CAANAƲ taa lɛ, ɖoŋ ɖoŋ lɛ, ɛyaa mba palɩnɩ ɛjaɖɛ kʋɖʋmɖɩyɛ taa yɔ, pɛwɛ Ɛsɔ sɛtʋ ɛgbɛyɛ kʋɖʋmɖɩyɛ taa. Pɩnzɩ 1800 waa ɖɩdɛnɖɛ taa lɛ, Ɛsɔ sɛtʋ agbaa sɔsɔna naayɛ ɖeke kaawɛnɩ Erɔɔpɩ. Agbaa ana lɛ Katooliki, Protestant Ɛsɔ sɛtʋ ɛgbɛyɛ nɖɩ ɖɩlɩnɩ wɩsɩ ɖɩɖʋyɛ taa yɔ, Orthodoxe, Malɩŋ nɛ Yuuda mba Ɛsɔ sɛtʋ ɛgbɛyɛ. Pɩtʋʋ fɛyɩ se sɔnɔ Ɛsɔ sɛtʋ agbaa ɖɔ sakɩyɛ Erɔɔpɩ nɛ ɛjaɖɛ hɔɔlɩŋ lɛɛŋ taa. Ɛsɔ sɛtʋ agbaa wena ɛyaa sakɩyɛ ɩɩsɩŋ-yɛ yɔ, awɛɛ añɔʋ ajɛɛ ndɩ ndɩ taa. Nabʋyʋ taa lɛ, ɛjaɖɛ taa ɛyaa yekina nɛ agbaa ana añɔʋ. Nabʋyʋ taa ɖɔɖɔ lɛ, agɔma yaa kʋyʋʋ ɖʋyaa wokinini agbaa ana ajɛɛ naayɛ taa.

Pʋyɔɔ ajɛɛ naayɛ taa ɛzɩ Ositralii, Grandɩ Bretaañɩ, Fransɩ, Caama nɛ Etaazuunii mbʋ yɔ, Malɩŋ, bouddhiste waa nɛ hindou waa ɖɔ sakɩyɛ. Krɩstʋ ñɩma mba payaɣ se Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa yɔ, paba ñalakɩ pɛ-Ɛsɔ sɛtʋ tʋma nɛ kpekpeka ajɛɛ wena acɛzɩ 239 yɔ, a-taa; pɩkpɛndɩnɩ lɩm hɛkʋ taa tɛtʋ natʋyʋ taa ɖɔɖɔ. Ajɛɛ 14 taa, Aseɣɖe Tɩnaa mba palakɩ tʋmɩyɛ nɛ kpekpeka yɔ, pɛcɛzɩ 150000.—Kalɩ  takayaɣ kanɛ kɔ-hɔɔlʋʋ 15 yɔɔ aɖakaɣ.

Ɛzɩma Ɛsɔ sɛtʋ agbaa ɖɔ sakɩyɛ yɔ, pɩpɩzɩɣ nɛ pɩkɔnɩ kaɖɛ wɩlɩyaa. Kɩɖaʋ nakʋyʋ yɔ: Papɩzɩɣ nɛ pɔpɔzɩ pa-tɩ tɔm kɩcɛyɩtʋ ndɩ ndɩ pɩlɩɩnɩ kazandʋ ndʋ ɛyaa lakɩ ɖoŋ ɖoŋ yɔ, tɩ-yɔɔ: Pɩpɔzʋʋ se pañɩɣ sukulibiya tɩŋa yɔɔ se sɩtɔɔ kazandʋ ndʋ tɩ-tɩŋa paa Ɛsɔ sɛtʋ ɛgbɛyɛ nɖɩ taa sɩwɛɛ yɔ? Paa pɩɩcɛyɩɣ sukulibiya sakɩyɛ se sɩtɔɔ kazandʋ ndʋ yɔ, pɩɩwɛɣ ɖeu se pamaɣzɩɣ hɔŋ weyi ɩwɛ agbaa cikpena taa yɔ, ɩ-yɔɔ? Pɩkazɩ tɔm natʋyʋ ɖɔɖɔ: Ajɛɛ wena a-taa paɣtʋ tɩha nʋmɔʋ se komina nɛ Ɛsɔ sɛtʋ ɛgbɛyɛ naɖɩyɛ pɛkpɛndɩ nɛ pɔtɔɔ kewiyitu, nɛ paawɩlɩɣ Ɛsɔ sɛtʋ tɔm sukulinaa taa yɔ, nabɛyɛ ɩɩkaɣ maɣzʋʋ se pɩtɩmʋna se pañɩɣ ɛyaa yɔɔ se pɔtɔɔ kazandʋ ndʋ sukulinaa taa?

