PƖNAƔ 1935 taa mbʋ yɔ, ma-caa James nɛ mon-ɖoo Jessie pakʋyɩnɩ Écosse ɛjaɖɛ taa nɛ powolo pacaɣ Bronx, Niyuu Yɔrɩkɩ tɛtʋ taa. Patalɩ peeɖe lɛ, pakatɩ Willie Sneddon weyi ɛɛlɩnɩ Écosse ɖɔɖɔ nɛ ewolo peeɖe yɔ. Kɩyakʋ ŋgʋ pacalɩ ɖama katʋʋ yɔ, palabɩ faawɩyɛ pɩlɩnɩ pɔ-hɔŋ taa ñɩma yɔɔ. Pʋbʋ taa lɛ pataatɩɩlʋlɩtɩ-m.

Palakaɣ faawɩyɛ ŋgʋ lɛ, mon-ɖoo heyi Willie se pɩɩsaɣ pazɩ se Caama you kajalaɣ ñɩŋgʋ ɛpaɣzɩ lɛ, kɛgbɛdɩsaɣ nakɛyɛ talɩ ɛ-caa nɛ ɛ-ɖalʋ sɔsɔ teŋgu yɔɔ nɛ pɛ-mɛlɛ sʋʋ lɩm nɛ pehiɣ sɩm. Peeɖe Willie cosi mon-ɖoo nɛ eheyi-i se: “Ña-caa wɛ miŋ maatɛŋ taa.” * Tɔm tʋnɛ tɩtaala mon-ɖoo camɩyɛ. Ɛlɛ willie kaakɛ Yehowa Aseɣɖe-Tʋ nɛ ndʋ ɛpaɣzɩnaa nɛ pɩla se eheyi mon-ɖoo Bibl taa toovenim tɔm.

Tɔm ndʋ Willie heyi mon-ɖoo yɔ, tɩtaalabɩ-ɩ camɩyɛ mbʋ pʋyɔɔ yɔ ɛɛnawa se ɛ-caa kɛ ɛyʋ kɩbanʋ. Ɛlɛ Willie pɔzɩ-ɩ se: “Ye meheyi-ŋ se Yesu maɣmaɣ kaawobi miŋ maatɛŋ taa, ŋmaɣzɩɣ suwe? Peeɖe mon-ɖoo tɔzɩ tɔm ndʋ pawɩlaɣ-wɛ cooci taa yɔ tɩ-yɔɔ se Yesu wobi miŋ maatɛŋ taa nɛ kɩyakʋ tozo ñɩŋgʋ wiye lɛ pefezi-i yɔ tɩ-yɔɔ. Nɛ ɛpɔzɩ ɛ-tɩ se: ‘Ye miŋ maatɛŋ ɛkɛ miŋ sɔsɔŋ lone nɛ kɩwɛɛkɩm laɖaa ɖɩnazɩyɛ, ɛbɛ yɔɔ Yesu ñowobi peeɖe yɔ?’ Mbʋ pɩpaɣzaa nɛ mon-ɖoo paɣzɩ ñɩnʋʋ se ɛtɩlɩ toovenim. Ɛpaɣzɩ kediɣzisi wobu Bronx ɛgbɛyɛ taa nɛ pɔkɔɔ pamɩyɩsɩ-ɩ lɩm pɩnaɣ 1940 taa.

Pʋbʋ taa lɛ, pataaseɣtiɣ lʋlɩyaa se pɛkpɛlɩkɩnɩ pe-piya Bibl. Mon-ɖoo ɖɛɣ kediɣzisi yaa ewoki tɔm susuu mazaɣ wiye nɛ kujuka wiye lɛ, man-caa cɔŋnaɣ mɔ-yɔɔ. Pɩlabɩ pɩnzɩ cabɩ lɛ, ma nɛ man-caa ɖɩpaɣzɩ kediɣzisi wobu ɖɔɖɔ. Mon-ɖoo kaawɛ kpekpeka Kewiyaɣ tɔm susuu taa nɛ ɛkpɛlɩkɩɣnɩ ɛyaa sakɩyɛ Bibl. Halɩ nabʋyʋ taa ɛkpɛndaɣ Bibl kpɛlɩkɩyaa sakɩyɛ mba pɛ-tɛ kaañɔtɩnɩ ɖama yɔ nɛ ɛkpɛlɩkɩɣnɩ-wɛ alɩwaatʋ kʋɖʋmtʋ taa. Alɩwaatʋ ndʋ pahaɣaɣ-ɖʋ nʋmɔʋ sukuli taa yɔ, mansɩɣaɣ-ɩ nɛ ɖiwoki ɖisusuu tɔm. Pɩɩsɩnɩ-m nɛ mantɩlɩ Bibl taa tɔm sakɩyɛ nɛ mɛnkpɛlɩkɩ ɖɔɖɔ ɛzɩma manpɩzɩɣ nɛ mawɩlɩ-tʋ lalaa yɔ.

