Pɩnaɣ 1940 waa ɖɩbazɩyɛ taa, ma-lʋlɩyaa nɛ Yehowa Aseɣɖe tɩnaa pɛkpɛlɩkaɣ Bibl. Kpɛlɩkʋʋ mbʋ, pitiwolo pɩ-yɔɔ ɛlɛ mon-ɖoo kaawobi pɩ-yɔɔ nɛ ɛmʋʋ Feŋuu Tilimiye nɛ Réveillez-vous! takayɩsɩ. Pɩnaɣ 1950 taa, palabɩ ajɛɛ kigbeɣluu nakʋyʋ Niyuu Yɔrɩkɩ tɛtʋ taa, nɛ mɔ-hɔʋ kaatisaa nɛ kiwolo.

Alɩwaatʋ pazɩ pʋwayɩ lɛ, koobu abalɩñɩnʋ Lawrence Jeffries paɣzɩ kɔm ɖɛ-tɛ. Ɛɛñaɣ pana se ɛsɩnɩ-m nɛ mɛnkpɛlɩkɩ toovenim. Kiɖe tɛɛ lɛ, ma nɛ ɩ ɖa-lɩmaɣza kaawɛ ndɩ pɩlɩɩnɩ ɛzɩma Yehowa Aseɣɖe Tɩna ɩɩɖʋʋ nɔɔ politiki tɔm taa nɛ ɛzɩma pekizaa se paalakɩ sɔɔjatʋ tʋmɩyɛ yɔ pɩ-yɔɔ. Meheyi-i se ye Amerika mba tɩŋa ekizaa se paawoki you yɔ, koyindinaa pɩzɩɣ pɔkɔɔ nɛ pamʋ ɛjaɖɛ tɩŋa. Koobu Jeffries ɖʋ suuɖu nɛ ɛcɔlɩ ma-lɩmaɣza. Ɛpɔzɩ-m se: «Ye Amerika mba tɩŋa ɩsɛɣ Yehowa Ɛsɔ nɛ koyindinaa kɔɔ pa-wayɩ, ŋmaɣzɩɣ se ɛbɛ Yehowa lakɩ?» Ɛzɩma ecosi tɔm ndʋ tɩ-yɔɔ nɛ tɔm lɛɛtʋ yɔɔ yɔ, pɩsɩnɩ-m nɛ mana se mantaawɛɛnɩ toovenim. Piyeba nɛ mɔnsɔɔlɩ se mantɩlɩ Bibl taa toovenim tɔm nɛ pɩkɩlɩ.

Mankpaɣ ñɩɣtʋ sakɩyɛ nɛ mankalɩ Feŋuu Tilimiye nɛ Réveillez-vous! takayɩsɩ kɩbɩnzɩ nzɩ mon-ɖoo kaasɩ tɛtɛɛ kuduyuu tɛɛ ɖenɖe pasɩɣ wondu yɔ. Alɩwaatʋ wɛɛ nɛ tɩɖɛɣ lɛ, menɖiɣzina se toovenim mɛnkpɛlɩkaɣ. Piyeba nɛ mentisi se ma nɛ Jeffries ɖɩkpɛlɩkɩ Bibl. Maapaɣzɩ ɖɔɖɔ kediɣzisi wobu ɖoŋ ɖoŋ. Maasɔɔlɩ mbʋ mɛnkpɛlɩkaɣ yɔ, nɛ manpɩsɩ tɔm kɩbandʋ susuyu. Manɩ pɩ-taa se «Yehowa kɩyakʋ sɔsɔʋ ñɔtaa» lɛ, mɛlɛɣzɩ man-kaɖʋsɩ. (Sof. 1:14) Mantaatasɩ sɔɔlʋʋ se mala sukuli kɩtɛzʋʋ, ɛlɛ maasɔɔlaa se mansɩnɩ lalaa nɛ pɛkpɛlɩkɩ Bibl taa toovenim.

