PALƲLƖ-M pɩnaɣ 1926 Grɛɛsɩ ɛjaɖɛ taa tɛtʋ cikpetu ndʋ payaɣ se Karítsa yɔ tɩ-taa. Ðɩɩkpɛndɩ piya lutozo ɖa-lʋlɩyaa cɔlɔ nɛ maakɛnɩnɩ pɩɣa lʋbɛ ŋga.

John Papparizos kaakɛ Bibl kpɛlɩkɩyʋ weyi ɛwɛ kpekpeka nɛ ɛyɔɔdʋʋ ɖɔɖɔ kpem yɔ (Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa payaɣaɣ se Bibl kpɛlɩkɩyaa). Pɩnaɣ kʋyʋmaɣ pʋcɔ palʋlʋʋ-m lɛ, ma-lʋlɩyaa nɛ John Papparizos paatɛm ɖama katʋʋ. John nɛ ma-lʋlɩyaa palabɩ faawɩyɛ Bibl yɔɔ nɛ ɛlɩzɩ-wɛ masɩ taa lɩzʋʋ mbʋ yɔ, pɩlabɩ pɔ-yɔɔ tʋmɩyɛ siŋŋ nɛ papaɣzɩ Bibl kpɛlɩkɩyaa kediɣzisi wobu. Paa mon-ɖoo ɛtaasɩ takayaɣ yɔ, ɛɛwɛnɩ tisuu sɔsɔm siŋŋ Yehowa Ɛsɔ yɔɔ nɛ esusi tɔm nɛ kpekpeka alɩwaatʋ tɩŋa. Ɛlɛ pɩlabɩ pʋtɔdɩyɛ se man-caa kɩlaɣ ɛ-lɩmaɣza ɖʋʋ koobiya ɛjandʋ yɔɔ, nɛ pɩkɛdaa lɛ eyele Krɩstʋ mba kediɣzisi wobu.

Bibl tɔm kaakɛdɩnɩ ma nɛ man-ɖalaa nɛ mɔn-kɔɔnaa nɛ me-neu, ɛlɛ aleɣya maɣmaɣ yɔɔ lɛ ɖikizi Toovenim. Pɩtalɩ pɩnaɣ 1939 lɛ, Caama you naalɛ ñɩŋgʋ paɣzɩ nɛ pɩñamsɩ Erɔɔpɩ tɩŋa nɛ halɩ you ŋgʋ kɩtalɩ ɖɛ-tɛ. Pʋbʋ taa lɛ, ɖɛ-ɖɛdʋ Nicolas Psarras kaawɛnɩ pɩnzɩ 20, nɛ paamɩyɩsɩ-ɩ lɩm nɛ ɛpɩsɩ Aseɣɖe Tʋ pitileɖi. You sa miŋ lɛ, pɔkɔɔ pakpa-ɩ se ɛsʋʋ Grɛɛsɩ sɔɔjanaa taa. Ɛlɛ ecosi sɔɔjanaa nɛ abalɩtʋ se: “Maawoki you mbʋ pʋyɔɔ yɔ, mɛnkɛ Krɩstʋ sɔɔja.” Ecosi-wɛ mbʋ lɛ, powoni-i sɔɔjanaa tɔm ɖɩhʋyɛ nɛ pakʋ ɛ-tɔm nɛ paɖʋ-ɩ salaka se ɛlakɩ pɩnzɩ 10. Pɩɩɖɩɣzɩ ɖa-tɩŋa yem.

Pɩnaɣ 1941 paɣzaa lɛ, Aŋgletɛɛrɩ sɔɔjanaa nɛ sɔɔjanaa lalaa pasʋʋ Grɛɛsɩ ɛjaɖɛ taa nɛ Nicolas hiɣ ñʋʋ leleŋ nɛ peyebi-i. Peeɖe ɛkpaɣ ɛ-nʋmɔʋ nɛ ɛpɩsɩ Karítsa. Ɛtalaa lɛ man-ɖalʋ sɔsɔ Ilias pɔzɩ-ɩ tɔm sakɩyɛ Bibl yɔɔ. Ecosaɣ lɛ, mewelisaɣni-i camɩyɛ. Pʋwayɩ lɛ, ma nɛ Ilias nɛ ɖe-neu halɩñɩnʋ Efmorfia ɖɩpaɣzɩ Bibl kpɛlɩkʋʋ nɛ ɖiwoki Aseɣɖe Tɩnaa kediɣzisi ɖoŋ ɖoŋ. Pɩlabɩ pɩnaɣ lɛ, ɖa-naadozo ɖɩkpaɣ ɖa-tɩ nɛ ɖɩha Yehowa nɛ pamɩyɩsɩ-ɖʋ lɩm. Pʋwayɩ lɛ, man-ɖalaa naalɛ  nɛ mɔn-kɔɔnaa ɖɔɖɔ naalɛ pakpaɣ pa-tɩ nɛ paha Yehowa nɛ papɩsɩ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa.