Sɔnɔ menkpiɖiɣ mbʋ pʋyɔɔ yɔ, alɩwaatʋ ndʋ maakɛ pɩɣa yɔ, mantaanɩɩ leleŋ  toovenim tɔm yɔɔ ɛzɩ pɩɩpɔzʋʋ yɔ. Mamaɣzaɣ se mañɩtɩ nɛ mantɩŋɩɣ ma-lʋlɩyaa kɔyɔ pɩɖɔɔ. Ɛlɛ mɔnkɔm nɛ mantalɩ pɩnzɩ 12 lɛ, maha man-tɩ nɛ manpaɣzɩ tɔm susuu. Nɛ kpaɣnɩ alɩwaatʋ ndʋ lɛ, mantɩtasɩ feendu labʋ tʋmɩyɛ nɖɩ ɖɩ-taa. Mɔnkɔm nɛ mantalɩ pɩnzɩ 16 lɛ, maha man-tɩ Yehowa nɛ pamɩyɩsɩ-m 24 juillet 1954 taa, kigbeɣluu ŋgʋ ɖɩɩlabɩ Toronto tɛtʋ taa, Kanadaa ɛjaɖɛ taa yɔ, kɩ-taa.

Ðɛ-ɛgbɛyɛ taa koobiya nabɛyɛ kaalabɩ tʋmɩyɛ Betɛɛlɩ nɛ pana, nɛ lalaa ñaaɖiɣni tʋmɩyɛ labʋ peeɖe. Koobiya mba paawɛnɩ ɖoŋ kɩbaŋ mɔ-yɔɔ. Ɛzɩma pɔyɔɔdaɣ Bibl taa toovenim tɔm nɛ palɩzɩɣ tɩ-taa camɩyɛ yɔ, pɩlakaɣ mɔ-yɔɔ tʋmɩyɛ siŋŋ. Paa mon-sukuli taa wɩlɩyaa ɩñɩnaɣ se mala sukuli kɩɖaɣlʋʋ kɔyɔ, maaɖʋ man-taa se Betɛɛlɩ mankaɣ tʋmɩyɛ labʋ. Pʋyɔɔ ɖiwobi kigbeɣluu Toronto lɛ, mañɩɣ nesi takayaɣ ŋga kawɩlɩɣ se mɔnsɔɔlɩ Betɛɛlɩ tʋmɩyɛ labʋ yɔ ka-taa. Ðɩtasɩ wobu kigbeɣluu Yankee Stadium, Niyuu Yɔrɩkɩ tɛtʋ taa pɩnaɣ 1955 lɛ, mantasɩ takayaɣ ŋga mʋʋ nɛ mañɩɣ ka-taa nesi. Pʋwayɩ lɛ, petiyini-m takayaɣ se mowolo nɛ manpaɣzɩ tʋmɩyɛ labʋ Brooklyn Betɛɛlɩ taa 19 septembre 1955, pʋbʋ taa lɛ, maawɛnɩ pɩnzɩ 17. Kɩyakʋ naalɛ ñɩŋgʋ wiye Betɛɛlɩ taa lɛ, manpaɣzɩ tʋmɩyɛ labʋ takayɩsɩ hatʋ kpɛndʋʋ tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ nɖɩ ɖɩwɛ 117 Adams Street yɔ ɖɩ-taa. Malakaɣ tʋmɩyɛ menziiniwaa mba pɛkpɛndɩɣ takayɩsɩ hatʋ se pɩla takayaɣ yɔ, pa-taa nakʋyʋ yɔɔ.