Mɛntɛm Liisee sukuli 13 juin 1956, nɛ kɩyakɩŋ naadozo pʋwayɩ lɛ, maha man-tɩ nɛ pamɩyɩsɩ-m lɩm Egeetiye kigbeɣluu nakʋyʋ taa. Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa  lɛ, mantaaɖiɣzina se ɛzɩma malɩzaa se mankpakɩɣ me-wezuu nɛ mɛnkpɛlɩkɩ Yehowa yɔɔ tɔm nɛ mawɩlɩ-tʋ ɛyaa lalaa yɔ, pɩkaɣ yebu nɛ mehiɣ wazasɩ.

Pamɩyɩsɩ-m lɩm nɛ pɩla fenasɩ loɖo lɛ, manpɩsɩ paa ɖooye nʋmɔʋ lɩzɩyʋ. Décembre 1956 tɛ Kewiyaɣ Ɛsɔ Sɛtʋ Tʋmɩyɛ takayaɣ taa tɔm ñʋʋ nakʋyʋ tɔŋaɣ se: «Ŋpɩzɩɣ nɛ ŋɖʋ nesi ɖenɖe pɩpɔzʋʋ tɔm susuyaa nɛ pɩkɩlɩ yɔ?» Maanawa se ma ɖɔɖɔ manpɩzɩɣ nɛ mala mbʋ. Maasɔɔlaa se manɖʋ nesi ɖenɖe tɔm kɩbandʋ susuyaa tɩɖɔɔ yɔ.—Mat. 24:14.

Mankʋyaa nɛ mowolo Karoolini nɛ hadɛ egeetiye nɖɩ payaɣ se Ejefilɩd yɔ ɖɩ-taa. Ɛgbɛyɛ nɖɩ ɖɩɩwɛ peeɖe yɔ, tɔm susuyaa naanza ɖeke kaawɛnɩ ɖɩ-taa. Mowoba lɛ ɖɩlɩɩ tɔm susuyaa kagbanzɩ. Koobu abalɩñɩnʋ nɔɔyʋ kuduyuu akpatama taa ɖɩlakaɣ kediɣzisi. Paa fenaɣ ŋga lɛ, monsusaɣ tɔm ñɩɣtʋ 100. Pɩɩɖɔkɩnɩ-m kpem, mbʋ pʋyɔɔ yɔ mɛnɖɛɣaɣ nɔɔ tɔm susuu tʋmɩyɛ taa nɛ mɔñɔɔzaɣ kediɣzisi taa tʋma nɛ malakɩ-yɛ. Mbʋ pɩɩwɛ ɖeu kpem yɔ lɛ se malakaɣ tʋma nɛ pɩkɩlɩɣ lɛ, mɛnkpɛlɩkɩɣ ɖɔɖɔ Yehowa yɔɔ tɔm nɛ pɩkɩlɩɣ.

Maakpɛlɩkɩnɩ halʋ nɔɔyʋ Bibl, ɛɛwɛnɩ kuduyuu nakʋyʋ Jɔnsɩtɔɔnɩ tɛtʋ taa; kɩ-tɛɛ palakaɣ sɔnzɩ pʋcɔ pepiŋ sɩɖaa; nɛ tiiposini ɖenɖe ɖɩɩwɛɛ yɔ kilomɛtanaa nabɛyɛ pazɩ yem na. Halʋ ɛnʋ, ɛlabɩ-m camɩyɛ lakasɩ nɛ ɛñɩnɩ-m tʋmɩyɛ; malakaɣ tʋmɩyɛ nɖɩ kɩyakɩŋ sakɩyɛ kpɩtaʋ taa. Ɛha-ɖʋ ɖɔɖɔ kuduyuu cikpeluu nakʋyʋ nɛ ɖɩlakɩ kediɣzisi kɩ-tɛɛ.

Pʋwayɩ lɛ, koobu weyi ɛkpɛlɩkɩnɩ-m Bibl yɔ ɛ-pɩyalʋ Jolly Jeffries kʋyɩ Brooklyn, Niyuu Yɔrɩkɩ nɛ ɛkɔɔ nɛ ma nɛ ɩ ɖɩlakɩ nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ. Koobu abalɩñɩnʋ nɔɔyʋ kaaha-ɖʋ kuduyuu cikpeluu ŋgʋ palabɩ lɔɔɖɩyɛ tɩyɛ yɔ nɛ kɩ-tɛɛ ɖɩsʋwaɣ.

