“CAA,” “BABA,” “EGBELE.” Mbʋ Betɛɛlɩ taa piya evelisi sakɩyɛ yaɣ-m ɖoŋ ɖoŋ. Ɛzɩma mɛwɛnɩ pɩnzɩ 89 yɔ pʋyɔɔ lɛ, payaɣ-m mbʋ lɛ pɩkɛdɩɣnɩ-m. Malabɩ alɩwaatʋ tɩŋa Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ pɩnzɩ 72 nɛ payaɣ-m nɛ tɔm pee ana nɛ sɔɔlɩm lɛ, manɩɣ pɩ-taa se Yehowa wɛna nɛ ɛwazɩɣ-m. Wazasɩ nzɩ ma-maɣmaɣ mehiɣ tʋmɩyɛ nɖɩ ɖɩ-taa yɔ sɩ-yɔɔ lɛ, manpɩzɩɣ nɛ meheyi piya evelisi nzɩ nɛ ma-laŋɩyɛ pilim se: ‘Ɩkaɣ hiɣu wazasɩ mɩ-tʋmɩyɛ taa, ye itiyele nɛ pitibi-mɩ yɔɔɔ yɔ.’​—4 Aw. 15:7.

Ma-lʋlɩyaa kʋyɩ Ukrɛɛnɩ ɛjaɖɛ taa nɛ powolo Kanadaa. Powobi peeɖe lɛ pacaɣ tɛtʋ ndʋ payaɣ se Rossburn nɛ tɩwɛɛ Manitoba yɔ tɩ-taa. Mon-ɖoo lʋlɩ abalɩbiya 8 nɛ halɩbiya 8, ɛlɛ ɖa-taa nabɛyɛ tɩkɛ ɖomaa. Maakɛnɩ pɩɣa 14 ñɩŋga. Man-caa kaasɔɔlɩ Bibl, nɛ ɛkalaɣ-ɖʋ kɩ-taa tɔm Kujuka tanamɩŋ tɛɛ. Ɛlɛ ɛmaɣzaɣ se liidiye tɔm kaacɛyɩ Ɛsɔ sɛtʋ ñʋndɩnaa ɛsɩndaa nɛ pɩkpaɖɩ ɛzɩma pasɩnɩ ɛyaa yɔ. Ɛpɔzaɣ ɛ-tɩ se: “Ɛzɩ wiɖiyi nɔɔyʋ hɛyɩ Yesu liidiye ɛ-tɔm susuu tʋmɩyɛ yɔɔ?”

Mɔn-kɔɔnaa 4 nɛ man-ɖalaa 4 kɔma nɛ pamʋ toovenim. Mɔn-kɔɔ Rose labɩ nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ pɩkɔɔ pɩsɩɩnɩ ɛ-sɩm wiye. Pʋcɔ nɛ ɛsɩkɩ lɛ, eseɣtaɣ paa anɩ se ɛɖɔ Ɛsɔ paɣtʋ yɔɔ nɛ ɛyɔɔdʋʋ se: “Mɔnsɔɔlaa se ma nɛ ŋ ɖɩkatɩ ɛjaɖɛ kɩfaɖɛ taa.” Kajalaɣ taa lɛ, man-ɖalʋ Ted susaɣ miŋ maatɛŋ tɔm. Paa kujuka tanaŋ ŋgʋ kɩ-tɛɛ lɛ, esusaɣ raadiyoo yɔɔ nɛ eheyiɣ mba pewelisaɣni-i yɔ se kɩdɛkɛdɩm laɖaa tɩŋa kaɣ wobu miŋ maatɛŋ taa. Paa mbʋ yɔ, pʋwayɩ ɛkɔma nɛ ɛpɩsɩ Yehowa sɛyʋ siɣsiɣ tʋ weyi ɛwɛ kpekpeka yɔ.

Juin 1944 taa malɩnɩ sukuli nɛ menkpe kɩyakʋ nakʋyʋ lɛ, mamaɣnɩ takayaɣ ŋga payaɣ se The Coming World Regeneration * yɔ taabɩlɩ yɔɔ ɖɔ-tɔɔnaɣ ɖɩdɔɔyɛ. Mankalɩ takayaɣ ŋga ka-kajalaɣ hayʋʋ nɛ mantasɩ naalɛ ñɩŋgʋ lɛ, pɩfɛyɩ yebu. Mɛntɛm takayaɣ ŋga ka-tɩŋa kalʋʋ lɛ, manɖʋ man-taa se mɛnsɛɣ Yehowa ɛzɩ Yesu kaalabʋ yɔ.