Malabɩ tʋmɩyɛ takayɩsɩ hatʋ ɖɩkpɛndɩyɛ nɛ pɩla fenaɣ kʋyʋmaɣ lɛ, pɛlɛɣzɩ-m se mowolo fenaɣ fenaɣ takayɩsɩ ɖɩlaɖɛ mbʋ pʋyɔɔ yɔ maasɩm menziini ŋgʋ pamaɣnɩ tɔm yɔ kɩ-yɔɔ tʋmɩyɛ labʋ. Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa lɛ, koobiya maɣaɣ ɛyaa mba pɔpɔzʋʋ Feŋuu Tilimiye nɛ Réveillez-vous! yɔ pɛ-tɛ adɖɛɛsɩwaa. Pɩlabɩ fenasɩ cabɩ lɛ, powoni-m takayɩsɩ tiyinuu agbaa tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ taa. Klaus Jensen kaakɛnɩ tʋmɩyɛ nɖɩ ɖɩ-yɔɔ cɔnɩyʋ. Eheyi-m se ye mɔnsɔɔlaa kɔyɔ, mansɩɩ lɔɔɖɩyɛ sayʋ weyi ɛkpakɩɣ takayɩsɩ kartɔŋnaa nɛ etiyiɣni agbaa  yɔ. Posuwaɣ fenaɣ fenaɣ takayɩsɩ huyiŋ se powoni poste tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ nɛ sɩtalɩ agbaa wena aawɛ Etaazuunii ɛjaɖɛ taa yɔ. Koobu Jensen heyi-m se ɛmaɣzɩɣ se ye malakɩ hola tʋma yɔ, pɩwɛɣ-m ɖeu nɛ pɩkɩlɩ. Mantaawɛɛnɩ tɔnʋʋ nɛ mo-yuŋ kaamaɣnɩ ɛzɩ kilonaa 57 mbʋ yɔ. Ɛzɩma ɖitulaɣ takayɩsɩ nɛ ɖiwokini poste nɛ mɛlɛnaa ɖɩzɩŋɩyɛ ɖoŋ ɖoŋ yɔ, piiyeba nɛ mo-hola kpa ɖoŋ. Toovenim taa lɛ, koobu Jensen kaasɩm mbʋ ɖeyi ɖeyi pɩɩwɛɛ se mala nɛ piɖeni-m yɔ.

Fenaɣ fenaɣ takayɩsɩ tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ tiyiɣni ɖɔɖɔ agbaa fenaɣ fenaɣ takayɩsɩ nzɩ apɔzʋʋ yɔ. Piyeba nɛ mantɩlɩ kʋnʋmɩŋ weyi ɩ-taa palakaɣ fenaɣ fenaɣ takayɩsɩ Brooklyn Betɛɛlɩ taa nɛ patayɩɣ-sɩ ajɛɛ ndɩ ndɩ taa yɔ. Wiɖiyi mantaanɩɩ kʋnʋmɩŋ ɛnɩ ɩ-taa sakɩyɛ taŋ nɛ mana ɛlɛ mantaa kaawɛ leleŋ kpem se petiyaɣni fenaɣ fenaɣ takayɩsɩ kudokiŋ sakɩyɛ ɖooo poliŋ ajɛɛ taa. Paa alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa mantaatɩlɩ poliŋ ajɛɛ ana a-taa yɔ, pʋwayɩ pɩnzɩ nzɩ sɩtɩŋaa yɔ sɩ-taa lɛ, mɔnkɔm nɛ mɛwɛɛnɩ waɖɛ nɛ mowolo lona ana a-taa sakɩyɛ taa.