Pɩnaɣ 1942 taa lɛ, Karítsa koobiya nakʋ kaawɛnɩ kpaɣnɩ pɩnzɩ 15 nɛ puwolo pɩnzɩ 25. Ða-tɩŋa ɖɩɩnawa se takɩm sɔsɔm ɖaŋ-ɖʋ nɛ ɛsɩndaa. Pʋyɔɔ lɛ ɖɩñɩtɩɣ nɛ ɖihiɣ waɖɛ naɖɩyɛ lɛ, ɖikpeɣliɣ ɖama nɛ ɖɩkpɛlɩkɩɣ Bibl, ɖiteɣ fezuu taa hendu nɛ ɖɩlakɩ adɩma se pɩkpazɩ-ɖʋ ɖoŋ. Piyeba nɛ ɖe-tisuu kpa ɖoŋ.

Caama you naalɛ ñɩŋgʋ tɛŋaɣ lɛ, Grɛɛsɩ ɛjaɖɛ taa Kɔmiinisitiwaa kʋyɩ nɛ pakaɖɩnɩ komina nɛ pɩkɔnɩ you sɔsɔʋ nakʋyʋ ɛjaɖɛ taa. Kɔmiinisitiwaa mba pakaɖaɣnɩ komina yɔ, pɔcɔwaɣ tɛtʋ ndɩ ndɩ taa nɛ pakpaɣ ɛyaa nɛ ɖoŋ se pasɩnɩ-wɛ you labʋ. Patalɩ ɖɛ-tɛ lɛ, pakpa ma nɛ Antonio Tsoukaris nɛ Ilias; ɖa-naadozo ɖɩɩkɛ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa. Peeɖe ɖɩlɩzɩ-wɛ pɩ-taa se ɖɩkɛ Krɩstʋ ñɩma nɛ ɖɩɩɖʋʋ ɖɔ-nɔɔ ɛjaɖɛ tɔm taa. Ðicosi-wɛ mbʋ lɛ, pakpa-ɖʋ nɛ ɖoŋ nɛ pɛɖɛnɩ-ɖʋ Olympus pʋʋ yɔɔ. Pɩɩpɔzaa se ɖɩɖɔ nʋmɔʋ ɛzɩ ñɩɣtʋ 12 mbʋ yɔ pʋcɔ nɛ ɖɩtalɩ.

Pitileɖi lɛ, kpanzɩyaa mba pɔ-sɔɔjanaa ñʋʋdʋ kpa-ɖʋ se ɖɩɖɛɛ you. Alɩwaatʋ ndʋ ɖɩlɩzɩ-ɩ pɩ-taa se toovenim Krɩstʋ ñɩma ɩkpakɩɣ malɩfanaa se poyooni lalaa lɛ, ɛmʋ pana siŋŋ nɛ ɛɖɛnɩ-ɖʋ pa-ñʋʋdʋ sɔsɔ cɔlɔ. Ðɩlɩzɩ ɛlɛ pɩ-taa mbʋ lɛ, ɛlɛ se: “Ye mbʋ ɩkpaɣ kpaŋaɣ nɛ ɩtɩŋɩɣ sɔɔjanaa wayɩ nɛ ye pɩkʋ nɔɔyʋ you taa lɛ, ɩkpaɣ-ɩ nɛ ɩɖɛnɩ ɖɔkɔtɔ.”

