1-3. (a) Ɛzɩma fezuu kiɖeɖeu ɖiyi Pɔɔlɩ nɛ ɛ-taabalaa? (b) Ɛbɛ ɖɩkaɣ naʋ tɔm ñʋʋ kʋnɛ kɩ-taa?

 HALAA nabɛyɛ lɩnɩ Masedonii tɛtʋ ndʋ payaɣ se Filiipi yɔ tɩ-taa. Pitileɖi lɛ, patalɩ pɔɔ cikpelaɣ ŋga payaɣ se Gaŋgitɛɛsɩ yɔ kɔ-nɔɔ nɛ pacaɣ nɛ patɩmɩɣnɩ Izrayɛɛlɩ tɛ Ɛsɔ ɛzɩ patɩɩlakʋʋ yɔ. Pɩtʋʋ fɛyɩ se Yehowa naɣaɣ-wɛ.—2 Kro. 16:9; Keɣ. 65:2.

² Abalaa nabɛyɛ ñakʋyɩnɩ ɖɔɖɔ Lisɩtrɩ tɛtʋ taa Galaatii hadɛ kiŋ (Lisɩtrɩ kaawɛnɩ Filiipi wɩsɩ ɖɩlɩyɛ taa kiŋ, nɛ kiiposini Filiipi nɛ kilomɛtanaa 800). Kɩyakɩŋ nɩɩyɩ wayɩ lɛ, pakatɩ Roma mba habɩyɛ sɔsɔyɛ nɖɩ ɖɩ-yɔɔ pɔpɔ kaaŋ nɛ ɖiwokini wɩsɩ ɖɩɖʋyɛ taa kiŋ yɔ, nɖɩ ɖiwoki Aazii egeetiye nɖɩ ɖɩ-taa ɛyaa kɩlɩ ɖɔʋ yɔ. Abalaa mba, mba yɔ: Pɔɔlɩ, Silaasɩ nɛ Timootee. Pɩtaalakɩ-wɛ lɛɛ lɛɛ se patalɩ Efɛɛzɩ nɛ tɛtʋ lɛɛtʋ ndʋ tɩ-taa ɛyaa kaasɔɔlaa se panɩɩ Krɩstʋ tɔm yɔ tɩ-taa. Paa mbʋ yɔ, fezuu kiɖeɖeu kizini-wɛ, ɛlɛ Bibl tɩyɔɔdɩ ɛzɩma pɩɖɔma nɛ pana se kikizini-wɛ se pataawolo peeɖe yɔ. Ɛbɛ yɔɔ kikizini-wɛ se pataasusi tɔm Aazii taa? Yesu tɩŋaɣnɩ fezuu kiɖeɖeu yɔɔ nɛ eɖiyiɣ-wɛ se pɛtɛzɩ Aazii Cikpeluu nɛ Ejee Teŋgu nɛ powolo Gaŋgitɛɛsɩ pɔɔ nɔɔ.

³ Ðɩkpɛlɩkɩɣ lɔŋ sakɩyɛ ɛzɩma Yesu ɖiyi Pɔɔlɩ nɛ ɛ-taabalaa se powolo Masedonii yɔ pɩ-taa. Ye mbʋ iyele nɛ ɖɩna mbʋ pɩlabɩ Ɛsɔtɔm tiyiyu nʋmɔʋ naalɛ ñɩŋgʋ ŋgʋ Pɔɔlɩ ɖɔma yɔ kɩ-taa yɔ. Ɛpaɣzɩ-kʋ ɖɔm pɩnaɣ 49 taa mbʋ yɔ.

4, 5. (a) Pɔɔlɩ nɛ ɛ-taabalaa pɔñɔtɩnɩ Bitinii lɛ ɛbɛ laba? (b) Lɩmaɣzɩyɛ nɖɩ pakpaɣaa, nɛ ɛbɛ lɩ pɩ-taa?