Ɛzɩma pɩɖɔma nɛ takayaɣ ŋga kɛwɛɛ taabɩlɩ yɔɔ peeɖe? Man-ɖalʋ kɛdɩ-m se abalaa nabɛyɛ naalɛ wɛna nɛ pɔcɔʋ nɛ pɛpɛdɩɣ takayɩsɩ nɛ hatʋ cabɩ takayɩsɩ nɛ patalɩ ɖɛ-tɛ. Ɛyɔɔdaa se: “Kanɛ manpɩzaa nɛ maya, mbʋ pʋyɔɔ yɔ kɛfɛyɩ liidiye.” Abalaa mba pɔkɔm nɛ patasɩ kɔm ɖɛ-tɛ kujuka ŋga katɩŋ pʋwayɩ yɔ nɛ peheyi-ɖʋ se pɛkɛ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa, nɛ  patɩŋɩɣnɩ Bibl yɔɔ nɛ pocosuu tɔm ndʋ payɩ ɛyaa pɔzʋʋ-wɛ yɔ tɩ-yɔɔ. Pɔ-tɔm ndʋ tɩlabɩ-ɖʋ leleŋ mbʋ pʋyɔɔ yɔ, ɖa-lʋlɩyaa kaakpɛlɩkɩ-ɖʋ se ɖɩña tɔm ndʋ tɩwɛ Bibl taa yɔ. Abalaa mba peheyi-ɖʋ ɖɔɖɔ se Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa kaɣ labʋ kigbeɣluu nakʋyʋ Winnipeg tɛtʋ ndʋ tɩ-taa mɔn-kɔɔ Elsie kaawɛɛ yɔ. Mala lɩmaɣza se mowoki kigbeɣluu ŋgʋ.

Mansa cɛɛcɛ kilomɛtanaa 320 nɛ mowolo Winnipeg, ɛlɛ pʋcɔ nɛ mantalɩ peeɖe lɛ, mɛhɛzɩ tɛtʋ ndʋ payaɣ se Kelwood yɔ tɩ-taa, nɛ peeɖe Aseɣɖe Tɩnaa naalɛ mba paakɔm ɖɛ-tɛ yɔ pɛwɛɛ. Mantalɩ Kelwood lɛ, mowolo kediɣzaɣ nɛ peeɖe mansɩm mbʋ payaɣ se ɛgbɛyɛ yɔ. Peeɖe manawa ɖɔɖɔ se paa pɩɣa evelaɣ, abalʋ nɛ halʋ weyi lɛ, pɩwɛɛ se esusi tɔm kpaɣ ɖɩɣa nɛ ŋwolo ɖɩɣa ɛzɩ Yesu kaalabʋ yɔ.

Mɛwɛ Winnipeg lɛ, mankatɩ man-ɖalʋ weyi payaɣ se Jack yɔ, nɛ ɛnʋ ɖɔɖɔ ɛɛlɩnɩ Ontario nɛ hayo kiŋ nɛ ɛkɔɔ kigbeɣluu. Kɩyakʋ ŋgʋ kigbeɣluu paɣzaa yɔ, koobu nɔɔyʋ susaa se pakaɣ ɛyaa lɩm mɩyɩsʋʋ. Ma nɛ Jack ɖɩkpaɣ lɩmaɣza se ɖiyeki nɛ pamɩyɩsɩ-ɖʋ lɩm kigbeɣluu ŋgʋ kɩ-taa. Ða-naalɛ ɖɩɩtɛm ɖa-taa se ye pɩsaŋ yɔ, pamɩyɩsɩɣ-ɖʋ lɩm nɛ pɩtɛ lɛ, ɖɩpaɣzɩɣ nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ kpaagbaa. Kigbeɣluu tɛm kpaagbaa lɛ, Jack paɣzɩ alɩwaatʋ tɩŋa Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ. Maawɛnɩ pɩnzɩ 16 nɛ pɩɩwɛɛ se manpɩsɩ sukuli, ɛlɛ pɩnaɣ ŋga katɩŋ pʋwayɩ yɔ, ka-taa manpaɣzɩ paa ɖooye nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ.

