Silarsuaq qimerloorparput

„Unnuap ungasorsui“

Atuagassiaq Brasiliameersoq Veja paasissutissiivoq arnat peqatigiiffimmut isertortumut ilaasortaasut nanisiarisimagaat naalungiarsuit ilaqutariit pigissaartut matuisa silataannut ileriarlugit kasuttoriarlutillu qimaapallattarlutik. Taava qanittumi biilimit uninngasumit qanoq pisoqassanersoq malinnaaffigisarpaat. Unnukkut kingusinnerusukkut kinaassutsiminnik isertuillutik ilaqutariit taakku sianerfigisarpaat meeraq qitornarsiartaareqqullugu kajumissaarlugit. Ilaqutariit kingorna arnat tusarfigeqqinneq ajorpaat. Veja naapertorlugu ukiut kingulliit arfinillit ingerlaneranni Brasiliami Feira de Santanami ilaqutariit pigissaartut 60-it matumik silataanni naalungiarsummik nassaarsimapput. Arnat taakkua „unnuap ungasorsui“-nik taaneqartut qularnanngitsumik meeqqat qimatat ikiorusuppaat, periaasialli isumaqatigiinngissutigineqarpoq. Márcia Serra Negra eqqartuussissuserisoq ilaqutariinnermullu tungasunut ilisimatooq ima oqarsimavoq: „Ungasorsuit iliuusiat pinngitsaaliinertut ippoq.“

Indianerit pisinnaatitaaffii

Ianomami-indianerit ukiuni hundredelippassuarni nuna isorartooq Brasiliap Venezuelallu akornanni killeqarfimmiittoq najugarisimavaat. Nuna tamanna Amazonap orpippassuarujussuiniittoq Belgiap arfinileriaataanik angissuseqarpoq. Aammalu kuulteqarluarlunilu aqerlumik manngertoqarluarpoq taamaattumillu niuertunit ornigarneqarsimavoq. Atuagassiami Brasiliameersumi Veja-mi allassimavoq Venezuelap præsidentiata, Carlos Andrés Pérezip, ungasinngitsukkut peqqussutit marluk atsiorsimagai nuna Venezuelamiittoq eqqissisimatitanngortillugu uumassusilinnillu eqqissisimatitsiffinngortillugu taamaalilluni ianomamit pisinnaatitaaffii illersorlugit. Aamma ’qaqortumik amillit — ajoqersuiartortitat kuultisiortullu ukiuni qulikkuutaani indianerit tarnaannik nunaannilu ujarassiorfissanik piniarsaarinnissimasut peeqquneqarput’. Pinngortitanik illersuiniartut ilaasa tamanna ’aalajangernertut pitsassuartut’ nersorpaat.

Nunarsuaq kissarneqarpoq

80-ikkut kiassimaqaat. Atuagassiap Perspectives-ip Naalagaaffiit Tamalaat Avatangiisit Ineriartornerlu pillugit Ilisimatusarfiannit naqiterneqartup nalunaarutigaa ’ukiuni 140-ni kiassutsip allanngorarneranik allattuiffiusuni ukiut arfineq-marluk kiannerpaaffiit ilaat arfinillit 80-ikkunniissimassut’. Aamma Tuluit Nunaanni Silasiornermik Ilisimatusarfik naapertorlugu 1990 tassaavoq ukiut allattukkat tamarmik kiannerpaartaat. Perspectives-imi allassimavoq paasissutissat tamakkua ’uppernarsaraat silaannap agguaqatigiissillugu kiassusia qaffakkiartortoq nunarsuullu kianneruleriartorneranut takussutissaasut nutaat’.

Sikuiuitsumik kujallermik illersuineq

„Kiisami Sikuiuitsumi kujallermi avatangiisit illersorniarlugit iliuuseqartoqalerpoq,“ atuagassiami New Scientist-imi taama allassimavoq. Nunat Sikuiuitsoq kujalleq pillugu isumaqatigiissuteqartuusut maanna atsioqatigiissimapput tassani minnerpaamik ukiuni 50-ini saaffiugassanik piiaanissamik inerteqqummik. Isumaqatigiissummi aamma aalajangersarneqarput mingutsitsinissamik igitassanillu toqquinissamik malittarisassat. Suliniutiginiakkat nutaat suulluunniit avatangiisinut kingunerisinnaasaat misissorneqaqqaartassapput. Maannakkut takornariartarneq sikuiuitsumi kujallermi avatangiisinik aarlerinartorsiortitsisutut annerpaatut isigineqarpoq. Nunat isumaqatigiit tamarmik avatangiisit pillugit ataatsimiititat pilerseqqammikkatik pinngortitanik paaqqinninnermik mingutsitsinermillu nakkutilliinermik sukumiisumik paasitittassavaat. Isumaqatigiissut atuutilissaaq aatsaat nunat pineqartut tamarmik akuerippanni, tamannalu immaqa aatsaat ukiut marluk qaangiuppata piumaarpoq.