Peeɖe ɖɩpɔzɩ-ɩ se: “Nɛ ye ɖɩkpaɣ sɔɔja weyi pɩkʋ-ɩ yɔ se ɖiwokini ɖɔkɔtɔ nɛ komina sɔɔjanaa kpa-ɖʋ, papɩzɩɣ nɛ petisi se toovenim taa lɛ, ɖɩɩlakɩ you yaa we?” Nɛ ɛpɩsɩnɩ-ɖʋ se: “Ye mbʋ ɛkpakɩɣ tɔɔnaɣ nɛ ewokina sɔɔjanaa you taa.” Ðɩnɛ ɛlɛ ɖɩtasɩ ñʋʋdʋ sɔsɔ ɛnʋ pɔzʋʋ se: “Nɛ ye ɖɩkpaɣ kpaŋaɣ se ɖɩɖɛɣnɩ tɔɔnaɣ ɛlɛ sɔɔjanaa ñʋʋdʋ ñakpa-ɖʋ se ɖɩkpaɣ malɩfanaa nɛ ɖɩɖɛnɩ you taa, ɖɩlakɩ ɛzɩma?” Peeɖe ɛmaɣzɩ ɛ-ñʋʋ taa alɩwaatʋ sakɩyɛ. Nɛ pʋwayɩ lɛ eheyi-ɖʋ se: “Ye mbʋ heŋ yɔɔ ɛkaɣ cɔnʋʋ. Ɩcakɩ pʋʋ yɔɔ cɩnɛ nɛ ɩcɔŋnɩ kpɩna yɔɔ.”

You kaasa miŋ paa le, nɛ ɖa-naadozo ɖɛ-ɛhʋyɛ kaahaɣaɣ-ɖʋ nʋmɔʋ se ɖɩpɩzɩɣ nɛ ɖɩcɔnɩ heŋ yɔɔ. Ðɩlabɩ pɩnaɣ peeɖe lɛ, peyele man-ɖalʋ sɔsɔ Ilias se ɛpɩsɩ ɖɩɣa nɛ ɛcɔnɩ ɖo-ɖoo yɔɔ mbʋ pʋyɔɔ yɔ, ɖa-caa kaasɩba. Antonio ñaahɩnɩ kʋdɔŋ nɛ pɛtɛzɩ-ɩ yebu nɛ pɩkazɩ men-ɖeke.

Pɩɩwɛɛ nɛ pɩlakɩ mbʋ lɛ, Grɛɛsɩ komina sɔɔjanaa kaawɛɛ pawakɩ Kɔmiinisitiwaa you taa. Mba paakpa-ɖʋ yɔ, panawa se pɛwɛɛ nɛ pawakɩ-wɛ lɛ, pakpaɣ nʋmɔʋ se peseɣ nɛ pɛɖɛɛnɩ Alɩbanii ɛjaɖɛ taa. Paakpɛndɩnɩ-m alɩwaatʋ ndʋ peseɣaɣ yɔ. Ðɩkɔm nɛ ɖɩñɔtɩnɩ Grɛɛsɩ nɛ Alɩbanii pa-ajɛɛ kamasɩ yɔɔ lɛ, ɖɩnaɣ se Grɛɛkɩ sɔɔjanaa cɔ-ɖʋ nɛ pata. Peeɖe sɔɔndʋ kpa mba paakpa-m yɔ nɛ pese peyebi-m. Mɔncɔŋnɩ mɔn-cɔlɔ kpɛɛɛ lɛ, manaɣ tɩʋ nakʋyʋ ɖaba nɛ mense mɛmɛlɩ kɩ-wayɩ. Nɛ peeɖe sɔɔjanaa kɔma nɛ pakpa-m ɛzɩ mɛnkɛdʋʋ kiɖe tɛɛ yɔ.

Meheyi Grɛɛsɩ sɔɔjanaa se Kɔmiinisitiwaa kaakpanɩ-m lɛ, powoni-m pɔ-sɔɔjanaa pɩlʋʋ ŋgʋ kɩwɛ Véroia (tɛtʋ ndʋ payaɣ se Beree Bibl taa) yɔ kɩ-taa. Ðɩtalɩ peeɖe lɛ pakpa-m se mohuyi pɔʋ nakʋyʋ tɛtɛɛ nɛ sɔɔjanaa labɩnɩ tʋmɩyɛ. Menkizaa lɛ, pa-ñʋʋdʋ se pɛɖɛnɩ-m lɩm hɛkʋ taa tɛtʋ ndʋ tɩ-taa pɔhɔŋ ɛyaa nɩŋgbaaŋ nɛ payaɣ-tʋ se Makronisi yɔ tɩ-taa.