Ma nɛ Stan Nicolson ɖɩpaɣzɩnɩ nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ Souris tɛtʋ ndʋ tɩɩwɛɛ Manitoba egeetiye taa yɔ, tɩ-taa. Pitileɖi pʋcɔ nɛ menɖiɣzina se nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ fɛyɩ kɛlɛʋ paa ɛzɩmtaa. Ðe-liidiye wɛɛ nɛ ɖɩtɛŋ pazɩ pazɩ, ɛlɛ ɖitiyele tɔm susuu. Kɩyakʋ nakʋyʋ ɖɩlɩnɩ tɔm susuu nɛ ɖikpeŋ lɛ, ñɔɔsɩ wɩɣaɣ-ɖʋ siŋŋ, ɛlɛ ɖɩtaawɛɛnɩ liidiye naɖɩyɛ. Ðɩtalɩ ɖɩɣa lɛ, ɖɩna huyuu sɔsɔʋ nakʋyʋ ɖɔ-nɔnɔɔ tɛɛ kɩ-taa nɛ tɔɔnaɣ nɛ pɩɖɩɣzɩ-ɖʋ kpem! Halɩ nɛ sɔnɔ ɖɩɩsɩŋ weyi ɛsɩ huyuu ŋgʋ peeɖe yɔ. Ðɩtɔɔ tɔɔnaɣ ɛzɩ awiya yɔ ɖanaɣ ŋga. Ɛzɩma ɖitiyele nɛ pitibi-ɖʋ yɔɔɔ yɔ, ɖihiɣ wazaɣ sɔsɔɔ kpem! Fenaɣ ŋga kɔkɔma nɛ kɛtɛ lɛ, ɛzɩma mehiɣ tɔnʋʋ yɔ, wiɖiyi mantihiɣti tɔnʋʋ mbʋ nɛ mana.

Fenasɩ cabɩ wayɩ lɛ, petiyini-ɖʋ tɛtʋ ndʋ payaɣ se Gilbert Plains yɔ tɩ-taa. Tɛtʋ ndʋ tiiposini Souris nɛ hayo kiŋ ɛzɩ kilomɛtanaa 240 mbʋ yɔ. Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa lɛ, paa ɛgbɛyɛ nɖɩ ɖɩɩwɛnɩ kpata nakʋyʋ nɛ kɩwɩlɩɣ ɛzɩma ɛgbɛyɛ lakɩ tɔm susuu tʋmɩyɛ paa fenaɣ ŋga yɔ. Tɔm susuu tʋmɩyɛ tibi fenaɣ nakɛyɛ nɛ pʋyɔɔ lɛ, mɔyɔɔdɩ samaɣ taa tɔm nɛ mɔhɔ koobiya lɩmaɣza se pana se pɩwɛɛ se pañaɣ pana nɛ pɩkpaɖɩ. Kediɣzaɣ tɛma lɛ, nʋmɔʋ lɩzɩyʋ halɩñɩnʋ akpadɩyʋ nɔɔyʋ, weyi ɛ-walʋ taawɛɛ toovenim taa yɔ, eheyi-m nɛ ɛsɩtɛɣlɩm se: “Mañakɩ pana, ɛlɛ maapɩzɩɣ se mala nɛ pɩkpaɖɩ mbʋ menɖiɣni labʋ yɔ.” Eheyi-m mbʋ lɛ, ma ɖɔɖɔ mentisi ɛsɩtɛɣlɩm nɛ mentendi-i se ɛkpaɣ nɛ ekpeɣ-m.

Ɛzɩ pɩɩlabɩ-m yɔ, nabʋyʋ taa koobiya mba pɛwɛ kpekpeka yɔ, pɩpɩzɩɣ nɛ piyiɣdi-wɛ nɛ pɔyɔɔdɩ ɛzɩ maayɔɔdʋʋ yɔ, nɛ pʋwayɩ lɛ, pitibi-wɛ yɔɔɔ. Ɛlɛ manawa se ye piyiɣdi nɔɔyʋ yɔ, pɩtɩpɔzɩ se pitibi-i yɔɔɔ ɛlɛ pɩpɔzʋʋ se ɛkpɛlɩkɩ lɔŋ nɛ pɩsɩnɩ-ɩ nɛ ɛɖɛɛnɩ ɛsɩndaa. Ye ɛyʋ ɛlakɩ tʋmɩyɛ siɣsiɣ yɔ, ɛkaɣ hiɣu wazasɩ.