Pɩtalɩ pɩnaɣ 1961 lɛ, manpaɣzɩ tʋmɩyɛ labʋ liidiye akɔnta tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ. Koobu Grant Suiter cɔŋnaɣnɩ tʋmɩyɛ nɖɩ ɖɩ-yɔɔ. Malabɩ tʋmɩyɛ ɛzɩ pɩnzɩ naalɛ mbʋ yɔ peeɖe lɛ, peheyi-m se mowolo nɛ mansɩɣnɩ koobu Nathan Knorr weyi ɛcɔŋnaɣ ɛgbɛyɛ tʋma yɔɔ alɩwaatʋ ndʋ yɔ. Koobu Nathan Knorr lɩzɩ-m pɩ-taa se koobiya mba pasɩɣaɣnɩ-ɩ yɔ, pa-taa lɛlʋ kaɣ wobu Kewiyaɣ Ɛsɔ Sɛtʋ Sukuli nɛ ɛkaɣ labʋ fenaɣ sukuli ŋgʋ kɩ-taa. Nɛ ɛlɩɣnɩ sukuli ŋgʋ kɩ-taa nɛ ɛkɔɔ lɛ, pɛlɛɣzɩɣ-ɩ tʋmɩyɛ. Pʋyɔɔ paaha-m waɖɛ se mɛlɛɣzɩ e-lone taa nɛ ma nɛ koobu Don Adams ɖɩla tʋmɩyɛ. Maañɩɣ Betɛɛlɩ tʋmɩyɛ labʋ takayaɣ taa nesi pɩnaɣ 1955 taa lɛ, koobu Don maacɛlɩ-kɛ kigbeɣluu taa. Robert Wallen nɛ Charles Molohan palakaɣ ɖɔɖɔ tʋmɩyɛ peeɖe. Ma, Don, Robert nɛ Charles ɖɩlabɩ tʋmɩyɛ pɩnzɩ nzɩ  yɔ, sɩcɛzɩ 50. Koobiya panɛ paapɩ fezuu taa pɩdɩɩfɛyɩ nɛ pɩɩkɛnɩ-m taa leleŋ kpem se ma nɛ wɛ ɖɩkpɛndɩ nɛ ɖɩla tʋmɩyɛ.—Keɣa 132:1.

Kpaɣnɩ 1970 lɛ, paaɖʋ-m tʋmɩyɛ se paa pɩnaɣ ŋga lɛ, mankpakɩɣ kpɩtaŋ nɩɩyɩ nɛ menkilimiɣ Société Watch Tower ɛgbɛyɛ pilinzi yɔɔ. Pɩ-tɔbʋʋ se mowoki ajɛɛ ndɩ ndɩ taa nɛ mankpazɩɣ Betɛɛlɩ hɔŋ taa ñɩma nɛ Ɛsɔtɔm tiyaa ɖoŋ fezuu taa nɛ mantazɩɣ ɖɔɖɔ tɔm susuu akɔntanaa mba ɛgbɛyɛ pilinzi laba yɔ pa-taa. Pɩɩkɛnɩ-m taa leleŋ siŋŋ se alɩwaatʋ ndʋ mɔnɖɔŋaɣ nʋmɔŋ nɛ mowoki ajɛɛ ana a-taa yɔ, mankataɣ koobiya kajalaɣ ñɩma mba paafalɩsɩ-wɛ Gileyaadɩ sukuli taa nɛ pɔɖɔkɩ pe-siɣsiɣ wɛtʋ kpam nɛ palakɩ tʋma wena paaɖʋ-wɛ yɔ ajɛɛ ana a-taa yɔ. Pɩɩkɛnɩ-m waɖɛ sɔsɔɖɛ nɛ taa leleŋ kpem se ɛgbɛyɛ pilinzi yɔɔ kilimuu tʋmɩyɛ nɖɩ ɖɩha-m waɖɛ nɛ mowolo ajɛɛ wena acɛzɩ 90 yɔ a-taa.

Paatayɩ Brooklyn Betɛɛlɩ tʋmlaɖaa agbaa wena aawɛ Niyuu Yɔrɩkɩ tɛtʋ taa yɔ, a-taa. Bronx ɛgbɛyɛ naɖɩyɛ taa maawɛɛ. Ɛgbɛyɛ nɖɩ ɖɩɩcalɩ wɛʋ peeɖe yɔ ɖɩkɔm nɛ ɖihuu nɛ patayɩ ɖɩ-taa. Ɛgbɛyɛ kajalaɣ ñɩnɖɛ nɖɩ ɖɩcalɩ wɛʋ egeetiye nɖɩ ɖɩ-taa nɛ pɛlɛɣzɩ-ɖɩ hɩɖɛ se Upper Bronx yɔ ɖɩ-taa maawɛɛ.

