyɔɔ yɔ ɛkandɩyɩ pɔ-yɔɔ nɛ ɛsɩnɩ-wɛ.

George Young kaaɖɔm nʋmɔʋ tam sakɩyɛ se esusi tɔm kɩbandʋ. Ɛɛtʋlɩ ɛgbɛyɛ piliŋa kɩfalaɣ nakɛyɛ Breeziili ɛjaɖɛ taa nɛ ɛpaɣzɩ lɩzʋʋ Feŋuu Tilimiye Pɔrtiigaalɩ kʋnʋŋ taa. Fenasɩ pazɩ wayɩ lɛ, ɛtayɩ takayɩsɩ nzɩ sɩcɛzɩ 7000 yɔ. Ɛ-kɔmtʋ kaaha ɖɔɖɔ Sarah Ferguson waɖɛ sɔsɔɖɛ naɖɩyɛ. Ferguson kaapaɣzɩ kalʋʋ Feŋuu Tilimiye pɩnaɣ 1899 taa, ɛlɛ etaahiɣ waɖɛ kpa se pamɩyɩsɩ-ɩ lɩm nɛ pɩwɩlɩ se ɛha ɛ-tɩ Yehowa. Fenasɩ pazɩ wayɩ lɛ, pamɩyɩsɩ koobu halɩñɩnʋ Ferguson nɛ e-piya 4 lɩm.

Pɩnaɣ tɛŋaɣ lɛ, 15 décembre 1923 tɛ Feŋuu Tilimiye yɔɔdɩ wazasɩ nzɩ Bibl Kpɛlɩkɩyaa hiɣaa alɩwaatʋ ndʋ pɛlɛɣzɩ ɛzɩma palakaɣ kediɣzisi, tɔm susuu nɛ kigbeɣliŋ yɔ. Ðɩyɔɔdaa se: «Pɩnaɣ kpayɩ kpayɩ se agbaa taa koobiya . . . wɛnɩ tisuu sɔsɔm . . . Tɛtɛ nɛ ɖɩñɔɔzɩ ɖa-tɩ nɛ pɩnaɣ 1924 taa lɛ, ɖɩla tʋma sakɩyɛ nɛ pɩkɩlɩ nɛ ɖiwolo pɩ-yɔɔ nɛ ɖɩsɛɛ Ɛsɔ nɛ kpekpeka nɛ taa leleŋ.»

Pɩnaɣ 1924 kaakɛ ɖɔɖɔ pɩnaɣ ŋga ka-wayɩ fɛyɩ yɔ Bibl Kpɛlɩkɩyaa ɛsɩndaa. Betɛɛlɩ koobiya kaawɛʋ nɛ pamaɣ kuduyuŋ Staten Island yɔ pɩlakɩ fenasɩ nasɩyɩ, peeɖe taaposini pa-tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ sɔsɔɖɛ Brooklyn. Pɛtɛzɩ kuduyuŋ ɛnɩ maʋ pɩnaɣ 1924 ɖɩbazɩyɛ, nɛ ɩsɩnaa nɛ nɔɔ kʋɖʋmaɣ wɛɛ koobiya hɛkʋ taa; ɩsɩnaa ɖɔɖɔ nɛ patɩŋnɩ nʋmɔŋ nɩɩyɩ yɔɔ nɛ posusi tɔm kɩbandʋ nɛ wiɖiyi patɩlabɩnɩ tʋmɩyɛ nʋmɔŋ ɛnɩ nɛ pana.