Pɩɩkɛnɩ-m waɖɛ sɔsɔɖɛ siŋŋ se alɩwaatʋ ndʋ maawɛnɩ pɩnzɩ 21 yɔ, paya-m se mowolo Gileyaadɩ sukuli ɖaŋ 14 ñɩŋgʋ! Nɛ ɖɩtɛm-kʋ février 1950. Ye patayɩ ɖa mba ɖiiwobi sukuli ŋgʋ tam nabʋnaza yɔ, petiyini ɛzɩ hɔɔlʋʋ kʋɖʋmʋʋ mbʋ yɔ Keebɛɛkɩ ageeta wena a-taa pɔyɔɔdaɣ Fransɩ kʋnʋŋ, Kanadaa ɛjaɖɛ taa yɔ. Pʋbʋ taa lɛ, panazaɣ Aseɣɖe Tɩnaa peeɖe siŋŋ. Paatiyini-m Val-d’Or tɛtʋ ndʋ tɩ-taa pohuyaɣ sika nɛ tɩwɛɛ Keebɛɛkɩ nɛ wɩsɩ ɖɩɖʋyɛ taa kiŋ yɔ. Kɩyakʋ nakʋyʋ ma nɛ man-taabalaa lalaa ɖiwoba nɛ ɖisusuu tɔm tɛtʋ cikpetu ndʋ tɩɩwɛ Val-Senneville cɔlɔ yɔ, tɩ-taa. Cɛtɩm Ɛsɔ sɛtʋ ñʋʋdʋ weyi ɛɛwɛ peeɖe yɔ ɛɖɔɔnɩ-ɖʋ nɛ pana se ɖɩlɩɩ tɛtʋ ndʋ tɩ-taa. Piyeba nɛ mowoni tɔm ndʋ tɔm hʋyaa ɛsɩndaa nɛ pakʋ Ɛsɔ sɛtʋ ñʋʋdʋ ɛnʋ ɛ-tɔm. *

Kala wena ɖɩkatɩ Keebɛɛkɩ yɔ, a-taa naɖɩyɛ tɔm mɛnkɛdɩ mbʋ yɔ. Keebɛɛkɩ egeetiye kaawɛʋ Roma Katooliki cooci tɛɛ yɔ, pɩcɛzɩ pɩnzɩ 300 yɔɔ. Cɛtɩm Ɛsɔ sɛtʋ labɩ nɔɔ nɛ Politiki agbaa nɛ panazɩɣ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa siŋŋ. Pɩtaawɛɛ kɛlɛʋ, nɛ paa ɖɩɩwɛ ññɩɩ yɔ, ɖitiyele kpa nɛ pitibi-ɖʋ yɔɔɔ. Laŋa kɩbana tɩnaa mba paawɛ Keebɛɛkɩ yɔ, pamʋ toovenim.  Mehiɣ waɖɛ nɛ mɛnkpɛlɩkɩnɩ ɛyaa Bibl nɛ pamʋ toovenim. Men-Bibl kpɛlɩkɩyʋ nɔɔyʋ nɛ ɛ-hɔʋ taa ñɩma paakpɛndɩ ɛyaa hiu nɛ pa-tɩŋa pamʋ toovenim nɛ papaɣzɩ Yehowa sɛʋ. Paawɛ abalɩtʋ siŋŋ nɛ pʋyɔɔ lɛ, piiseɣti lalaa nɛ palɩɩ Katooliki cooci taa. Ɛzɩma ɖiwobi tɔm susuu tʋmɩyɛ yɔɔ yɔ, piyeba nɛ ɖɩwa Keebɛɛkɩ kala ana!

Pakʋsɩ-m nɛ powoni Haiti ɛjaɖɛ taa pɩnaɣ 1956 taa. Ɛsɔtɔm Tiyiyaa kɩfama mba paawɛɛ peeɖe yɔ, pɩɩwɛ pa-taa sakɩyɛ kaɖɛ se pɛkpɛlɩkɩ Fransɩɩ kʋnʋŋ. Paa mbʋ yɔ, ɛyaa sakɩyɛ welisaɣ pɔ-tɔm. Ɛsɔtɔm tiyiyu Stanley Boggus yɔɔdaa se: “Ða-taa kaawɛ leleŋ siŋŋ se ɛyaa lakaɣ mbʋ payɩ papɩzɩɣ yɔ se pasɩnɩ-ɖʋ nɛ ɖɩyɔɔdɩ Fransɩɩ.” Kajalaɣ lɛ, ɛzɩma maakpɛlɩkɩ Fransɩɩ kʋnʋŋ Keebɛɛkɩ yɔ, pɩwazɩ-m siŋŋ. Ɛlɛ pitileɖi lɛ, ɖiɖiɣzina se peeɖe koobiya taa sakɩyɛ yɔɔdʋʋ Fransɩɩ ŋgʋ yɔ, kɩwɛ ndɩ nɛ ŋgʋ ɖɩkpɛlɩkaa yɔ. Ye mbʋ, ye ɖa Ɛsɔtɔm tiyiyaa ɖɩsɔɔlaa se ɖa-tʋmɩyɛ ɛlʋlɩ pee yɔ, pɩwɛɛ se ɖɩkpɛlɩkɩ peeɖe kʋnʋŋ. Mbʋ ɖɩlaba, nɛ ɖa-pana ñaɣʋ kɔnɩ wazasɩ sakɩyɛ.