Ye ŋkʋyɩnɩ Atɛɛnɩ nɛ ŋɖɛɣnɩ Attica yɔ, ŋlakɩ ɛzɩ kilomɛtanaa 50 lɛ, ŋtalɩɣ lɩm hɛkʋ taa tɛtʋ ndʋ  payaɣ se Makronisi yɔ tɩ-taa. Ðɩkɛ ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-tɔm caɣ kaɖɛ siŋŋ yɔ. Peeɖe tɛtʋ wɩlɩ kaŋ nɛ pɩwɛ kaɖɛ se ɛyʋ ehiɣ lɩm. Tɩ-ɖaɣlɩkɩŋ kɛ kilomɛtanaa 13 nɛ tɩ-walanzɩ ñɛkɛ kilomɛtanaa naalɛ nɛ hɔɔlʋʋ. Paa mbʋ yɔ, kpaɣnɩ pɩnaɣ 1947 nɛ puwolo pɩnaɣ 1958 taa lɛ, powoni salaka tɩnaa mba tɛtʋ ndʋ tɩ-taa yɔ, pɛcɛzɩ 100 000. Powokaɣni peeɖe mba komina maɣzaɣ se pɩtɩla pɛkɛ Kɔmiinisitiwaa yɔ, nɛ mba payɩ pakaɖaɣnɩ komina yɔ, nɛ pɩkpɛndɩnɩ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa siɣsiɣ tɩnaa sakɩyɛ.

Mantalɩ peeɖe pɩnaɣ 1949 ɖɩbazɩyɛ taa lɛ, paatayɩ salaka tɩnaa tindima ndɩ ndɩ taa. Tindimiye nɖɩ ɖɩ-taa maawɛɛ yɔ, ɖɩɩkpɛndɩ ɛyaa mɩnʋʋ nɛ pataakɩlɩɣ-ɖʋ ñaŋ labʋ. Ɛyaa hiu mbʋ yɔ pɩɩpɔzaa se pahɩnɩ kizinziku ŋgʋ kɩ-tɛɛ maahɩnaɣ yɔ, ɛlɛ ɖɩɩkpɛndɩ ɛyaa ɛzɩ 40 mbʋ yɔ kɩ-tɛɛ, nɛ tataa yem ɖɩhɩnaɣ. Lɩm mbʋ ɖɩñɔwaɣ yɔ, pɩlɩɣaɣ sɔŋ. Sona naayɛ nɛ kelee ɖɩtɔkaɣ. Helim nɛ mʋzʋʋ piiyeba nɛ wezuu caɣʋ wɛɛ kaɖɛ kpem peeɖe. Ða-ñʋʋ leleŋ kɛlɛ se pataaɖʋ-ɖʋ tʋmɩyɛ se ɖituluu kaaŋ sɔsɔŋ. Paanazɩ salaka tɩnaa lalaa mbʋ sɩm yɔɔ sɩm yɔɔ nɛ halɩ pɩkɔnɩ pa-taa nabɛyɛ kaɖɛ siŋŋ.

Evemiye naɖɩyɛ mɔnɖɔŋaɣ teŋgu nɔɔ lɛ, mankatɩ Yehowa aseɣɖe tɩnaa sakɩyɛ, paawɛ salaka tɩnaa tindima lɛɛna taa. Pɩɩlabɩ-ɖʋ leleŋ kpem se ɖɩkatɩ ɖama! Ye ɖɩñɩtaa nɛ ɖihiɣ waɖɛ naɖɩyɛ yɔ, ɖɩñakaɣ pana nɛ ɖikpeɣliɣ ɖama ɛlɛ ɖitaayeki se pakpa-ɖʋ. Ðisusaɣ tɔm salaka tɩnaa lalaa mɛsaɣ tɛɛ nɛ pʋwayɩ lalaa pɩsɩ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa. Fezuu taa tʋma ana a-labʋ nɛ adɩma sɩnɩ-ɖʋ pɩdɩɩfɛyɩ nɛ ɖɩɖɔkɩ ɖe-tisuu kpam.