⁴ Fezuu kizini Pɔɔlɩ nɛ ɛ-taabalaa se pataasusi tɔm Aazii taa lɛ, pɛɖɛɛnɩ hayo kiŋ se posusi-tʋ Bitinii tɛtʋ ndɩ ndɩ taa. Pʋcɔ nɛ patalɩ peeɖe lɛ, pʋtɔma yɔ pɔɖɔm kɩyakɩŋ sakɩyɛ Frijii nɛ Galaatii habɛɛ wena ataawɛɛ ɖeu yɔ a-yɔɔ, nɛ ɛyaa taaɖɔɔ ageeta ana a-taa. Paa mbʋ yɔ, pɔñɔtɩnɩ Bitinii lɛ, Yesu ɖaɣnɩ-wɛ nʋmɔʋ ɖɩɣʋ. (Tʋma 16:6, 7) Ɛɖaɣnʋʋ-wɛ nʋmɔʋ ɖɩɣʋ yɔ, pɩtɩla piisidi pa-ñʋŋ taa. Paasɩm tɔm ndʋ pɩɩwɛɛ se posusi yɔ, paasɩm ɛzɩma pɩɩwɛɛ se posusi-tʋ yɔ, ɛlɛ paasɩŋ ɖenɖe pɩɩwɛɛ se posusi-tʋ yɔ. Paañaɣ pana se posusi tɔm Aazii taa, ɛlɛ Yesu kizini-wɛ.  Pʋwayɩ lɛ pañaɣ pana se powolo Bitinii, ɛlɛ Yesu tasɩ-wɛ kizinuu. Paa mbʋ yɔ, Pɔɔlɩ kaatɛm ɛ-taa se ewoki ɛ-nʋmɔʋ ɖɔm yɔɔ nɛ pɩkɔɔ pɩsɩɩnɩ alɩwaatʋ ndʋ ehikiɣ lone naɖɩyɛ nɛ esusi tɔm ɖɩ-taa yɔ. Peeɖe pakpaɣ lɩmaɣzɩyɛ naɖɩyɛ, nɛ pɩɩwɛ ɛzɩ pɩtaakɛ lɩmaɣzɩyɛ kɩbanɖɛ yɔ: Pɛɖɛnɩ wɩsɩ ɖɩɖʋyɛ taa kiŋ nɛ pɔɖɔ kilomɛtanaa 550, nɛ pɛɖɛɛ tɛtʋ sɔsɔtʋ ndɩ ndɩ yɔɔ nɛ patalɩ Trowaasɩ mɛlɛnaa ɖɩzɩŋɩyɛ, peeɖe papɩzaɣ se pasʋʋ mɛlɛ nɛ powolo Masedonii. (Tʋma 16:8) Pɔɔlɩ tasɩ pana ñaɣʋ nabudozo ɖeɖe se ɛsʋʋ egeetiye naɖɩyɛ taa nɛ esusi tɔm, nɛ lɛɛlɛɛyɔ lɛ Yesu ha-ɩ nʋmɔʋ yem wamm.

⁵ Luka weyi eewoba nɛ ɛsɔzɩ Pɔɔlɩ nɛ ɛ-taabalaa pɔ-yɔɔ Trowaasɩ yɔ, ɛkɛdaa se: «Ðoo taa lɛ, Pɔɔlɩ na natʋ natʋyʋ: Masedonii abalʋ nɔɔyʋ kaasɩŋaa nɛ etendiɣ-i nɛ ɛtɔŋ se: “Kɔɔ Masedonii taa nɛ ŋsɩnɩ-ɖʋ.” Ɛtɩɩna natʋ ndʋ lɛ, ɖɩñaɣ pana se ɖiwolo Masedonii, ɖɩɩnɩ pɩ-taa se Ɛsɔ yanɩ-ɖʋ se ɖisusi-wɛ tɔm kɩbandʋ.» a (Tʋma 16:9, 10) Lɛɛlɛɛyɔ Pɔɔlɩ sɩm ɖenɖe pɩwɛɛ se esusi tɔm yɔ. Pɩtʋʋ fɛyɩ se ɛ-taa kaalabɩ leleŋ kpem se pititibi-i yɔɔɔ nɛ eyele ɛ-nʋmɔʋ ɖɔm nɛ ɛpɩsɩ. Kpaagbaa mbʋ lɛ, abalaa mba pa-naanza pasʋʋ mɛlɛ nɛ pɛɖɛɛ Masedonii.

6, 7. (a) Mbʋ pɩtalɩ Pɔɔlɩ ɛ-nʋmɔʋ ɖɔm taa yɔ, ɛbɛ pɩkpɛlɩkɩɣ-ɖʋ? (b) Nɛ tɔm ndʋ ɖa-taa pɩzɩɣ nɛ pɩtɛmna?

⁶ Lɔŋ weyi pɩkpɛlɩkɩɣ-ɖʋ? Taasɔɔ tɔm tʋnɛ: Pɔɔlɩ paɣzɩ nʋmɔʋ ɖɔm se ewoki Aazii pʋcɔ nɛ fezuu kiɖeɖeu la nabʋyʋ, nɛ ɛɖɔma nɛ ɛñɔtɩnɩ Bitinii pʋcɔ nɛ Yesu kizini-i se etaawolo peeɖe, nɛ ɛtalɩ Trowaasɩ pʋcɔ nɛ  Yesu ɖiyi-i nɛ ewoni Masedonii. Sɔnɔ ɖɔɖɔ, pɩpɩzɩɣ nɛ pɩpɔzɩ se ɖɩkpɛzɩ nɩŋgbanzɩ nasɩyɩ pʋcɔ nɛ ɛgbɛyɛ ñʋʋdʋ Yesu ɖiyi-ɖʋ. (Kol. 1:18) Pʋtɔma yɔ, ɖɩñɩnɩɣ se ɖɩla nʋmɔʋ lɩzʋʋ tʋmɩyɛ yaa ɖiwolo ɖenɖe pɩpɔzʋʋ tɔm susuyaa nɛ pɩkɩlɩ yɔ. Paa mbʋ yɔ, pʋtɔma, pɩkaɣ pɔzʋʋ se ɖɩkpɛzɩ nɩŋgbanzɩ nasɩyɩ se ɖɩtalɩ ɖa-kaɖʋwa pʋcɔ nɛ Yesu tɩŋnɩ Ɛsɔ fezuu yɔɔ nɛ eɖiyi-ɖʋ. Ɛbɛ yɔɔ? Maɣzɩ kɩɖaʋ kʋnɛ kɩ-yɔɔ nɛ ŋna: Lɔɔɖɩyɛ sayʋ pɩzɩɣ nɛ ɛkɛzɩ ɛ-lɔɔɖɩyɛ nɛ nɩmɩyɛ yɔɔ yaa nɩwaŋ yɔɔ; ɛlɛ pʋcɔ nɛ ɛla mbʋ lɛ, pɩwɛɛ se lɔɔɖɩyɛ ɛpaɣzɩ ɖɔm. Mbʋ ɖɔɖɔ Yesu pɩzɩɣ nɛ eɖiyi-ɖʋ nɛ ɖɩwalɩsɩ ɖɔ-tɔm susuu ye ɖa-maɣmaɣ ɖɩñakɩ pana se ɖɩtalɩ ɖa-kaɖʋwa yɔ.