Pɩsa nɛ ɖɩsɩnɩ koobiya nɛ pɩkpaɖɩ lɛ, Nɔɔɖɛyaa Ɛgbɛyɛ ha-ɖʋ nʋmɔʋ se ɖɩɖɛzɩ Feŋuu Tilimiye takayɩsɩ nɛ takayɩsɩ lɛɛsɩ Fransɩ kʋnʋŋ ŋgʋ pɔyɔɔdaɣ Haiti nɛ payaɣ-kʋ se créole haïtien yɔ kɩ-taa. Piyeba nɛ ɛyaa mba powokaɣ kediɣzisi ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa yɔ patasɩ ɖɔʋ nɛ pɩkpaɖɩ. Tɔm susuyaa 99 ɖeke kaawɛnɩ Haiti ɛjaɖɛ taa pɩnaɣ 1950, ɛlɛ pɩtalaɣ pɩnaɣ 1965 mbʋ yɔ lɛ, pohuwaa nɛ pɛcɛzɩ 800! Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa lɛ, paaya-m se mowolo nɛ mala tʋmɩyɛ Betɛɛlɩ taa. Pɩɩkɛnɩ-m taa leleŋ se pɩnaɣ 1961 taa lɛ, paha-m waɖɛ se mɛnkɛ wɩlɩyʋ Kewiyaɣ Ɛsɔ Sɛtʋ Sukuli taa. Ðɩɩfalɩsɩ ɛgbɛyɛ taa ɛzʋtʋyaa nɛ koobiya mba palakɩ nʋmɔʋ lɩzɩyʋ kiya tʋmɩyɛ yɔ pa-taa 40. Ðiwobi kigbeɣluu sɔsɔʋ janvier 1962 lɛ, ɖiseɣti peeɖe koobiya mba pɛɖɛnɩ ɛsɩndaa fezuu taa yɔ se pawalɩsɩ pɔ-tɔm susuu tʋmɩyɛ, nɛ paha lalaa waɖɛ se pala nʋmɔʋ lɩzɩyʋ kiya tʋmɩyɛ. Pɩɩkɛ alɩwaatʋ kɩbandʋ ɖeyi ɖeyi mbʋ pʋyɔɔ yɔ, koobiya kaɖɩnʋʋ caɣaɣ paɣzʋʋ.

23 janvier 1962, kigbeɣluu tɛma nɛ pitileɖi lɛ, pɔkɔɔ ɛgbɛyɛ piliŋa taa nɛ pakpa ma nɛ Ɛsɔtɔm tiyiyu Andrew D’Amico nɛ pamʋ ɖɔ-cɔlɔ 8 janvier 1962 tɛ Réviellez-vous! waa mba paawɛ Fransɩ taa yɔ pa-tɩŋa. Ɛjaɖɛ yɔɔ tɔm susuu takayɩsɩ nasɩyɩ kaayɔɔdaa se palakɩ feziŋ kɩdɛkɛdɩŋ yaʋ mbʋ payaɣ se vaudou yɔ Haiti ɛjaɖɛ taa nɛ paama tɔm ndʋ Réviellez-vous!  ŋgʋ kɩ-taa. Nabɛyɛ taasɔɔlɩ tɔm ndʋ nɛ pamaɣzaɣ se ɛgbɛyɛ piliŋa taa ɖɩma tɔm ñʋʋ ŋgʋ Réviellez-vous! taa. Pɩlabɩ kpɩtaŋ pazɩ pʋwayɩ lɛ, pɔɖɔɔnɩ ɖɔɖɔ Ɛsɔtɔm tiyiyaa. * Ɛlɛ, peeɖe koobiya mba ɖɩɩfalɩsaa yɔ pɔɖɔkɩ pa-cɩŋgɩlɩm wɛtʋ kpam. Sɔnɔ man-taa wɛnɩ-wɛ nɛ leleŋ kpem ɛzɩma pɔɖɔkɩ pa-tɩ kpam nɛ pɛɖɛɛnɩ ɛsɩndaa fezuu taa yɔ. Lɛɛlɛɛyɔ pɛwɛnɩ Les Saintes Écritures. Traduction du monde nouveau, créole haïtien kʋnʋŋ taa nɛ alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa ɖɩɩwɛ peeɖe yɔ, ɖɩtaamaɣzɩ pɩ-yɔɔ kpa.

Pakʋsɩ-m Haiti lɛ powoni-m Santrafriki ɛjaɖɛ taa se mala Ɛsɔtɔm tiyiyu tʋmɩyɛ. Pʋwayɩ lɛ paha-m waɖɛ se mɛnkɛ egeetiye yɔɔ cɔnɩyʋ peeɖe. Nɛ pʋwayɩ ɖɔɖɔ lɛ paha-m waɖɛ se mɔncɔnɩ ɛgbɛyɛ piliŋa yɔɔ.

Alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa lɛ, Kewiyaɣ kpaamɩŋ weyi ɩɩwɛ peeɖe yɔ ɩ-taa sakɩyɛ kaawɛ pʋtɔdɩyɛ. Mɛnkpɛlɩkɩ ɛzɩma pakʋ kesi hayɩm taa nɛ pɔlɔ kuduyuu yɔ. Ɛyaa mba pɛɖɛɣaɣ nɛ panaɣ-m tʋmɩyɛ nɖɩ ɖɩ-taa yɔ, pɩɖɩɣzaɣ-wɛ kpem. Piseɣti ɖɔɖɔ koobiya se paha pa-tɩ faaa nɛ pama pa-maɣmaɣ pe-Kewiyaɣ kpaamɩŋ nɛ pɔcɔnɩ ɩ-yɔɔ. Ɛsɔ sɛtʋ ñʋndɩnaa hoŋaɣ-ɖʋ mbʋ pʋyɔɔ yɔ pakam po-cooci kuduyuŋ kancɩ ɛlɛ ɖa mbʋ yɔ kesi ɖɩlɔba. Paa mbʋ yɔ pititibi-ɖʋ yɔɔɔ, ɛlɛ ɖiwobi pɩ-yɔɔ nɛ ɖɩlakɩ ɖe-kediɣzisi ɖe-Kewiyaɣ kpaamɩŋ ɛnɩ ɩ-taa. Peyebi-ɖʋ hoŋuu alɩwaatʋ ndʋ helim sɔsɔm nabʋyʋ mabɩ tɛtʋ sɔsɔtʋ ndʋ payaɣ se Bangui yɔ tɩ-taa yɔ. Helim mbʋ pɩkpɛzɩ cooci nakʋyʋ kancɩ nɛ pɩpɛɖɩ habɩyɛ nɖɩ ɖɩɩñɔtɩnɩ peeɖe yɔ ɖɩ-yɔɔ. Ɛlɛ ɖe-Kewiyaɣ kpaamɩŋ lɔbɩtʋ ñɛwɛ ti-ɖeɖe. Pɩsa nɛ ɖɩcɔnɩ Kewiyaɣ tʋma wena palakaɣ peeɖe yɔ a-yɔɔ camɩyɛ lɛ, ɖɩkpaɣ fenasɩ 5 ɖeyi ɖeyi nɛ ɖɩmanɩ ɛgbɛyɛ piliŋa nɛ Ɛsɔtɔm tiyiyaa ɖɩɣa. *

Pɩtalɩ pɩnaɣ 1976 lɛ, paɖɩɣ Kewiyaɣ tʋma Santrafriki ɛjaɖɛ taa nɛ petiyini-m Chad ɛjaɖɛ tɛtʋ sɔsɔtʋ ndʋ payaɣ se N’Djamena yɔ tɩ-taa. Peeɖe mankatɩ nʋmɔʋ lɩzɩyʋ kiya kpekpeka tʋ weyi payaɣ se Happy yɔ. Ɛlɩnɩ Kameruni. Ðɩɖɔkɩ nesi 1^er avril 1978. Fenaɣ ŋga ka-taa ɖɔɖɔ you paɣzaa nɛ ɛzɩ ɛyaa lalaa kaalabʋ ɖɔɖɔ yɔ ɖise nɛ ɖɩɖɛɛnɩ hadɛ kiŋ. You tɛma nɛ ɖɩpɩsɩ lɛ, ɖɩmaɣnɩ papɩsɩ ɖa-ɖɩɣa sɔɔjanaa tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ sɔsɔɖɛ. Pɩtɩkɛ takayɩsɩ ɖeke ɖilesaa ɛlɛ ɖilesi ɖɔɖɔ wondu ndʋ Happy kaasu ɖe-nesi ɖɔkʋʋ wiye nɛ kʋjɔŋ weyi paalabɩ-ɖʋ yɔ. Paa mbʋ yɔ ɖitiyele nɛ pitibi-ɖʋ yɔɔɔ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ ɖa-taa wɛ leleŋ se ɖɩwɛ wezuu. Ðiwobi pɩ-yɔɔ nɛ ɖɩñaɣ pana se Kewiyaɣ tʋma ɩɖɛɛnɩ ɛsɩndaa.