Kazandʋ ndʋ pɩwɛ ɛzɩ tɩɩlakɩ nɔɔ kʋɖʋmaɣ ɖeyi ɖeyi nɛ Ɛsɔ sɛtʋ yaa tɩtɩlɩɩnɩ Ɛsɔ sɛtʋ taa yɔ, tɩpɩzɩɣ nɛ tɩkɔnɩ ɖama kɩɩnɩnʋʋ ɖɔɖɔ. Kazandʋ ndʋ tɩ-taa lɛɛtʋ lɛ, lʋlʋʋ kazandʋ ndʋ palakɩ sukulinaa sakɩyɛ taa yɔ. Pɩtʋʋ fɛyɩ se ɩnawa se Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa ɩɩkaɖɩɣnɩ mba palakɩ lʋlʋʋ kazandʋ yɔ, ɛlɛ mba lɛ, paalakɩ kazandʋ ndʋ nɛ paaɖʋʋ nesi mba palakɩ-tʋ yɔ. Ɛlɛ pɩtɩla ɩɩsɩŋ mbʋ pʋyɔɔ pa nɛ pe-piya paalakɩ kazandʋ ndʋ yɔ.

Payaɣ takayaɣ nakɛyɛ se Le livre des religions nɛ ɛyaa sakɩyɛ sɩm-kɛ camɩyɛ Fransɩ ɛjaɖɛ taa. Takayaɣ ŋga ka-taa pɔtɔm se kazandʋ tʋnɛ tɩkɛ sɔnzɩ nzɩ sɩwɛ “ɛjaɖɛ yɔɔ sɔnzɩ” taa yɔ. Paa ɛyaa sakɩyɛ ɩmaɣzɩɣ sɔnɔ se lʋlʋʋ kazandʋ kɛ ɛjaɖɛ yɔɔ sɔnzɩ nzɩ sɩtɩwɛɛkɩ pʋyʋ yɔ, toovenim taa lɛ, kiɖe tɛɛ lɛ, tɩɩkɛ sɩɩnaa layaa kazandʋ.

Takayaɣ ŋga payaɣ se Encyclopedia Americana (palɩzɩ-kɛ pɩnaɣ 1991 taa) yɔ, kɔyɔɔdaa se: “Caanaʋ taa ajɛɛ wena payaɣ se Ejipiti, Grɛɛsɩ, Roma nɛ Pɛrɩsɩ yɔ a-taa, pɔtɔkaɣ ɛsɔnaa, awiya nɛ ɛyaa mba pa-hɩla sɛwa yɔ pa-lʋlʋʋ kazandʋ.” Takayɩsɩ mayaa mba payaɣ se Ralph nɛ Adelin Linton yɔ, palɩzɩ mbʋ pʋyɔɔ pɔtɔkaɣ kazandʋ ndʋ yɔ pɩ-taa. Pama pa-takayaɣ ŋga payaɣ se The Lore of Birthdays yɔ ka-taa se: “Mezoopotamii nɛ Ejipiti ajɛɛ taa ɛyaa ɛsa paɣzɩ kuluu nɛ peeɖe ɖɔɖɔ ɛyaa paɣzɩ tɔɔʋ lʋlʋʋ kazandʋ. Kɩyakʋ ŋgʋ palʋlɩ ɛyʋ yɔ, kɩ-tɔm kaacɛyɩ caanaʋ taa mba ɛsɩndaa, mbʋ pʋyɔɔ yɔ, kɩyakʋ ŋgʋ kɩ-tɔm cɛyɩ siŋŋ tɩɩnzɩ cɔŋʋʋ nʋmɔʋ taa.” Ɛzɩma nɔɔ kʋɖʋmaɣ kaawɛ kɩyakʋ ŋgʋ nɛ tɩɩnzɩ cɔŋʋʋ pɛ-hɛkʋ taa yɔ, pʋyɔɔ mba palakɩnɩ tʋmɩyɛ tɔm ndʋ Bibl wɩlɩɣ nɛ peseɣ tɩɩnzɩ cɔŋʋʋ yɔ, pakpaɣ pa-tɩ nɛ kazandʋ ndʋ.—Izaayii 47:13-15.