⁷ Ɛlɛ ye ɖa-pana ñaɣʋ ɛtɩlʋlɩ pee kpaagbaa? Pɩwɛɛ se pitibi-ɖʋ yɔɔɔ nɛ ɖiyele pana ñaɣʋ nɛ ɖɩmaɣzɩ se Ɛsɔ fezuu eeɖiyiɣ-ɖʋ? Aayɩ. Tɔzɩ se pɩtaawɛɛ Pɔɔlɩ kɛlɛʋ se ɛtalɩ ɛ-kaɖʋwa. Ɛlɛ ɛɛwɛ pana ñaɣʋ yɔɔ nɛ pɩkɔɔ pɩsɩɩnɩ alɩwaatʋ ndʋ ehiɣ egeetiye nɖɩ ɖɩ-taa pɩɩwɛɛ se esusi tɔm yɔ. Ða-taa pɩzɩɣ nɛ pɩtɛ se ye ɖɩwɛ pana ñaɣʋ yɔɔ se patʋlɩ-ɖʋ ‘nɔnɔɔ sɔsɔɔ nakɛyɛ nɛ ɖɩla Ɛsɔ sɛtʋ tʋmɩyɛ’ yɔ, ɖɩkaɣ hiɣu wazasɩ.—1 Kɔr. 16:9.

8. (a) Ɛzɩma Filiipi tɛtʋ kaawɛɛ? (b) Pɔɔlɩ woba nɛ esusi tɔm «adɩma lone» naɖɩyɛ taa lɛ, pee kɩbana wena pɩlʋlaa?

⁸ Patalɩ Masedonii egeetiye taa lɛ, Pɔɔlɩ nɛ ɛ-taabalaa pɛɖɛɛ Filiipi tɛtʋ taa; peeɖe mba kʋndaɣnɩ Roma ɛjaɖɛ taa pɩɣa kɛʋ waɖɛ. Filiipi tɛtʋ kaanɩɣzɩnɩ Roma tɛtʋ, nɛ Roma sɔɔjanaa mba paamʋ hɛzʋʋ yɔ pa-taa sakɩyɛ kaawɛ Filiipi peeɖe. Lone naɖɩyɛ kaawɛ pɔɔ cikpelaɣ nakɛyɛ cɔlɔ tɛtʋ nɛ wayɩ, nɛ Ɛsɔtɔm tiyiyaa mba pamaɣzaɣ se «adɩma lone» naɖɩyɛ pɩɩkɛnaa. b Nɛ powolo peeɖe Sabaatɩ wiye nɛ pana halaa sakɩyɛ kpeɣlaa nɛ pɛsɛɣ Ɛsɔ. Tɔmkpɛlɩkɩyaa caɣ nɛ pɔyɔɔdɩnɩ-wɛ. Ðɩnɛ ɛlɛ halʋ weyi payaɣ se Liidii yɔ ewelisini-wɛ, nɛ «Yehowa kuli ɛ-laŋɩyɛ camɩyɛ.» Ɛsɔtɔm kaatukuni Liidii laŋɩyɛ kpem nɛ halɩ ɛ nɛ ɛ-ɖɩɣa taa mba paha pa-tɩ nɛ pamɩyɩsɩ-wɛ lɩm. Peeɖe ɛya Pɔɔlɩ nɛ ɛ-taabalaa se pɔkɔɔ nɛ pacaɣ ɛ-tɛ. c—Tʋma 16:13-15.

9. (a) Sɔnɔ, ɛzɩma ɛyaa sakɩyɛ maɣzɩɣnɩ Pɔɔlɩ? (b) Nɛ pee wena pɩlʋlʋʋ?