Pataahɛyɩɣ tʋmlaɖaa liidiye sakɩyɛ Karoolini nɛ hadɛ. Ðɩlakɩ tʋmɩyɛ evemiye taa lɛ, liidiye dɔlaarɩwaa naalɛ yaa naadozo pɛhɛyɩɣ-ɖʋ. Kɩyakʋ nakʋyʋ, mankpaɣ liidiye pazɩ nɖɩ pɩɩkazɩ-m yɔ nɛ mowolo maya tɔɔnaɣ faɣɖɛ naɖɩyɛ taa. Malɩnɩ faɣɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa lɛ, abalʋ nɔɔyʋ ñɔtɩnɩ-m nɛ ɛpɔzɩ-m se: «Ŋsɔɔlaa se ŋla tʋmɩyɛ na? Mankaɣ-ŋ hɛyʋʋ liidiye dɔlaarɩ kʋɖʋm, tʋmɩyɛ nɖɩ ŋlakɩ ñɩɣyʋʋ kʋɖʋmʋʋ taa yɔ ɖɩ-yɔɔ.» Eheyi-m se mala tʋmɩyɛ kɩyakɩŋ naadozo. Tʋmɩyɛ nɖɩ lɛ se mɔñɔɔzɩ kuduyuŋ maʋ lone naɖɩyɛ taa. Pɩnaɣ kpayɩ kpayɩ se Yehowa kaawɛnɩ nɛ ɛsɩɣnɩ-m se mancaɣ Ejefilɩd. Paa liidiye pazɩ maawɛna yɔ, manpɩzaa nɛ mowolo ajɛɛ kigbeɣluu ŋgʋ palabɩ Niyuu Yɔrɩkɩ tɛtʋ taa 1958 taa yɔ.

Kigbeɣluu kɩyakʋ naalɛ ñɩŋgʋ wiye, nabʋyʋ laba nɛ pɩɩwɛ ŋgee. Mankatɩ Ruby Wadlington, ɛɛkɛ paa ɖooye nʋmɔʋ lɩzɩyʋ nɛ ɛɛwɛ Galaatini, Teeniisii taa. Ða-naalɛ ɖɩɩsɔɔlaa se ɖɩla Ɛsɔtɔm tiyiyu tʋmɩyɛ pʋyɔɔ lɛ ɖiwobi kigbeɣluu ŋgʋ kɩ-taa kediɣzaɣ ŋga palabɩnɩ mba pɔsɔɔlaa se powolo Galaadɩ sukuli yɔ. Pʋwayɩ lɛ, ɖɩpaɣzɩ ɖama takayɩsɩ maʋ. Nɛ alɩwaatʋ natʋyʋ wayɩ lɛ, paya-m se mowolo nɛ mɔyɔɔdɩ samaɣ taa tɔm natʋyʋ Galaatini ɛgbɛyɛ taa. Mantɩŋnɩ waɖɛ nɖɩ ɖɩ-yɔɔ nɛ mɔnpɔzɩ Ruby se ɛwalɩ-m. Pʋwayɩ lɛ, mankʋyɩ mowolo mɛwɛɛ ɛgbɛyɛ nɖɩ ɖɩ-taa Ruby kaawɛɛ yɔ, nɛ ma nɛ ɩ ɖɩɖɔkɩ nesi 1959 taa.