“Pafalɩsɩ-m” fenasɩ hiu wayɩ lɛ, pakpaɣ lɩmaɣza se alɩwaatʋ talaa se posu-m sɔɔjanaa wondu. Menkizaa lɛ, powoni-m sɔɔjanaa ñʋʋdʋ cɔlɔ. Powoni-m ɛ-cɔlɔ lɛ, mɛncɛlɩ-ɩ takayaɣ nakɛyɛ. Maama kɔ-yɔɔ se “Krɩstʋ ɖeke malɩzaa se mɛnkɛɣ ɛ-sɔɔja.” Pɩlabɩ mbʋ lɛ, ɛɖʋ-m sɔɔndʋ nɛ pʋwayɩ lɛ etiyini-m ɛ-ñʋʋ yɔɔ tʋ cɔlɔ. Ɛ-ñʋʋ yɔɔ tʋ ɛnʋ ɛɛkɛ Grɛɛkɩ Orthodoxe cooci ñʋʋdʋ. Mantalaa lɛ, ɛwɛ ɛ-Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ wondu taa. Peeɖe ɛpɔzɩ-m tɔm sakɩyɛ nɛ mantɩŋnɩ Masɩ yɔɔ nɛ moncosi-i nɛ abalɩtʋ. Pɩlabɩ mbʋ lɛ ɛ-pana kpa nɛ ɛyɔɔdɩnɩ hola se: “Ɛlɩzɩ-ɩ mɛ-ɛsɩndaa cɩnɛ. Ɛsɔ sɛtʋ ɛgbɛyɛ kɩdɛkɛdɩyɛ naɖɩyɛ taa tʋ ɛkɛnaa!”

Tɛʋ fema tanaŋ tɛɛ lɛ, sɔɔjanaa ɖaɣnɩ kɔm se posuu-m sɔɔjanaa wondu. Menkizaa lɛ, pakpaɣ pa-malɩfanaa nɛ ɖaŋ weyi paaɖɔkaa yɔ nɛ pamabɩnɩ-m sɩm yɔɔ sɩm yɔɔ. Pɩlabɩ mbʋ lɛ pakpaɣ-m nɛ powoni sɔɔjanaa tɛ ɖɔkɔtɔ ŋgʋ kɩɩwɛ peeɖe yɔ kɩ-taa se pewili-m nɛ pana se ɛzɩ mɔ-mɔɔ naayɛ tɩpɛlɩ, nɛ pʋwayɩ lɛ paɖaɣnɩ-m pɩsɩnʋʋ kizinziku ŋgʋ kɩ-tɛɛ maawɛɛ yɔ. Nɛ pɛwɛɛ nɛ pamakɩ-m mbʋ paa evemiye nɖɩ nɛ pɩkɔɔ pɩla fenasɩ naalɛ.

Ɛzɩma mɔnɖɔkɩ men-tisuu kpam nɛ menkizi se maasuu sɔɔjanaa wondu yɔ pʋyɔɔ lɛ, pamʋ pana siŋŋ nɛ papaɣzɩ-m ɛzaɣtʋ kɩfatʋ labʋ. Pɔhɔkʋʋ me-nesi nɛ ma-wayɩ nɛ pahɩzɩ-m tataa lɛ, pakpaɣ agbazɛɛ nɛ pamakɩnɩ ma-naataŋ tɛɛ ɛzɩ kpɩnɛ pamakɩ yɔ. Maawɛɛ nɛ manɩɣ siziŋ siŋŋ alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa lɛ, mɔntɔzɩ Yesu tɔm tʋnɛ tɩ-yɔɔ: “Koboyaɣ tɩnaa kɛlɛ mɩ, ye ɛyaa ɩlɔʋ mɩ-yɔɔ nɔɔ nɛ pawɩlɩɣ-mɩ ñaŋ . . . kɔyɔ. Ɩmɛyɩ nɛ ɩpaa, mbʋ pʋyɔɔ yɔ mɩ-kɩhɛyʋʋ paɣlɩ ɛsɔdaa, mbʋ ɖɔɖɔ paawɩlɩ ñaŋ nayaa, mɩ-nɔɔɖɛyaa.” (Mat. 5:11, 12) Pɩtɛmnaa se kɩyakʋ nakʋyʋ lɛ menfiɣnaa.