⁹ Maɣzɩ nɛ ŋna ɛzɩma Pɔɔlɩ nɛ ɛ-taabalaa pa-taa kaalabɩ leleŋ alɩwaatʋ ndʋ pamɩyɩsɩ Liidii lɩm yɔ! Lɛɛlɛɛyɔ Pɔɔlɩ nawa se lɩmaɣzɩyɛ kɩbanɖɛ ɛɛkpaɣaa nɛ etisi nɛ ewolo Masedonii. Ɛnawa ɖɔɖɔ se Yehowa tɩŋnɩ ɛ nɛ ɛ-taabalaa pɔ-yɔɔ nɛ ecosi halaa mba pa-adɩma yɔɔ. Sɔnɔ, koobiya sakɩyɛ woki lona wena a-taa pɩpɔzʋʋ tɔm susuyaa nɛ pɩkɩlɩ yɔ; pa-taa nabɛyɛ kɛ evebiya, pɛlaa, akpadɩyaa, aɖamɛɛ nɛ nesi ɖɔkɩyaa. Pɩkɛ toovenim se pakatɩɣ tɩlasɩ, ɛlɛ sɩtɩlɩɩ pʋyʋ ye pakpaɣ-sɩ nɛ pamaɣzɩnɩ taa leleŋ weyi pehikiɣ alɩwaatʋ ndʋ pakatɩɣ ɛyaa mba toovenim tɔm kɛdɩnɩ-wɛ ɛzɩ Liidii yɔ. Ŋpɩzɩɣ nɛ ŋla lɛɣzɩtʋ ndʋ pɩpɔzʋʋ yɔ nɛ ŋwolo ageeta wena a-taa  pɩpɔzʋʋ tɔm susuyaa nɛ pɩkɩlɩ yɔ a-taa naɖɩyɛ taa? Ye ŋlabɩ mbʋ yɔ ŋkaɣ hiɣu wazasɩ sakɩyɛ. Koobu Aaron kaawɛnɩ pɩnzɩ 20 lɛ, ewolo Amerika hɛkʋ taa ɛjaɖɛ naɖɩyɛ taa se ɛwalɩsɩ ɛ-tɔm susuu tʋmɩyɛ. Ɛzɩ koobiya sakɩyɛ mba posusi tɔm ajɛɛ lɛɛna taa yɔ, ɛyɔɔdaa se: «Mowobu ɛjaɖɛ lɛɛɖɛ taa yɔ, pɩsɩnɩ-m nɛ manpɩɩ fezuu taa nɛ mɔñɔtɩnɩ Yehowa nɛ pɩkɩlɩ. Mɔnsɔɔlɩ tɔm susuu cɩnɛ kpem. Mɛwɛnɩ Bibl kpɛlɩkɩyaa 8.»

10. Ɛbɛ aleewaa laba se pɩsa nɛ ɛyaa kaɖɩnɩ Pɔɔlɩ nɛ ɛ-taabalaa?

¹⁰ Pɩtʋʋ fɛyɩ se Sataŋ taa kaawɩwa kpem se ɛjaɖɛ hɔɔlʋʋ ŋgʋ kɩ-yɔɔ ɛ nɛ aleewaa paawɛnɩ ɖoŋ nɛ nɔɔyʋ taakaɖɩɣnɩ-wɛ kɩ-taa yɔ, kɩ-taa mba kaawɛɛ nɛ pewelisiɣ tɔm kɩbandʋ nɛ pahaɣ pa-tɩ nɛ pamɩyɩsɩɣ-wɛ lɩm. Pʋyɔɔ lɛ, pɩɩɖɩɣzɩɣ-ɖʋ se aleewaa kaalabɩ mbʋ payɩ papɩzɩɣ yɔ nɛ peyele nɛ ɛyaa kaɖɩnɩ Pɔɔlɩ nɛ ɛ-taabalaa. Kɩyakʋ nakʋyʋ pɛɖɛɣaɣ adɩma lone nɖɩ ɖɩ-taa lɛ, pɛlɛ lɩmɖʋyʋ nɔɔyʋ wɛɛ nɛ ɛtɩŋɩɣ-wɛ, ɛɛwɛnɩ eleeu nɔɔyʋ nɛ ɛlɛ sɩɣaɣnɩ-ɩ nɛ ɛtɩyɩɣ nɛ ɛ-caanaa hikiɣ liidiye. Ɛtɩŋaɣ Pɔɔlɩ nɛ ɛ-taabalaa lɛ, ɛmakɩ kubusi nɛ ɛtɔŋ se: «Ɛyaa panɛ pɛkɛ Ɛsɔ Kɩlɩm yomaa nɛ posusuu-mɩ ñʋʋ yabʋ nʋmɔʋ.» Pɩtɩla eleeu ɛnʋ eyeba nɛ halɩbɩɣa ŋga kamakɩ kubusi nɛ kɔyɔɔdʋʋ tɔm ndʋ se piyele nɛ ɛyaa maɣzɩ se tɔm ndʋ katɩyɩɣ nɛ kɔyɔɔdʋʋ yɔ, nɛ tɔm ndʋ Pɔɔlɩ susuu yɔ tɩ-tɩŋa ɖoŋkʋɖʋm tɩlɩnaa. Ðɩnɛ ɛlɛ samaɣ ɛɛtasɩɣ kam ñʋʋ nɛ kewelisini Krɩstʋ wayɩ tɩŋɩyaa toovenim ñɩma mba. Ɛlɛ Pɔɔlɩ ɖɔɔnɩ eleeu ɛnʋ nɛ esuluni halɩbɩɣa ŋga kɔ-nɔɔ.—Tʋma 16:16-18.