Mɛwɛnɩ pɩnzɩ 23 lɛ, paha-m waɖɛ se mɛnkɛ ɛgbɛyɛ tɛ tʋmlaɖʋ Galaatini ɛgbɛyɛ taa (lɛɛlɛɛyɔ  koobu weyi ɛlakɩ tʋmɩyɛ nɖɩ yɔ payaɣ se Ɛgbɛyɛ taa ɛzʋtʋyaa tʋmɩyɛ kpɛndɩyʋ.) Paha Charles Thompson waɖɛ se ɛkɛ egeetiye yɔɔ cɔnɩyʋ lɛ, ɖɛ-ɛgbɛyɛ yɔɔ ɛcalɩnɩ kilimuu. Ɛɛwɛ niye siŋŋ ɛ-tʋmɩyɛ labʋ taa; paa mbʋ yɔ ɛɛpɔzɩ-m se meheyi-i ma-lɩmaɣza pɩlɩɩnɩ koobiya kɩcɛyɩm yɔɔ nɛ ɛzɩma Egeetiye yɔɔ cɔnɩyaa mba pɛlɛyɩ-ɩ kɔm yɔ pɔcɔnɩ pa-kɩcɛyɩm mbʋ pi-ɖeɖe yɔ. Lɔŋ weyi mɛnkpɛlɩkɩ ɛ-cɔlɔ lɛ yɔ se pɩwɛ ɖeu se ɛyʋ ɛpɔzɩ tɔm nɛ ɛtɩlɩ toovenim tɔm tɩŋa pʋcɔ nɛ ɛcɔnɩ tɔm natʋyʋ ɖeɖe.

Mai 1964 taa, paha-m waɖɛ se mowolo Kewiyaɣ Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ sukuli Lansiŋgɩ tɛtʋ taa Niyuu Yɔrɩkɩ, fenaɣ kʋɖʋmaɣ ɖɩlabɩnɩ-kʋ. Koobiya mba pawɩlɩ-ɖʋ tɔm sukuli ŋgʋ kɩ-taa yɔ, peyeba nɛ mɔnsɔɔlɩ siŋŋ se mɛnkpɛlɩkɩ Yehowa yɔɔ tɔm nɛ pɩkɩlɩ nɛ manpɩɩ fezuu taa.

Janvier 1965 taa, ɛgbɛyɛ piliŋa tiyini-m takayaɣ se manpɩsɩ egeetiye yɔɔ cɔnɩyʋ nɛ ma nɛ ma-halʋ Ruby ɖikilimiɣ agbaa yɔɔ. Egeetiye nɖɩ ɖɩ-taa paacalɩ-ɖʋ ɖʋʋ tʋmɩyɛ yɔ, ɖɩɩwalɩ siŋŋ. Ðɩkpaɣnɩ Nɔkɩsɩviili, Teeniisii ɛjaɖɛ taa nɛ ɖiwolo ɖɩtalɩ Ricimɔndɩ, Virgiinii ɛjaɖɛ taa. Karoolini nɛ hayo, Kɛntuukii, nɛ Virgiinii wɩsɩ ɖɩɖʋyɛ taa agbaa kaawɛ egeetiye nɖɩ ɖɩ-taa. Agbaa wena a-taa ɛyaa kɩkpɛdaa kaawɛɛ yɔ, a-yɔɔ ɖeke menkilimaɣ mbʋ pʋyɔɔ yɔ alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa ɖama taa tayʋʋ kaawɛɛ anasaayɩwaa nɛ ɛyaa kɩkpɛdaa hɛkʋ taa Etaazuunii nɛ hadɛ, pʋyɔɔ lɛ, pataapɩzɩɣ se pɛkpɛndɩ kediɣzisi taa. Koobiya taawɛɛnɩ wondu sakɩyɛ tomnaɣ yɔɔ nɛ ɖɩkpɛlɩkɩ ɛzɩma ɖa nɛ mba pɛwɛ kɩcɛyɩm taa yɔ ɖɩtayɩ mbʋ ɖɩwɛna yɔ. Koobu nɔɔyʋ labɩ egeetiye yɔɔ cɔnʋʋ tʋmɩyɛ alɩwaatʋ sakɩyɛ. Ɛkpɛlɩkɩ-m lɔŋ kɩbaŋ nɩɩyɩ. Eheyi-m se: «Kɛ koobu. Alɩwaatʋ ndʋ ŋwoki ɛgbɛyɛ taa yɔ, ña-lakasɩ ɛtaawɛɛ ɛzɩ ŋkɛ pa-ñʋʋdʋ yɔ. Ŋpɩzɩɣ nɛ ŋsɩnɩ-wɛ ye panaɣ-ŋ ɛzɩ po-koobu yɔ.»