Ye mbʋ, pɩɩɖɩɣzɩɣ-ɖʋ se ɖɩkalɩ tɔm tʋnɛ takayaɣ ŋga payaɣ se The World Book Encyclopedia yɔ ka-taa: “Kajalaɣ Krɩstʋ mba taatɔkɩ [Krɩstʋ] lʋlʋʋ kazandʋ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ, panawa se lʋlʋʋ kazandʋ kɛ sɩɩnaa layaa kazandʋ.”—Hɔɔlʋʋ 3, takayaɣ hayʋʋ 416.

 Lɩmaɣza ana a-yɔɔ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa maɣzɩɣ se pɩtɩmʋna se pala lʋlʋʋ kazandʋ. Pɩtʋʋ fɛyɩ se alɩwaatʋ ndʋ palʋlʋʋ pɩɣa yɔ, tɩkɛ taa leleŋ alɩwaatʋ, nɛ pɩnzɩ wɛɣ nɛ sɩɖɛɣ nɛ lʋlɩyaa naɣ ɛzɩma pe-piya wɛɛ nɛ sɩpaɣlɩɣ yɔ lɛ, pɩkɛdɩɣnɩ-wɛ siŋŋ. Pɩtasɩ lɛ, Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa wɩlɩɣ sɔɔlɩm pɔ-hɔŋ taa mba nɛ pa-taabalaa nɛ palakɩ-wɛ kʋjɔŋ nɛ pa nɛ wɛ pacakɩ ɖɔɖɔ nɛ pamʋʋ helim nɛ taa leleŋ. Ɛlɛ pɩlɩɩnɩ ɖenɖe lʋlʋʋ kazandʋ lɩnaa yɔ pɩ-yɔɔ lɛ, paalakɩ kʋjɔŋ ɛnɩ lʋlʋʋ kazandʋ alɩwaatʋ taa, ɛlɛ alɩwaatʋ lɛɛtʋ taa palakɩ kʋjɔŋ.—Luka 15:22-25; Tʋma Labʋ 20:35.

Pɔtɔkɩ Kisimasɩ ɛjaɖɛ kpeekpe yɔɔ, halɩ pɩkpɛndɩnɩ ajɛɛ wena a-taa ñɩma tɩkɛ Krɩstʋ ñɩma yɔ, a-taa. Ɛsɔ sɛtʋ agbaa wena a-taa ñɩma tɔŋ se pɛkɛ Krɩstʋ ñɩma yɔ, a-taa sakɩyɛ tɔkɩ kazandʋ ndʋ. Pʋyɔɔ pɩpɩzɩɣ nɛ pɩɖɩɣzɩ nabɛyɛ se Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa ɩɩtɔkɩ kazandʋ ndʋ. Ɛbɛ yɔɔ paatɔkɩ-tʋ?

Ɛzɩ tɔm taa tazʋʋ takayɩsɩ sakɩyɛ yɔɔdʋʋ yɔ, ɛyaa maɣmaɣ lɩzɩnɩ décembre fenaɣ kɩyakʋ 25 ñɩŋgʋ wiye se kɩkɛ Yesu lʋlʋʋ kazandʋ, nɛ kɩyakʋ ŋgʋ kɩkɛ Roma sɩɩnaa layaa kazandʋ  natʋyʋ kɩyakʋ. Na tɔm ndʋ pɔyɔɔdɩ tɔm taa tazʋʋ takayɩsɩ ndɩ ndɩ taa yɔ:

“Nɔɔyʋ ɛɛsɩŋ kɩyakʋ ŋgʋ ɖeyi ɖeyi palʋlɩ Krɩstʋ yɔ. Evaŋgilimwaa tɩyɔɔdɩ kɩyakʋ yaa fenaɣ ŋga ka-taa palʋlɩ-ɩ yɔ.”—New Catholic Encyclopedia, Hɔɔlʋʋ III, takayaɣ hayʋʋ 656.