11. Pɔɔlɩ ɖɔɔnɩ eleeu halɩbɩɣa nakɛyɛ taa lɛ, ɛbɛ pɩtɛmnɩ ɛ nɛ Silaasɩ?

¹¹ Halɩbɩɣa ŋga, ka-ñɩma nawa se nʋmɔʋ ŋgʋ kɩ-yɔɔ patɩŋaɣna nɛ pehikiɣ liidiye falaa yem yɔ, Pɔɔlɩ ɖɩɣ-kʋ lɛ, pɔkɔ pana siŋŋ. Nɛ pakpa Pɔɔlɩ nɛ Silaasɩ nɛ powoni-wɛ kɩyakʋ taa, ɖenɖe tɛtʋ taa ñʋndɩnaa mba paakɛ Roma komina lone taa caɣyaa yɔ pahʋʋ tɔm yɔ. Ka-ñɩma kaanawa se tɔm hʋyaa paɖɩɣ Yuuda mba nɛ pakʋndaɣnɩ Roma pɩɣa waɖɛ nɖɩ pɛwɛna yɔ kpem, pʋyɔɔ peheyi tɔm hʋyaa se: ‘Yuuda ñɩma panɛ, pɛwɛɛ nɛ pawɩlɩɣ ɛyaa sɔnzɩ nzɩ paɣtʋ ɛɛhaɣ ɖa Roma mba nʋmɔʋ se ɖitisi yɔ.’ Ɛbɛ lɩ pɩ-taa? Kpaagbaa mbʋ lɛ, «ɛyaa samaɣ [ŋga kaawɛ kɩyakʋ taa yɔ kɛkpɛndɩ] nɛ kakʋyɩ [Pɔɔlɩ nɛ Silaasɩ] pɔ-yɔɔ,» nɛ tɛtʋ taa ñʋndɩnaa ha nɔɔ se «polu-wɛ ɖaŋ.» Pʋwayɩ lɛ, pakpa-wɛ nɛ paɖɩɣ salaka. Salaka yɔɔ cɔnɩyʋ woni-wɛ salaka kuduyuu ɖooo pɩ-taa ñɩŋgʋ taa, nɛ ɛka pa-nɩŋgbanzɩ kpoŋgbolonaa pɔŋ taa. (Tʋma 16:19-24) Nɛ ɛɖɩɣ nɔnɔɔ lɛ, salaka taa yu cɩkpɛndʋʋ kpimm nɛ pɩtʋʋ fɛyɩ se pɩɩwɛ Pɔɔlɩ nɛ Silaasɩ kaɖɛ se pana ɖama. Paa mbʋ yɔ Yehowa ñanaɣaɣ-wɛ.—Keɣ. 139:12.

12. (a) Krɩstʋ wayɩ tɩŋɩyaa maɣzɩɣ suwe nazɩm mbʋ pɩtalɩɣ-wɛ yɔ pɩ-yɔɔ? Nɛ ɛbɛ yɔɔ? (b) Nʋmɔŋ weyi yɔɔ Sataŋ nɛ ɛ-wayɩ tɩŋɩyaa patɩŋɩɣna nɛ panazɩɣ-ɖʋ?

¹² Pɩnzɩ nasɩyɩ pʋcɔ nɛ pɩtalɩɣ mbʋ lɛ, Yesu kaatɛm heyuu ɛ-wayɩ tɩŋɩyaa se: «Pakaɣ-mɩ nazʋʋ.» (Yoh. 15:20) Pʋyɔɔ lɛ, Pɔɔlɩ nɛ ɛ-taabalaa powokaɣ Masedonii lɛ, paañɔɔzɩ pa-tɩ nɛ paɖaŋ nazɩm. Nɛ paapaɣzɩ-wɛ nazʋʋ  lɛ, patɩmaɣzɩ se ye panazɩɣ-wɛ yɔ, pɩwɩlɩɣ se pɔ-tɔm tɩtasɩ kɛdɩnʋʋ Yehowa; ɛlɛ paanawa se Sataŋ kɔnɩ pana nɛ ɛkɔŋnɩ nazɩm pɔ-yɔɔ. Sɔnɔ ɖɔɖɔ, Sataŋ wayɩ tɩŋɩyaa lakɩnɩ tʋmɩyɛ lɛɣtʋ ndʋ tɩnɩɣzɩnɩ ndʋ paalabɩnɩ tʋmɩyɛ Filiipi yɔ. Pɔyɔɔdʋʋ tɔm kɩdɛkɛdɩtʋ ɖɔ-yɔɔ sukulinaa taa nɛ tʋma ɖɩlaɖɛ se ɛyaa ɩkaɖɩnɩ-ɖʋ nɛ pɩkɩlɩ. Ajɛɛ naayɛ taa, ɛyaa mba pakaɖɩɣnɩ Ɛsɔ sɛtʋ yɔ, pakʋyʋʋ ɖɔ-yɔɔ tɔm hʋyaa ɛsɩndaa se ɖɩwɩlɩɣ ɛyaa sɔnzɩ nzɩ patɩsɔɔlɩ yɔ nɛ pɩkɔŋnɩ tɩlasɩ. Lona naayɛ taa, pamakɩ ɖo-koobiya nɛ paɖɩkɩ-wɛ salaka. Paa mbʋ yɔ, Yehowa ɖiɣni naʋ.—1 Pɩy. 3:12.