Mɔnkɔm nɛ menfe lɛ, manaɣ man-tɩ salaka ɖaŋ sɔɖɩɩɩ nakʋyʋ tɛɛ. Niŋkaɣ kaawɛ kɩ-tɛɛ siŋŋ. Nɛ tɔɔnaɣ, lɩm yaa kuntu ŋgʋ kɩ-yɔɔ ɛyʋ kaahɩnɩ yɔ, pɩ-taa nabʋyʋ taawɛɛ. Ɛlɛ paa mbʋ yɔ ɛzɩ Bibl yɔɔdʋʋ yɔ, “Ɛsɔ tɛ laŋhɛzɩyɛ” kaaɖɔkɩ ‘ma-laŋɩyɛ nɛ ma-maɣzɩm.’ (Fil. 4:7) Tɛʋ fema lɛ, sɔɔja nɔɔyʋ labɩ-m camɩyɛ lakasɩ nɛ ɛkɔnɩ kpɔnɔ nɛ lɩm nɛ niŋkaɣ toko nɛ ɛha-m. Pʋwayɩ ɖɔɖɔ lɛ, sɔɔja nɔɔyʋ tasɩ-m ɛ-tɔɔnaɣ haʋ. Mbʋ pɩlabɩ puwiye nɛ mbʋ mananɩ mɛ-ɛza hɔɔlɩŋ lɛɛŋ taa ɖɔɖɔ yɔ, piiyeba nɛ mana se Yehowa kaawɛɛ nɛ ɛcɔŋnɩ mɔ-yɔɔ.

Komina ñʋndɩnaa maɣzaɣ se mɛnkɛ ñʋʋ taa ɖoŋ tʋ nɛ pɩwɛ kaɖɛ se pɛlɛɣzɩ ma-lɩmaɣza. Pʋyɔɔ pakpaɣ-m nɛ pɛɖɛnɩ sɔɔjanaa tɔm ɖɩhʋyɛ Atɛɛnɩ. Peeɖe pakʋ mɔn-tɔm nɛ paɖʋ se pɔtɔʋ-m salaka pɩnzɩ naadozo lɩm hɛkʋ taa tɛtʋ ndʋ payaɣ se Yíaros (Gyaros) yɔ tɩ-taa. Ye ŋkʋyɩnɩ Makronisi nɛ ŋɖɛɣnɩ wɩsɩ ɖɩlɩyɛ taa kiŋ yɔ, ŋlakɩ ɛzɩ kilomɛtanaa 50 pʋcɔ ŋtalɩ peeɖe.

Yíaros salaka kaapaɣlɩ pɩdɩɩfɛyɩ nɛ filikinaa kɩsɛɛmaa pamanɩ-kʋ. Salaka tɩnaa mba paawɛ peeɖe yɔ, pɛcɛzɩ 5 000 nɛ paakɛnɩ politiki laɖaa. Ɛlɛ Yehowa aseɣɖe Tɩnaa lʋbɛ kaawɛ salaka tɩnaa mba pa-taa mbʋ pʋyɔɔ yɔ, pekizaa se paalakɩ politiki. Paa paakizini-ɖʋ kpem se ɖɩtaala kediɣzaɣ nakɛyɛ yɔ, ɖa koobiya lʋbɛ ɖɩkataɣ ɖama nɛ ɖɩkpɛlɩkɩɣ Bibl.  Ðɩtɩŋaɣnɩ mɛsaɣ tɛɛ nʋmɔŋ nɩɩyɩ yɔɔ nɛ ɖɩmʋʋ Feŋuu Tilimiye takayɩsɩ nasɩyɩ nɛ ɖɩmaɣ sɩ-taa tɔm nɛ ɖe-nesi takayɩsɩ lɛɛsɩ yɔɔ nɛ pʋwayɩ ɖikpeɣliɣ lɛ, ɖɩkpɛlɩkɩɣ-sɩ.