Ðikilimi ɛgbɛyɛ cikpeɖe naɖɩyɛ yɔɔ lɛ, Ruby paɣzɩ kpɛlɩkɩnʋʋ halʋ nɔɔyʋ; ɛɛwɛnɩ pɩnzɩ 17, nɛ ɛɛwɛnɩ halɩbɩɣa nakɛyɛ, kaka ñaawɛna pɩnaɣ kʋɖʋmaɣ. Nɔɔyʋ taawɛɛ ɛgbɛyɛ nɖɩ ɖɩ-taa se ɛkpɛlɩkɩnɩ-ɩ, pʋyɔɔ lɛ, Ruby tɩŋaɣnɩ takayɩsɩ maʋ yɔɔ nɛ ɛkpɛlɩkɩɣnɩ-ɩ. Ðɩpɩsaa nɛ ɖikilimi ɛgbɛyɛ nɖɩ ɖɩ-yɔɔ lɛ, halʋ ɛnʋ ɛkɔm kediɣzisi tɩŋa. Petiyini koobiya halɩñɩma nabɛyɛ naalɛ, mba pɛkɛ nʋmɔʋ lɩzɩyaa kiya yɔ ɛgbɛyɛ nɖɩ ɖɩ-taa lɛ, pa nɛ halʋ ɛnʋ powobi kpɛlɩkʋʋ yɔɔ nɛ alɩwaatʋ pazɩ pʋwayɩ lɛ, halʋ ɛnʋ ɛha ɛ-tɩ nɛ pamɩyɩsɩ-ɩ lɩm. Pɩnzɩ 30 pʋwayɩ, pʋ-tɔbʋʋ se pɩnaɣ 1995 taa, ɖɩwɛ Patɛrsɔɔnɩ Betɛɛlɩ taa lɛ, koobu halɩñɩnʋ nɔɔyʋ ñɔtɩnɩ Ruby nɛ ɛyɔɔdɩnɩ-ɩ. Halʋ weyi Ruby kaakpɛlɩkɩnɩ Bibl yɔ, ɛ-pɛlɛ lɛ koobu halɩñɩnʋ ɛnʋ. Pɛlɛ ɛnʋ nɛ ɛ-walʋ paakɛ Galaadɩ sukuli ɖaŋ 100 ñɩŋgʋ taa sukulibiya.

Egeetiye naalɛ ñɩnɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa ɖɩlabɩ tʋmɩyɛ yɔ, nɖɩ lɛ Floriidi. Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa lɛ pɩɩpɔzɩ-ɖʋ lɔɔɖɩyɛ, pʋyɔɔ lɛ ɖɩyabɩ naɖɩyɛ. Ɛlɛ kajalaɣ kpɩtaʋ taa, lɔɔɖɩyɛ nɖɩ ɖɩ-tɛ motɛɛrɩ taa wonuu nakʋyʋ wɛɛkɩ. Ðɩtaawɛɛnɩ liidiye naɖɩyɛ se ɖɩñɔɔzɩ-ɖɩ. Peeɖe maya koobu nɔɔyʋ, weyi mamaɣzaɣ se ɛpɩzɩɣ nɛ ɛsɩnɩ-ɖʋ yɔ. Etiyi ɛ-tʋmlaɖʋ nɔɔyʋ nɛ ɛkɔɔ nɛ ɛñɔɔzɩ-ɖɩ, ɛlɛ ɛtɩmʋ liidiye. Ɛyɔɔdɩ yem se: «Pɩtɩcɛyɩ se ɩhɛyɩ nabʋyʋ.» Halɩ ɛha-ɖʋ liidiye! Pɩkɛ kɩɖaʋ kɩbaŋʋ ŋgʋ kɩwɩlɩɣ ɛzɩma Yehowa cɔŋnɩ ɛ-sɛyaa yɔɔ yɔ. Pɩtɔzɩ-ɖʋ se ɖɩla lalaa kʋjɔŋ.