13. Ɛbɛ yeba nɛ salaka yɔɔ cɔnɩyʋ pɔzɩ se: «Ɛbɛ pɩwɛɛ se mala nɛ mehiɣ ñʋʋ yabʋ?»

¹³ Pɩtʋʋ fɛyɩ se Pɔɔlɩ nɛ Silaasɩ paawɛ salaka taa lɛ, pɔtɔzaɣ mbʋ pɩtalɩ-wɛ evemiye nɖɩ yɔ pɩ-yɔɔ. Ɛlɛ pɩtalɩ ɖoo hɛkʋ taa mbʋ yɔ lɛ, paasɔ kɩmakʋ ŋgʋ paamabɩ-wɛ yɔ kɩ-yɔɔ nɛ halɩ «patɩmɩɣ nɛ peteɣ hendu nɛ pasaŋnɩ Ɛsɔ.» Ðɩnɛ ɛlɛ, tɛtʋ ñamsɩ tuda nɛ pɩkpɛndɩnɩ salaka kuduyuŋ! Peeɖe salaka yɔɔ cɔnɩyʋ fema. Efema nɛ ɛna se salaka nɔnɔsɩ tʋlaa lɛ, sɔɔndʋ kpa-ɩ; ɛmaɣzaɣ se salaka tɩnaa sewa. Ɛɛnawa se ye pesewa yɔ pakaɣ ɛ-nɩŋgbaŋʋʋ hɔm, pʋyɔɔ ɛkpɛ ‘ɛ-laɣɖɛ se ɛkʋ ɛ-tɩ.’ Ɛlɛ Pɔɔlɩ ma kubuka se: «Taala ña-tɩ kɩdɛkɛdɩm, mbʋ pʋyɔɔ yɔ ɖa-tɩŋa ɖɩwɛ cɩnɛ!» Peeɖe ɛlɛ pɔzɩnɩ sɔɔndʋ se: «Ðajaanaa, ɛbɛ pɩwɛɛ se mala nɛ mehiɣ ñʋʋ yabʋ?» Pɔɔlɩ nɛ Silaasɩ pataapɩzɩɣ se paya ɛ-ñʋʋ, Yesu ɖeke pɩzaɣna se ɛya ɛ-ñʋʋ. Pʋyɔɔ pocosi-i se: «Tisi Kɩbaɣlʋ Yesu yɔɔ, ɖɩnɛ ɛlɛ ŋkaɣ hiɣu ñʋʋ yabʋ.»—Tʋma 16:25-31.

14. (a) Ɛzɩma Pɔɔlɩ nɛ Silaasɩ pasɩnɩ salaka yɔɔ cɔnɩyʋ? (b) Pɔɔlɩ nɛ Silaasɩ pɔɖɔkɩ pa-tɩ takɩm taa nɛ taa leleŋ lɛ, wazasɩ nzɩ pehiɣaa?

¹⁴ Pɔɔlɩ taapɩtɩɣ se tɔm ndʋ abalʋ ɛnʋ ɛpɔzaa yɔ tɩlɩnɩ ɛ-laŋɩyɛ taa. Salaka yɔɔ cɔnɩyʋ kaakɛ sɩɩnaa layʋ; pʋyɔɔ lɛ, ɛtaatɩlɩ Masɩ. Ye mbʋ pʋcɔ nɛ ɛpɩsɩ Krɩstʋ tʋ lɛ, pɩɩwɛɛ se ɛkpɛlɩkɩ Masɩ taa toovenim tɔm kajalaɣ ñɩndʋ nɛ etisi tɩ-yɔɔ. Pʋyɔɔ Pɔɔlɩ nɛ Silaasɩ pakpaɣ alɩwaatʋ nɛ peheyi-i «Yehowa tɔm.» Pɛ-ɛsɩyɛ sɛnɩ Masɩ taa tɔm wɩlʋʋ lɛ, pɔsɔɔ ɖaŋ weyi paalu-wɛ yɔ ɩ-wɩzasɩ yɔɔ. Paa mbʋ yɔ, salaka yɔɔ cɔnɩyʋ ñaana pila wena akpa pe-siɣa wayɩ yɔ, nɛ ɛkpaɣ lɩmaɣzɩyɛ se ɛñalɩɣ pe-heŋ taa. Pʋwayɩ lɛ «pamɩyɩsɩ ɛ nɛ ɛ-ɖɩɣa taa mba kpeekpe lɩm kpaagbaa.» Pɔɔlɩ nɛ Silaasɩ pehiɣ wazasɩ sakɩyɛ, mbʋ pʋyɔɔ yɔ pɔɖɔkɩ pa-tɩ takɩm taa nɛ taa leleŋ.—Tʋma 16:32-34.