Kɩyakʋ nakʋyʋ ɖɩmɛlɩ ɖoli nɛ ɖɩkpɛlɩkɩɣ lɛ, sɔɔja salaka yɔɔ cɔnɩyʋ nɔɔyʋ lɩɩ ɖɔ-yɔɔ nɛ ɛmʋ ɖa-takayɩsɩ. Peeɖe ewoni-ɖʋ sɔɔjanaa ñʋʋdʋ sɔsɔ tɛɛ tʋ cɔlɔ. Powoni-ɖʋ lɛ, ɖa-tɩŋa ɖɩɩwɛɛ nɛ ɖɩmaɣzɩɣ se pakaɣ sɔzʋʋ pɩnzɩ nzɩ paaɖʋwa se ɖɩla salaka taa yɔ sɩ-yɔɔ. Ɛlɛ pɩlabɩ-ɖʋ piti se ɛlɛ heyi-ɖʋ se: “Ðɩsɩm ɛyaa mba ɩkɛnaa yɔ. Ðɩnawa se ɩmʋnɩ ñamtʋ. Ðɩpɩzɩɣ nɛ ɖɩtaa-mɩ liu. Ɩpɩsɩ mɩ-tʋmɩyɛ taa.” Halɩ nabʋyʋ taa ɛɖʋ ɖa-taa nabɛyɛ tʋma wena atɩkɩlɩ kaɖɛ yɔ. Ðɩɩwɛnɩ ɛsɩmɩyɛ siŋŋ mbʋ payɩ Yehowa labɩ-ɖʋ yɔ pɩ-yɔɔ. Halɩ salaka taa maɣmaɣ, ɖe-siɣsiɣ wɛtʋ kɔnɩ Yehowa hɩɖɛ yɔɔ samtʋ.

Ɛzɩma ɖɩɖɔkɩ ɖa-tɩ kpam kaɖɛ alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa yɔ pɩlʋlɩ pee kɩbana lɛɛna ɖɔɖɔ. Salaka tʋ lɛlʋ weyi ɛɛkɛ akɔnta labʋ tɛ wɩlɩyʋ yɔ, ɛna wɛtʋ kɩbandʋ ndʋ ɖɩɩwɛna yɔ lɛ, piseɣti-i nɛ ɛpɔzɩ-ɖʋ tɔm sakɩyɛ pɩlɩɩnɩ ɖe-tisuu yɔɔ. Pɔkɔma nɛ peyebi-ɖʋ pɩnaɣ 1951 taa lɛ, peyebi-i ɖɔɖɔ. Pʋwayɩ lɛ ɛpɩsɩ Yehowa Aseɣɖe Tʋ nɛ halɩ ɛla alɩwaatʋ tɩŋa Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ.

Peyebi-ɖʋ nɛ salaka taa lɛ, manpɩsɩ mɔ-hɔʋ taa ñɩma cɔlɔ Karítsa. Pʋwayɩ lɛ, ma nɛ ɖɛ-tɛtʋ taa ñɩma sakɩyɛ ɖɩkʋyɩ Karítsa nɛ ɖiwolo Melbourne, Ositralii ɛjaɖɛ taa. Peeɖe mankatɩ koobu halɩñɩnʋ kɩbanʋ Janette nɛ pʋwayɩ ma nɛ ɩ ɖɩɖɔkɩ nesi. Ðɩkɔɔ nɛ ɖɩwɛɛnɩ piya naanza, abalɩbɩɣa kʋɖʋmaɣ nɛ halɩbiya naadozo nɛ ɖɩwɩlɩ-sɩ toovenim camɩyɛ.

Sɔnɔ mɛncɛzɩ pɩnzɩ 90, ɛlɛ mɛnkɛ ɛgbɛyɛ taa ɛzʋtʋyʋ weyi ɛlakɩ tʋmɩyɛ nɛ kpekpeka yɔ. Ɛzɩma maamʋ heŋ sakɩyɛ yɔ pʋyɔɔ lɛ, nabʋyʋ taa manɩɣ wɩzasɩ mon-tomnaɣ taa nɛ ma-nɩŋgbanzɩ wɩɣ ɖɔɖɔ kɔzɩ kɔzɩ alɩwaatʋ ndʋ malɩɣnɩ tɔm susuu nɛ manpɩsɩ yɔ. Paa mbʋ yɔ lɛɛlɛɛyɔ kpem mɛntɛm man-taa se mɛnkɛɣ “Krɩstʋ sɔɔja.”—2 Tim. 2:3.