Ðikilimaɣ agbaa yɔɔ lɛ, koobiya ɖɩsɩ taa ɖɩsʋwaɣ. Piyeba nɛ ɖɩwɛɛnɩ taabalaa kɩbama sakɩyɛ. Kɩyakʋ nakʋyʋ manpaɣzɩ maʋ ɛgbɛyɛ nɖɩ ɖɩ-taa ɖiwoba yɔ ɖɩ-yɔɔ tɔm ɛlɛ mantɩtɛ, nɛ mɛnɖɛɛ nɛ meyebi-tʋ menziini ŋgʋ kɩ-yɔɔ mamaɣ tɔm yɔ kɩ-yɔɔ. Manpɩsɩ ɖanaɣ yɔɔ lɛ mana se hɔʋ ŋgʋ kɩ-tɛ ɖɩɩsʋwa yɔ, peeɖe abalɩbɩɣa nakɛyɛ ñɩɣ menziini yɔɔ nɛ tɔm hɩzɩ nɛ pɩwɛɛ se manɖaɣnɩ-tʋ paɣzʋʋ maʋ. Kaawɛnɩ pɩnzɩ naadozo. Mantadaɣ-kɛ tɔm ndʋ tɩ-yɔɔ pɩnzɩ sakɩyɛ.

Pɩnaɣ 1971 taa, maamʋ takayaɣ nakɛyɛ; paaɖʋ-m tʋmɩyɛ se manpɩsɩ Ageeta yɔɔ cɔnɩyʋ Niyuu Yɔrɩkɩ tɛtʋ taa. Pɩɩɖɩɣzɩ-ɖʋ kpem! Ðiwobi peeɖe lɛ, pɩnzɩ 34 ɖeke maawɛna. Koobiya kaalabɩ-m talɩ ɖeu nɛ taa leleŋ. Maakɛnɩ ɛyʋ kɩkpɛdʋ kajalaɣ tʋ weyi paatiyini peeɖe se ɛkɛ Ageeta yɔɔ cɔnɩyʋ yɔ.

Maakɛ Ageeta yɔɔ cɔnɩyʋ, pʋyɔɔ lɛ paa kpɩtaʋ ɖɩdɛnɖɛ nɖɩ lɛ, mawɩlaɣ Yehowa yɔɔ tɔm Egeetiye kigbeɣluu nakʋyʋ taa nɛ pɩhaɣaɣ-m taa leleŋ. Ageeta yɔɔ cɔnɩyaa sakɩyɛ kaawɛ niye nɛ pɩkɩlɩ-m. Pa-taa lɛlʋ yɔɔdɩnɩ samaɣ taa tɔm ma-lɩm mɩyɩsʋʋ wiye. Pa-taa lɛlʋ lɛ koobu Theodore Jaracz; pʋwayɩ ɛkɔm nɛ ɛpɩsɩ Nɔɔɖɛyaa Ɛgbɛyɛ taa tʋ. Pɩtasɩ lɛ, koobiya abalɩñɩna sakɩyɛ kaawɛ niye, palakaɣ tʋmɩyɛ Brooklyn Betɛɛlɩ taa. Maawɛnɩ ɛsɩmɩyɛ siŋŋ se Egeetiye yɔɔ cɔnɩyaa nɛ Betɛɛlɩ tʋmlaɖaa kaayeba nɛ sɔɔndʋ taakpaɣ-m. Maaɖiɣzinaa se pɛkɛ ninɖiɣyaa mba pɛwɛnɩ sɔɔlɩm yɔ, nɛ pataɣ Yehowa tɔm liu nɛ paɖʋʋ ɛgbɛyɛ nesi ɛzɩ pɩpɔzʋʋ yɔ. Ɛzɩma paawɛnɩ tɩ  luzuu yɔ, piyeba nɛ pɩwɛ-m kɛlɛʋ se mala Ageeta yɔɔ cɔnʋʋ tʋmɩyɛ.

Pɩnaɣ 1974 taa, Nɔɔɖɛyaa ɛgbɛyɛ ha waɖɛ koobiya lalaa se pɛkɛ Ageeta yɔɔ cɔnɩyaa, pʋyɔɔ lɛ manɖaɣnɩ pɩsʋʋ Egeetiye yɔɔ cɔnʋʋ tʋmɩyɛ taa. Nɛ alɩwaatʋ ndʋ lɛ, Karoolini Hadɛ petiyini-m. Taa leleŋ tɔm lɛ se kpaɣnɩ alɩwaatʋ ndʋ lɛ ɛyaa kɩkpɛdaa nɛ anasaayɩwaa agbaa wena aawɛ Etaazuunii hadɛ kiŋ yɔ, tayʋʋ taatasɩ wɛʋ a-taa. Nɛ koobiya taa kaalabɩ leleŋ siŋŋ se pɩlabɩ mbʋ.