15. (a) Ɛzɩma Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa sakɩyɛ maɣzɩɣnɩ Pɔɔlɩ nɛ Silaasɩ? (b) Ɛbɛ yɔɔ pɩcɛyaa se ɖɩpɩsɩɣ nɛ ɖɩnaɣ ɖo-kooka taa mba ɖoŋ ɖoŋ?

¹⁵ Ɛzɩ Pɔɔlɩ nɛ Silaasɩ yɔ, Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa mba paɖɩɣ-wɛ salaka pe-tisuu yɔɔ ɖa-alɩwaatʋ taa yɔ, pa-taa sakɩyɛ susi tɔm ɛyaa nabɛyɛ nɛ pɩlʋlɩ pee kɩbana. Kɩɖaʋ nakʋyʋ yɔ: Ɛjaɖɛ naɖɩyɛ taa, paaɖɩɣ ɖɛ-Ɛsɔ sɛtʋ tʋma nʋmɔʋ. Ɛlɛ pʋwayɩ alɩwaatʋ natʋyʋ taa, Yehowa Aseɣɖe Tɩnaa mba paawɛ peeɖe yɔ, pakpaɣ pa-taa 100 yɔ, salakanaa taa 40 kpɛlɩkɩ Yehowa tɔm. (Iza. 54:17) Ɩtaasɔɔ ɖɔɖɔ se tɛtʋ ñamsaa fayɩɩɩ pʋcɔ nɛ salaka  yɔɔ cɔnɩyʋ pɔzɩ se pasɩnɩ-ɩ. Sɔnɔ ɖɔɖɔ, nabɛyɛ tɩsɔɔlɩ welisuu Kewiyaɣ tɔm; ɛlɛ kaɖɛ naɖɩyɛ talɩɣ-wɛ tuda lɛ, papɩzɩɣ nɛ pewelisini-ɖʋ. Ye ɖɩpɩsɩɣ ɖoŋ ɖoŋ nɛ ɖɩnaɣ ɖo-kooka taa mba yɔ, pɩwɛɣ kɛlɛʋ se ɖɩsɩnɩ-wɛ alɩwaatʋ kɩbandʋ yɔɔ.

16. Pamabɩ Pɔɔlɩ nɛ Silaasɩ nɛ tɛʋ fe lɛ, ɛzɩma tɔm pɩsɩnɩ po-koyindinaa yɔɔ?

¹⁶ Polu Pɔɔlɩ nɛ Silaasɩ nɛ tɛʋ fe tanaŋ tɛɛ lɛ, tɛtʋ taa ñʋndɩnaa ha nɔɔ se peyele-wɛ. Ɛlɛ Pɔɔlɩ yɔɔdɩ se: «Pamabɩ-ɖʋ ɛyaa ɛsɩndaa kaɣlaa, patɩhʋʋnɩ-ɖʋ nɛ pakʋ ɖɔ-tɔm, ŋgʋ ɖɩkɛ Roma mba, nɛ paɖʋ-ɖʋ salaka. Lɛɛlɛɛyɔ lɛ, palɩzɩɣ-ɖʋ salaka taa mɛsaɣ tɛɛ? Aayɩ, pɩɩlakɩ mbʋ! Pa-maɣmaɣ pɔkɔɔ nɛ palɩzɩ-ɖʋ.» Tɛtʋ taa ñʋndɩnaa nawa se Pɔɔlɩ nɛ Silaasɩ paakɛ Roma mba lɛ, ‘sɔɔndʋ kpa-wɛ’ mbʋ pʋyɔɔ yɔ pataaña pa-wala. d Tɔm pɩsɩnɩ pɔ-yɔɔ kiŋgiɖe! Samaɣ ɛsɩndaa paamabɩ tɔmkpɛlɩkɩyaa, ye mbʋ samaɣ ɛsɩndaa pɩwɛɛ se ñʋndɩnaa iwolo nɛ petendi tɔmkpɛlɩkɩyaa. Peeɖe petendi Pɔɔlɩ nɛ Silaasɩ se palɩɩ Filiipi tɛtʋ taa. Pɔɔlɩ nɛ Silaasɩ petisi se palɩɣ; ɛlɛ pʋcɔ palɩɩ lɛ, powoba nɛ pakpazɩ ɖoŋ tɔmkpɛlɩkɩyaa kɩfama mba paawɛ tɛtʋ ndʋ tɩ-taa yɔ.