Pɩlakaɣ pɩnzɩ naalɛ mbʋ yɔ lɛ, paɖaɣnɩ haʋ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa nʋmɔʋ se pala pa-tʋma Santrafriki. Nɛ ɖɩɖaɣnɩ paɣzʋʋ labʋ egeetiye yɔɔ cɔnʋʋ tʋmɩyɛ. Ða-ɖɩɣa kaakɛ lɔɔɖɩyɛ cikpeɖe naɖɩyɛ, nɛ ɖɩɩwɛnɩ ɖɔɖɔ kaɖʋ ŋgʋ pekpiyiɣ yɔ, tonneau ŋgʋ kɩ-taa papɩzɩɣ nɛ paɖʋ lɩm ɛzɩ litrinaa 200 mbʋ yɔ, menziini ŋgʋ kɩlakɩnɩ tʋmɩyɛ gaz nɛ kiniɣdiɣ wondu yɔ (réfrigérateur à gaz) nɛ menziini kɩtɩzʋʋ ŋgʋ kɩlakɩnɩ tʋmɩyɛ gaz yɔ (cuisinière à gaz). Nʋmɔʋ ɖɔm kaawɛ kaɖɛ. Ðɩɖɔŋaɣ nʋmɔʋ nakʋyʋ lɛ, polisinaa sɩnzɩ-ɖʋ nɛ pewili ɖo-wondu taa lona wena a-taa yɔ acɛzɩ 117.

Nabʋyʋ taa soŋaɣ lakɩ nɛ pɩtalɩ 50°C. Halɩ nabʋyʋ taa ɖiwoki kigbeɣliŋ lɛ, pɩwɛ kaɖɛ se ɖihiɣ lɩm pɩɖɔɔ nɛ papɩzɩ nɛ pamɩyɩsɩ ɛyaa lɩm. Pʋyɔɔ lɛ, koobiya huyaɣ pɔŋ pɔsɩ taa nɛ pehikiɣ lɩm pazɩ pazɩ se pɩsa nɛ pamɩyɩsɩ ɛyaa lɩm nɛ ɖoŋ ɖoŋ lɛ, tonneau taa pamɩyɩsɩɣ ɛyaa lɩm. Ðiwobi kigbeɣluu nakʋyʋ lɛ, mba paaha pa-tɩ se pamɩyɩsɩ-wɛ lɩm yɔ pa-taa lɛlʋ ɖaɣlaa siŋŋ. Paaɖʋ lɩm mbʋ tonneau taa yɔ pɩɩsɩnɩ hɛkʋ nɛ hɛkʋ. Nɛ ɛkpa kɩ-taa nɛ eluŋ nɛ pʋwayɩ lɛ koobiya ñɩɣ-ɩ nɛ e-tomnaɣ tɩŋa tii lɩm tɛɛ. Sɔnɔ ɛkɛ ɛgbɛyɛ taa ɛzʋtʋyʋ.

Pɩnaɣ 1980 taa pakʋsɩ-ɖʋ nɛ powoni Nigeria ɛjaɖɛ taa. Ðɩkpaɣ pɩnzɩ naalɛ nɛ hɔɔlʋʋ nɛ ɖɩɖʋnɩ nesi ɛgbɛyɛ piliŋa maʋ tʋmɩyɛ nɖɩ palakaɣ yɔ. Koobiya yabɩ tadɩyɛ labʋ ɖɩɣa nakɛyɛ nɛ pɔñɔɔzɩ-kɛ nɛ kapɩsɩ ɖɛ-ɛgbɛyɛ piliŋa lone. Tanaŋ nakʋyʋ tɛɛ mankpa ɖɩɣa ŋga ka-ñʋʋ taa se manɖʋ nesi ñɔɔzʋʋ tʋmɩyɛ nɖɩ. Wɩsɩ caɣaɣ siɣu lɛ, manpaɣzɩ tibu ɛzɩ maakpaʋ yɔ. Ɛlɛ ɛzɩma pɩtaawɛɛ ɛzɩ kajalaɣ taa yɔ pʋyɔɔ lɛ, mɛnfɛyɩ ɖoli lɛ pɩcɛbɩ-m nɛ mɔntɔlɩ. Pɩɩnɩ-m siŋŋ, ɛlɛ powoni-m ɖɔkɔtɔ tɛ nɛ pewili-m  lɛ, ɖɔkɔtɔ heyi Happy se: “Taahʋʋ. E-hola naayɛ cɛbɩna, ɛlɛ pɩɩlakɩ ɛzɩ kpɩtaʋ kʋɖʋmʋʋ mbʋ yɔ lɛ ɛɖaɣnɩɣ hiɣu tɔnʋʋ taa alaafɩya camɩyɛ.”

Pɩtalɩ pɩnaɣ 1986 lɛ, petiyini-ɖʋ Kootidiivʋwaarɩ nɛ ɖɩla egeetiye yɔɔ cɔnʋʋ tʋmɩyɛ. Ðɩlakaɣ-ɖɩ nɛ halɩ ɖiwoki Burkina Faso ɛjaɖɛ nɖɩ ɖɩñɔtɩnɩ peeɖe yɔ ɖɩ-taa. Mantaamaɣzɩ kpa se Burkina Faso ɛjaɖɛ kaɣ pɩsʋʋ ɖa-ɖɩɣa.