“Kisimasɩ sɔnzɩ nzɩ sɩtɔyɩ Erɔɔpɩ sɔnɔ yaa nzɩ pama sɩ-yɔɔ tɔm ɖooo caanaʋ taa nɛ pasɩɩ yɔ, sɩ-taa sakɩyɛ tɩkɛ Krɩstʋ mba sɔnzɩ, sɩkɛ sɩɩnaa layaa sɔnzɩ nzɩ coocinaa tisaa nɛ palakɩ yaa paha nʋmɔʋ nɛ palakɩ yɔ. . . .Taa leleŋ sɔnzɩ nzɩ palakɩ kisimasɩ alɩwaatʋ taa yɔ, Roma mba tɛ saturnale waa taa sɩlɩnaa.”—Encyclopædia of Religion and Ethics (Edinburgh, 1910), takayaɣ ŋga James Hastings mawa yɔ, Hɔɔlʋʋ III, takayaɣ hayɩŋ 608-609.

“Ðooo pɩnzɩ 400 waa taa papaɣzɩ labʋ Kisimasɩ kazandʋ décembre fenaɣ kɩyakʋ 25 ñɩŋgʋ wiye coocinaa tɩŋa taa. Kɩyakʋ ŋgʋ sɩɩnaa layaa lakaɣ kazandʋ ndʋ payaɣ se ‘Wɩsɩ lʋlʋʋ’ kazandʋ yɔ (Laatɛɛ kʋnʋŋ taa lɛ natale), mbʋ pʋyɔɔ yɔ, pɩɩkɛ niŋkaɣ alɩwaatʋ ndʋ tɩ-taa wɩsɩ talɩɣ tɛtʋ hadɛ kiŋ yɔ. Pamaɣzaɣ se paɖaɣnɩ lʋlʋʋ wɩsɩ mbʋ pʋyɔɔ yɔ, avema ɖaɣlɩɣ nɛ pɩkɩlɩɣ. Coocinaa tisi sɔnzɩ nzɩ palakaɣ Roma yɔ sɩ-yɔɔ . . . nɛ pɛlɛɣzɩ sɩ-tɔbʋʋ nɩʋ.”—Encyclopædia Universalis, 1968, (Fransɩɩ kʋnʋŋ taa) Hɔɔlʋʋ 19, takayaɣ hayʋʋ 1375.

“Kisimasɩ kazandʋ ɖɔŋ camɩyɛ mbʋ pʋyɔɔ yɔ ɛzɩma palakɩ-tʋ yɔ, pɩwɛ ndɩ nɛ ɛzɩma palakaɣ sɩɩnaa layaa kazandʋ ndʋ payaɣ se Sol Invictus [wɩsɩ nzɩ paapɩzɩɣ nɛ pawabɩ-sɩ yɔ] (Mithra). Pɩtasɩ lɛ, décembre fenaɣ kɩyakʋ 25 ñɩŋgʋ ŋgʋ kɩkɛ niŋkaɣ alɩwaatʋ taa kɩyakʋ ŋgʋ ki-wiye wɩsɩ talɩɣ tɛtʋ hadɛ kiŋ yɔ, pakpaɣ-kʋ se kɩkɛ kɩyakʋ ŋgʋ ki-wiye ñalɩmɩyɛ tɩŋnɩ Krɩstʋ yɔɔ nɛ ɖɩkɔɔ ɛjaɖɛ taa yɔ. Pɛlɛɣzɩ ɖɔɖɔ mbʋ Sol Invictus sɩŋnaa yɔ nɛ pɩpɩsɩ mbʋ Krɩstʋ sɩŋnaa yɔ.”—Brockhaus Enzyklopädie, (Caama kʋnʋŋ taa) Hɔɔlʋʋ 20, takayaɣ hayʋʋ 125.