17. Pɔɔlɩ nɛ Silaasɩ pɔɖɔkʋʋ pa-tɩ nazɩm taa yɔ, lɔŋ weyi pɩkpɛlɩkɩ Krɩstʋ mba kɩfama?

¹⁷ Pɔɔlɩ nɛ Silaasɩ pɛkɛ Roma mba; pʋyɔɔ lɛ, ye tɛtʋ taa mba ɩɩñam pa-wala yɔ pataalu-wɛ agbazɛɛ. (Tʋma 22:25, 26) Ɛlɛ ye pɩɩɖɔm mbʋ yɔ, Filiipi koobiya pɩzaɣ se pamaɣzɩ se Pɔɔlɩ nɛ Silaasɩ patɩŋnɩ waɖɛ nɖɩ paawɛna yɔ ɖɩ-yɔɔ se pɩsa nɛ pataatɔɔ kʋñɔŋ Krɩstʋ yɔɔ. Ðoŋ weyi pɩpɩzaɣ se pɩwɛɛnɩ koobiya mba pataakɛ Roma mba yɔ pe-tisuu yɔɔ? Ðɩtaasɔɔ se paɣtʋ taapɩzɩɣ se tɩkandɩyɩ koobiya mba pɔ-yɔɔ se pataalu-wɛ agbazɛɛ. Ye mbʋ, Pɔɔlɩ nɛ ɛ-taabalʋ pɔɖɔkʋʋ pa-tɩ nazɩm taa yɔ, pawɩlɩ Krɩstʋ wayɩ tɩŋɩyaa kɩfama mba se papɩzɩɣ nɛ pɔɖɔkɩ pa-tɩ nazɩm taa. Pɩtasɩ lɛ, Pɔɔlɩ nɛ Silaasɩ pɔyɔɔdʋʋ pʋwayɩ se pɛwɛnɩ Roma tɛtʋ piya wala yɔ, pituyi tɛtʋ taa ñʋndɩnaa nɛ petisi se pamanɩ paɣtʋ yɔɔ. Nɛ pʋyɔɔ lɛ, pʋwayɩ pakaɣ ñaɣʋ pana nɛ pɔɖɔ paɣtʋ yɔɔ, nɛ pɩkaɣ labʋ kaɖɛ se pakpa Krɩstʋ tʋ nɔɔyʋ yem nɛ polu-i agbazɛɛ ɛzɩ paalabʋ Pɔɔlɩ nɛ Silaasɩ yɔ: Pɩkandɩyaɣ Krɩstʋ mba yɔɔ.

18. (a) Ɛzɩma Krɩstʋ ɛgbɛyɛ yɔɔ cɔnɩyaa maɣzɩɣnɩ Pɔɔlɩ sɔnɔ? (b) Ɛzɩma ɖɩlʋkɩ tɔm kɩbandʋ yɔɔ nɛ ɖiyeki se patɩlɩ-tʋ paɣtʋ ɛsɩndaa sɔnɔ?

¹⁸ Sɔnɔ ɖɔɖɔ, mbʋ payɩ Krɩstʋ ɛgbɛyɛ yɔɔ cɔnɩyaa sɔɔlaa se po-koobiya Krɩstʋ mba ɩla yɔ, pa-maɣmaɣ pacalɩɣnɩ haʋ kɩɖaʋ pɩ-labʋ taa. Pɩtasɩ lɛ, ɛzɩ Pɔɔlɩ yɔ ɖɩmaɣzɩɣ camɩyɛ nɛ ɖɩnaɣ alɩwaatʋ ndʋ pɩwɛɛ se ɖɩlabɩnɩ tʋmɩyɛ wala wena ɛjaɖɛ taa paɣtʋ haɣ-ɖʋ yɔ nɛ ɖɩkandɩyɩnɩ ɖa-tɩ yɔɔ nɛ ɛzɩma pɩwɛɛ se ɖɩkpaɣna nɛ ɖɩla mbʋ yɔ. Ye pɩpɔzʋʋ yɔ, ɖiwoki egeetiye taa tɔm hʋyaa yaa ɛjaɖɛ taa tɔm hʋyaa yaa ɛjaɖɛ kpeekpe yɔɔ tɔm hʋyaa  sɔsaa cɔlɔ nɛ ɖɩlʋkɩ ɖɛ-Ɛsɔ sɛtʋ tʋma yɔɔ. Ða-kaɖʋwa tɩkɛna se ɖɩkɔnɩ lɛɣzɩtʋ natʋyʋ samaɣ taa. Ɛlɛ ɛzɩ Pɔɔlɩ yɔɔdʋʋ takayaɣ ŋga ɛma Filiipi mba yɔ ka-taa yɔ, «tɔm kɩbandʋ yɔɔ lʋbʋ nɛ ɛzɩma [ɖiyele nɛ] patɩlɩ-tʋ paɣtʋ ɛsɩndaa» yɔ pɩ-tɔm cɛyɩnɩ ɖɛ-ɛsɩndaa. Paaɖɩɣ Pɔɔlɩ salaka nɛ pɩla pɩnzɩ 10 mbʋ yɔ pʋcɔ nɛ ɛma Filiipi koobiya takayaɣ ŋga. (Filp. 1:7) Ɛlɛ ɖiwokini tɔm natʋyʋ tɔm hʋyaa ɛsɩndaa lɛ, paa lɩmaɣzɩyɛ nɖɩ patɩɩkpaɣaa yɔ, ɛzɩ Pɔɔlɩ nɛ ɛ-taabalaa yɔ, ɖɩtɛm ɖa-taa se ɖiwoki pɩ-yɔɔ nɛ ‘ɖisusi tɔm kɩbandʋ’ lona wena a-taa payɩ Ɛsɔ fezuu ɖiyiɣ-ɖʋ nɛ kiwokina yɔ.—Tʋma 16:10.