Pakʋsɩ-m Kanadaa pɩnaɣ 1956. Ɛlɛ pɩnaɣ 2003, pʋ-tɔbʋʋ se pɩnzɩ 47 wayɩ lɛ, paɖaɣnɩ-m pɩsɩnʋʋ Kanadaa Betɛɛlɩ taa nɛ lɛɛlɛɛyɔ lɛ ma nɛ Happy. Paa paama ɖa-takayɩsɩ yɔɔ se ɖɩkɛ Kanadaa ñɩma yɔ, pɩɩwɛɛ nɛ pɩlakɩ-ɖʋ ɛzɩ Afrika ñɩma ɖɩkɛnaa yɔ.

Nɛ pɩnaɣ 2007, maawɛnɩ pɩnzɩ 79 lɛ paɖaɣnɩ-ɖʋ pɩsɩnʋʋ Afrika! Petiyini-ɖʋ Burkina Faso nɛ paha-m waɖɛ se mala tʋmɩyɛ Ɛgbɛyɛ Piliŋa Taa Kɔɔmiite taa. Pɔkɔm nɛ papɩsɩ ɖenɖe ɖɩlakaɣ tʋmɩyɛ yɔ tɔm ɖɛzʋʋ ɖɩɣa nɛ Peenɛɛ ɛgbɛyɛ piliŋa cɔŋnɩnɩ tʋmɩyɛ nɖɩ ɖɩ-yɔɔ. Nɛ pɩtalɩ août 2013 taa lɛ, pakʋsɩ-m nɛ powoni Peenɛɛ Betɛɛlɩ taa.

Paa maawɛnɩ tomnaɣ taa ɛjandʋ yɔ, tɔm susuu tʋmɩyɛ mʋ ñɩm siŋŋ mɛ-ɛsɩndaa. Pɩnzɩ naadozo nzɩ sɩɖɛwa yɔ sɩ-taa, ɛgbɛyɛ taa ɛzʋtʋyaa nɛ ma-halʋ paɖʋ-m nesi nɛ sɔɔlɩm nɛ manpɩzɩ nɛ mansɩnɩ men-Bibl kpɛlɩkɩyaa Gédéon nɛ Frégis nɛ paha pa-tɩ nɛ pamɩyɩsɩ-wɛ lɩm nɛ pɩɩha-m taa leleŋ siŋŋ. Lɛɛlɛɛyɔ pɛwɛɛ nɛ pɛsɛɣ Yehowa nɛ kpekpeka.

Pʋwayɩ petiyini ma nɛ ma-halʋ Afrika hadɛ kiŋ ɛgbɛyɛ piliŋa taa. Peeɖe Betɛɛlɩ hɔʋ taa ñɩma wɛɛ nɛ pɔcɔŋnɩ mon-tomnaɣ taa alaafɩya ɖeɖe camɩyɛ. Afrika hadɛ kiŋ kɛnɩ ɛjaɖɛ lʋbɛ ñɩnɖɛ nɖɩ ɖɩ-taa paha-m waɖɛ se mala tʋmɩyɛ Afrika taa yɔ. Pɩtalɩ octobre 2017 lɛ, ɖihiɣ wazaɣ sɔsɔɔ nakɛyɛ siŋŋ. Paha-ɖʋ waɖɛ se ɖiwolo nɛ ɖɩna alɩwaatʋ ndʋ paɖʋzaɣ Yehowa nesi tɛɛ ɖa-tʋmɩyɛ ɖɩlaɖɛ sɔsɔɖɛ nɖɩ ɖɩwɛ Warwick, Niyuu Yɔrɩkɩ tɛtʋ taa yɔ. Ðɩɩkaɣ sɔʋ waɖɛ nɖɩ ɖɩ-yɔɔ kpa!

Annuaire 1994 hɔɔlʋʋ 255 yɔɔdaa se: “Mba payɩ pɔɖɔkɩ pa-tɩ nɛ pala Kewiyaɣ tʋma pɩnzɩ sakɩyɛ yɔ, ɖiseɣtiɣ-wɛ se: ‘Ɩkpa ɖoŋ nɛ itaayele nɛ mi-nesi tii yɔbɩ; ɩkaɣ wɛnʋʋ kɩhɛyʋʋ mɩ-tʋmɩyɛ yɔɔ.’—4 Aw. 15:7.” Ma nɛ Happy ɖɩtɛm ɖa-taa se ɖɩlakɩnɩ tɔm ndʋ tʋmɩyɛ nɛ ɖiseɣtiɣ lalaa se mba ɖɔɖɔ pala mbʋ.