Pɩnaɣ 1976 ɖɩdɛnɖɛ lɛ, petini-m se mala Egeetiye yɔɔ cɔnʋʋ tʋmɩyɛ Jeyɔɔrjii. Egeetiye nɖɩ ɖɩwɛ Atlaŋta nɛ Kolɔmbusi pɛ-hɛkʋ taa. Alɩwaatʋ natʋyʋ, nabɛyɛ kaañɔtɩ ɛyaa kɩkpɛdaa ɖɩɣa nakɛyɛ miŋ nɛ piya kagbanzɩ sɩ. Menɖiɣni tɔzʋʋ alɩwaatʋ ndʋ maawɛɛ nɛ mɔyɔɔdʋʋ samaɣ taa tɔm se pepi piya nzɩ yɔ tɩ-yɔɔ kpayɩ kpayɩ. Paasɩ sɩ-ɖoo ɖɔkɔtɔ tɛ mbʋ pʋyɔɔ yɔ ɛɛmʋ heŋ. Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa mba pɛkɛ ɛyaa kɩkpɛdaa nɛ anasaayɩwaa yɔ, pɔkɔŋaɣ ɖɔkɔtɔ tɛ kaahɛzaɣ se pɛhɛzɩ sɩ-lʋlɩyaa laŋa. Manawa se koobiya wɛnɩ sɔɔlɩm siŋŋ. Alɩwaatʋ ndʋ Ɛsɔ sɛyaa wɩlɩɣ ɖama sɔɔlɩm mbʋ pɩ-ɖɔndɩ yɔ, pɩsɩɣnɩ-wɛ nɛ palʋbɩnɩ kala paa atɩɩkɛ sɔsɔna yɔ.

Pɩnaɣ 1977 taa, pɔpɔzɩ-ɖʋ se ɖiwolo Brooklyn Betɛɛlɩ taa nɛ ɖɩla fenasɩ nasɩyɩ pazɩ nɛ ɖɩsɩna nɛ pala tʋmɩyɛ naɖɩyɛ. Tʋmɩyɛ nɖɩ ɖɩwɩzɩ tɛm lɛ, Nɔɔɖɛyaa Ɛgbɛyɛ taa mba naalɛ ya-m nɛ pɔpɔzɩ-m se pɩkɛdɩɣnɩ ma nɛ Ruby se ɖiwolo pɩ-yɔɔ nɛ ɖɩla tʋmɩyɛ Betɛɛlɩ taa yaa we? Ðitisaa se ɖɩlakɩ mbʋ.

Malabɩ tʋmɩyɛ Ɛgbɛyɛ piliŋa hɔɔlʋʋ ŋgʋ kɩcɔŋnɩ Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ yɔɔ yɔ kɩ-taa pɩnzɩ 24. Nɛ koobiya abalɩñɩma mba palakɩ tʋmɩyɛ peeɖe yɔ, ɖoŋ ɖoŋ lɛ pasɩɣna nɛ pɔcɔŋnɩ tɔm ndʋ tɩ-yɔɔ cosuu wɛ kaɖɛ yɔ ti-ɖeɖe. Nɔɔɖɛyaa Ɛgbɛyɛ taa mba kpaɣ pɩnzɩ sakɩyɛ nɛ pɔñɔɔzɩ lɔŋ tasʋʋ mbʋ pɩlakɩ nɔɔ kʋɖʋmaɣ nɛ Bibl paɣtʋ kila yɔ. Palakɩnɩ-pʋ tʋmɩyɛ nɛ pocosuu tɔm pɔzʋʋ ndɩ ndɩ yɔɔ, nɛ pafalɩsɩɣ Egeetiye yɔɔ cɔnɩyaa, ɛgbɛyɛ taa ɛzʋtʋyaa nɛ nʋmɔʋ lɩzɩyaa. Falɩsʋʋ mbʋ, pɩsɩnɩ ɛyaa sakɩyɛ nɛ papɩɩ fezuu taa. Piyeba nɛ Yehowa ɛgbɛyɛ cɛyɩsɩ camɩyɛ.