Pɩnzɩ 1965 waa taa lɛ, Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa hɔʋ ŋgʋ kɩɩlɩnɩ Lettonie yɔ, kɩɩmʋ toovenim Bronx hadɛ kiŋ egeetiye taa nɛ pʋwayɩ lɛ, kɩkʋyɩ nɛ kɩkɔɔ Upper Bronx ɛgbɛyɛ egeetiye taa. Pɛ-pɛlɛ sɔsɔ Livija tɛm sukuli ca lɛ, ɛpaɣzɩ nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ. Pitileɖi lɛ ɛkʋyɩ nɛ ɛɖɛɛ Massachusetts mbʋ pʋyɔɔ yɔ tɔm susuyaa taaɖɔɔ peeɖe. Peeɖe manpaɣzɩ-ɩ takayɩsɩ maʋ se mana ɛzɩma pɩɖɔŋaɣ ɛ-ɛgbɛyɛ kɩfaɖɛ taa yɔ nɛ ɛnʋ ɖɔɖɔ ɛmaɣ-m takayɩsɩ nɛ eheyiɣ-m ɛzɩma tɔm susuu tʋmɩyɛ ɖɔŋaɣ camɩyɛ Boston egeetiye taa yɔ.

Pɩlabɩ pɩnzɩ cabɩ lɛ, paha Livija waɖɛ se ɛpɩsɩ nʋmɔʋ lɩzɩyʋ kiya. Ɛɛsɔɔlaa se ɛla eɖoŋ ɖeɖe Yehowa sɛtʋ tʋmɩyɛ taa, pʋyɔɔ ɛpɔzaa se ɛlakɩ tʋmɩyɛ Betɛɛlɩ nɛ payaa-ɩ ɖɔɖɔ pɩnaɣ 1971 taa. Pɩwɛ ɛzɩ Yehowa maɣmaɣ kaayebina se pɩla mbʋ yɔ! 27 octobre 1973 wiye lɛ, ma nɛ ɩ ɖɩɖɔkɩ nesi nɛ pɩɩkɛnɩ-ɖʋ waɖɛ se koobu Knorr yɔɔdɩnɩ samaɣ taa tɔm ɖe-nesi ɖɔkʋʋ wiye. Aduwa 18:22 yɔɔdʋʋ se: “Weyi ehiɣ halʋ kɩbanʋ yɔ, ehiɣ ñɩm nɛ kʋjɔʋ [Yehowa] cɔlɔ.” Ma nɛ Livija ɖɩwɛʋ Betɛɛlɩ tʋmɩyɛ taa yɔ pɩcɛzɩ pɩnzɩ 40. Nɛ halɩ nɛ sɔnɔ Upper Bronx ɛgbɛyɛ nɖɩ ɖɩ-taa ɖɩwɛɛ.

Pɩɩkɛnɩ-m taa leleŋ kpem se ma nɛ koobu Knorr ɖɩla tʋmɩyɛ. Ɛɛwɛ kpekpeka fezuu taa tʋma labʋ taa nɛ ɛɛsɔɔlɩ Ɛsɔtɔm tiyiyaa pɩdɩɩfɛyɩ. Ɛsɔtɔm tiyiyaa mba pa-taa nabɛyɛ kaakɛnɩ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa Kajalaɣ ñɩma ajɛɛ wena a-taa paatiyi-wɛ yɔ. Alɩwaatʋ ndʋ kansɛɛrɩ kʋdɔŋ kaapaɣzɩ cɛyʋʋ koobu Knorr 1976 taa yɔ, pɩtaalabɩ-m ɖeu kpem. Pɩkɔm nɛ pɩkɩlɩ-ɩ nɛ pɩɩsaŋ kʋyʋʋ lɛ, ɛɖʋ-m tʋmɩyɛ se mowoki nɛ mankalɩɣ-ɩ takayɩsɩ nzɩ peɖiɣni ñɔɔzʋʋ se palɩzɩ-sɩ yɔ. Eheyi-m se paa ɛzɩmtaa pʋcɔ nɛ manpaɣzɩ kalʋʋ lɛ, mayaa koobu Frederick Franz nɛ ɛlɛ ɖɔɖɔ ewelisi. Pʋwayɩ lɛ palɩzɩ-m pɩ-taa se ɛzɩma koobu Franz taanaɣ camɩyɛ yɔ, pʋyɔɔ lɛ koobu Knorr kaawɛnɩ e-ɖoŋ lɛ, ɛkpakaɣ alɩwaatʋ sakɩyɛ nɛ ewoki nɛ ɛkalɩɣ takayɩsɩ nzɩ Franz.