Ɛzɩma pɩlabɩ ɛyaa alɩwaatʋ ndʋ patɩlɩ Kisimasɩ yɔɔ toovenim tɔm yɔ? Takayaɣ ŋga payaɣ se The Encyclopædia Britannica yɔ, kɔyɔɔdaa se: “Pɩnaɣ 1644 taa, Aŋgletɛɛrɩ ɛjaɖɛ taa puritain waa yeba nɛ Paɣtʋ Lɩzʋʋ Kʋjɔŋ ɖʋ paɣtʋ se pataala kazandʋ nɛ pataala Ɛsɔ sɛtʋ sɔnzɩ nasɩyɩ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ [Kisimasɩ] kɛ sɩɩnaa layaa  kazandʋ. Nɛ paɖʋ paɣtʋ ɖɔɖɔ se kɩyakʋ ŋgʋ ki-wiye lɛ, nɔɔyʋ ɛtaatɔɔ nabʋyʋ. Paa Charles II kaayeba nɛ paɖaɣnɩ paɣzʋʋ labʋ kazandʋ yɔ, Ecosse ɛjaɖɛ taa mba wobi pɩ-yɔɔ nɛ pɔɖɔŋ puritain waa paɣtʋ yɔɔ.” Kajalaɣ Krɩstʋ mba taatɔkɩ Kisimasɩ kazandʋ. Mbʋ ɖɔɖɔ sɔnɔ, Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa ɩɩlakɩ kazandʋ ndʋ.

Ɛlɛ Bibl seɣtiɣ-ɖʋ se ɖɩlakɩ kʋjɔŋ nɛ ɖɩmʋʋ ɛgɔndʋ ɖɔ-hɔŋ taa mba nɛ ɖa-taabalaa nɛ ɖa nɛ wɛ ɖɩtɔkɩ tɔɔnaɣ yaa ɖɩmʋ helim nɛ taa leleŋ. Kiseɣtiɣ lʋlɩyaa se pawɩlɩ pe-piya ɛzɩma sɩwɛɛnɩ kʋjɔŋ labʋ lɩmaɣza nɛ sɩtaalakɩ lalaa kʋjɔŋ alɩwaatʋ ndʋ paba ɖaŋɩɣ se palabɩ-wɛ kʋjɔŋ ɛnɩ yɔ ti-ɖeke tɩ-yɔɔ. (Maatiyee 6:2, 3) Pawɩlɩɣ piya nzɩ sɩkɛ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa yɔ, ɛzɩma sɩna lalaa pʋtɔdɩyɛ nɛ sɩwɛɛnɩ ñamtʋ pɔ-yɔɔ yɔ. Kɩɖaʋ nakʋyʋ yɔ: Sɩñaŋ waɖɛ nɖɩ lalaa wɛna se palɩzɩ se palakɩ Kisimasɩ kazandʋ yɔ. Nɛ sɩsɔɔlaa se lalaa ɖɔɖɔ ɩña waɖɛ nɖɩ sɩwɛna se sɩlɩzɩ se sɩɩlakɩ mbʋ payɩ pitukuuni Kisimasɩ kazandʋ yɔ.

Lɩmaɣza ana ɖɔɖɔ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa wɛnɩ Ɛsɔ sɛtʋ kazandʋ lɛɛtʋ yaa kazandʋ ndʋ tɩ-taa Ɛsɔ sɛtʋ sɔnzɩ nasɩyɩ wɛɛ nɛ palakɩ-tʋ sukulinaa taa ajɛɛ sakɩyɛ taa yɔ tɩ-yɔɔ. Kɩɖaŋ nɩɩyɩ yɔ: Juin fenaɣ taa kazandʋ ndɩ ndɩ ndʋ palakɩ Preeziili ɛjaɖɛ taa yɔ, Fransɩɩ ɛjaɖɛ taa Awiya kazandʋ, Caama ɛjaɖɛ taa Carnaval, Japɔŋ ɛjaɖɛ taa setsubun kazandʋ nɛ Etaazuunii ɛjaɖɛ taa Halloween kazandʋ. Pɩkɛdɩɣnɩ Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa nɛ pe-piya se pocosi tɔm ndʋ ŋpɩzɩɣ nɛ ŋpɔzɩ pɩlɩɩnɩ kazandʋ ndʋ nɛ kazandʋ lɛɛtʋ yɔɔ yɔ.