Kpaɣnɩ 1995 nɛ piwolo 2018 taa, menkilimi ɛgbɛyɛ pilinzi ndɩ ndɩ yɔɔ mbʋ pʋyɔɔ yɔ maakɛ Nɔɔɖɛyaa Ɛgbɛyɛ tiyiyu; ɖooo lɛ ɛnʋ payaɣaɣ se Ɛgbɛyɛ pilinzi yɔɔ cɔnɩyʋ. Mankatɩ Ɛgbɛyɛ pilinzi kɔɔmiite taa mba, Betɛɛlɩ tʋmlaɖaa, nɛ Ɛsɔtɔm tiyiyaa se mankpazɩ-wɛ ɖoŋ nɛ mansɩnɩ-wɛ nɛ pɔcɔnɩ kala wena pakatɩɣ yɔ a-ɖeɖe. Koobiya mba pɛkɛdɩ ma nɛ Ruby mbʋ pakatɩ pe-wezuu caɣʋ taa yɔ pakpazaɣ-ɖʋ ɖoŋ. Kɩɖaʋ nakʋyʋ yɔ. Ðiwobi Ruwandaa 2000 taa. You kaalabɩ ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa 1994 taa nɛ pakʋ ɛyaa sakɩyɛ. Pɛkɛdɩ-ɖʋ ɛzɩma koobiya nɛ Betɛɛlɩ hɔʋ taa mba ɖɔkɩ pa-laŋa alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa yɔ pɩ-tɔm lɛ, pitukuni ɖa-laŋa siŋŋ. Sakɩyɛ kaalesi pɛ-ɛyaa kʋsɔɔlaa. Paa paakatɩ kala ana yɔ, pawɩlaa se pɛwɛnɩ tisuu nɛ lidaʋ, nɛ patilesi pa-taa leleŋ.

Lɛɛlɛɛyɔ lɛ, ɖa-pɩnzɩ cɛzɩ 80 yɔɔ. Pɩnzɩ 20 nzɩ sɩɖɛwa yɔ sɩ-taa, malabɩ tʋmɩyɛ Etaazuunii Ɛgbɛyɛ piliŋa kɔɔmiite taa. Mantɩla sukuli kɩtɛzʋʋ wiɖiyi; paa mbʋ yɔ, mamʋ falɩsʋʋ mbʋ pɩkpaɖaa yɔ Yehowa nɛ ɛ-ɛgbɛyɛ pɔ-cɔlɔ. Pɩsɩnɩ-m nɛ mawɩlɩ Bibl taa toovenim tɔm ɛyaa lalaa nɛ tɩpɩzɩɣ nɛ tɩsɩnɩ-wɛ tam. (2 Kɔr. 3:5; 2 Tim. 2:2) Mana ɛzɩma Bibl sɩnɩ ɛyaa nɛ pe-wezuu caɣʋ wɛɛ ɖeu nɛ pɩkɩlɩ yɔ, nɛ ɛzɩma kɩsɩnɩ-wɛ nɛ taabalɩyɛ kɩbanɖɛ wɛɛ pa nɛ pa-Lɩzɩyʋ pɛ-hɛkʋ taa yɔ. (Yak. 4:8) Alɩwaatʋ ndʋ payɩ ma nɛ Ruby ɖɩpɩzɩɣ yɔ, ɖiseɣtiɣ ɛyaa lalaa se pakpaɣ waɖɛ nɖɩ pɛwɛna se pɛkpɛlɩkɩ Yehowa yɔɔ tɔm nɛ pawɩlɩ Bibl taa toovenim tɔm ɛyaa lalaa yɔ se pɩkɛ ñɩm pʋyʋ, pʋ-tɔbʋʋ lɛ se pɩkɛ waɖɛ sɔsɔɖɛ nɖɩ Yehowa sɛyʋ pɩzɩɣ nɛ ɛwɛɛna yɔ!