 Pɩnaɣ 1977 taa koobu Knorr wezuu caɣʋ tɛtʋ yɔɔ sɩ tɩnaɣ nɛ mba pasɩmɩ-ɩ nɛ pɔsɔɔlɩ ɛ-tɔm yɔ pa-taa kaalabɩ leleŋ se ɛɖɔkɩ e-siɣsiɣ wɛtʋ kpam nɛ pɩkɔɔ pɩtalɩ ɛ-sɩm wiye. (Natʋ 2:10) Knorr sɩm wayɩ lɛ koobu Franz cɔŋnaɣnɩ ɛgbɛyɛ tʋma yɔɔ.

Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa lɛ, maakɛ koobu Milton Henschel weyi ɛ nɛ koobu Knorr paalabɩ tʋmɩyɛ pɩnzɩ sakɩyɛ yɔ, ɛ-takayaɣ taa mayʋ. Koobu Henschel kaaheyi-m se man-tʋmɩyɛ sɔsɔɖɛ lɛ se mansɩnɩ koobu Franz hɔɔlɩŋ weyi ɩ-taa payɩ pɩpɔzʋʋ-ɩ sɩnʋʋ yɔ. Pʋcɔ nɛ palɩzɩ takayaɣ kɩfalaɣ nakɛyɛ lɛ, pɩwɛɛ se mowolo nɛ mankalɩ ka-taa tɔm koobu Franz. Ɛkaŋaɣ ɛ-lɩmaɣza tɩŋa tɔm ndʋ mankalaɣ-ɩ yɔ tɩ-yɔɔ nɛ ɛɖɔkʋʋ tɔm sakɩyɛ ɛ-ñʋʋ taa. Pɩɩkɛnɩ-m taa leleŋ se mansɩnɩ-ɩ mbʋ nɛ pɩkɔɔ pɩsɩɩnɩ ɛ-sɩm wiye pɩnaɣ 1992, Saŋayɩŋ fenaɣ taa.

Pɩnzɩ 61 nzɩ sɩ-taa malabɩ tʋmɩyɛ Betɛɛlɩ yɔ, sɩɖɛ lɔŋ kɛlɛʋ yem mɛ-ɛsɩndaa. Ma-lʋlɩyaa ɖɔkɩ pe-siɣsiɣ wɛtʋ Yehowa ɛsɩndaa nɛ pɩkɔɔ pɩtalɩ pa-sɩm wiye, nɛ manɖaŋ kpam se alɩwaatʋ ɛtalɩ lɔŋ nɛ mamʋ-wɛ atuu ɛjaɖɛ kɩfaɖɛ taa. (Yoh. 5:28, 29) Waɖɛ nɖɩ mehiɣaa nɛ ma nɛ koobiya halaa nɛ abalaa siɣsiɣ tɩnaa ɖɩkpɛndɩ nɛ ɖɩla tʋmɩyɛ nɛ ɖɩɖʋnɩ nesi Ɛsɔ samaɣ ŋga kɛwɛ kedeŋa kpeekpe yɔɔ yɔ, paapɩzɩɣ nɛ pakpaɣ-ɖɩ nɛ pamaɣzɩnɩ nabʋyʋ Sataŋ ɛjaɖɛ ɖɩnɛ ɖɩ-taa. Ma nɛ mɛn-tɛŋga ɖa-taa tɛmnɩ Bibl taa tɔm tʋnɛ se: ‘Taa leleŋ weyi ɛlɩɣnɩ Yehowa cɔlɔ yɔ ɛnʋ ɛkɛnɩ ɖo-ɖoŋ.’—Neh. 8:10.

Nɔɔyʋ fɛyɩ Yehowa ɛgbɛyɛ taa se ɛfɛyɩ kɔyɔ tʋmɩyɛ ɛɛɖɔŋ. Paa ɛzɩmtaa lɛ, Kewiyaɣ yɔɔ toovenim tɔm wɛɛ nɛ tɩyɛlɩɣ. Ma nɛ patam numwaa mba ɖɩlabɩ tʋmɩyɛ yɔ, pa-taa sakɩyɛ tɩtasɩ wɛʋ tɛtʋ yɔɔ. Ɛlɛ pɩkɛnɩ-m taa leleŋ se ma nɛ ɛyaa siɣsiɣ tɩnaa panɛ ɖɩkpɛndaa nɛ ɖɩla Yehowa tʋmɩyɛ.