Canadami upperisarsiorneq

„Canadamiorpassuit upperisarsiorneq qimappaat,“ The Vancouver Sun taama paasissutissiivoq. Canadamiut inersimasut affaat ukiumut ataasiaannarlutik naalagiartarput imaluunniit naalagiarneq ajorluinnarlutik. Naatsorsuutit nutaat takutippaat Canadami guuteqannginneraasut ukiut qulit kingulliit ingerlaneranni marloriaammik amerleriarsimasut. Jim Hodgson, Canadami Ilagiit Siunnersueqatigiissortaanni ilagiit assigiinngitsut suleqatigiinnerat pillugu ilinniartitaanermut attaveqatigiinnermullu tungatillugu pisortaasoq, ima oqarsimavoq: „Inuppassuit nunap pii tamakkuninngalu atuineq inuunerminni pingaarnerpaatippaat.“ Nangilluni oqarpoq  „pisiniarfeqarfiit qularnanngitsumik inuit amerlanersaasa inuunerminni oqaluffimmit pingaarnerutikkaat“.

Anaanaasup løveq soriarsinnaajunnaarsikkaa

Botswanami uumasunik qaasuttunik eqqissisimatitsiffimmi Jill Olivierip, ernerisa marluk taakkualu kammalaataata qattuneq majuarfigaat nattorallip immikkut ittup Verrauximik taaneqartup inaa takuniarlugu. Uumasut pillugit atuagassiaq Custos naapertorlugu majuartillutik orpikkanit qatimaappalunneq mersernartoq tusalersimavaat. Ingerlaannaq qimaarsuataalersimapput, Jillilli eqqaalersimavaa atuarsimallugu taama qisuariarneq kukkusuusoq. „Utimut saappunga,“ Jill nassuiaavoq, „løversuarlu arnaviaq isaasigut toqqarlugu isigilerlugu; qujanartumillu uannit meterit tallimat ungasitsigaluni unippoq.“ Taava nukappiaqqat suaarpai uneqqullugit. „Annilaangasorujussuuvunga,“ nangilluni oqarpoq, „isigiunnaarnerli saperpara saassussinissaa ersissutigalugu.“ Minuttit marluk qaangiummata løveq nakkaannarpoq. Uumasoq isigiitigalugu Jill aamma tunuporsulerpoq. Tassanngaannaq løveq tunummut saappoq qimagullunilu. Jill ima siunnersuivoq: „Sapiiserlutit orpigartoorsuarniinniartassanngilatit, inuillu misilittagallit ilaginiartakkit.“

Biibilimik nutsikkat amerliartuinnarput

Tysklandimi Biibilimik naqiterisitsisarfik paasissutissiivoq Biibilimik naqiterisitsisarfiit Peqatigiiffiata kisitsisit atorlugit nassuiaataat naapertorlugu 1991-imi Biibilip atuagartaasa ilai oqaatsinut nutaanut 32-nut nutserneqarsimasut. Taamaattumik Biibilip atuagartaasa ilaat maanna oqaatsini 1978-ini atuarneqarsinnaalersut, aviisimi Wetterauer Zeitung-imi taama allassimavoq. (Paasissutissiisoq alla naapertorlugu oqaatsit 1982-it.) Biibili tamaat oqaatsinut 322-nut nutserneqarsimavoq, Kristumiut Allagaataat Griikerisuut oqaatsinut 758-inut Biibilillu atuagartaasa allat ilaat oqaatsinut 898-inut. Afrikami Biibilip ilai oqaatsini 566-ini atuarneqarsinnaapput, Asiami oqaatsini 490-ini, Amerikami oqaatsini 411-ni, Manerassuarmi oqaatsini 321-ni Europamilu oqaatsini 187-ini atuarneqarsinnaallutik.

Tv pisuutinneqarpoq

Tv inuusuttut atuffarlunnerannut pisuutinneqaqqippoq. Amerikami collegemi ilinniartut oqaatsinik atuinermik karakteerii 1991-imi aatsaat taama ajortigipput. William M. Honig, naalagaaffiup atuarfiinik nakkutilliisoq, ima oqarpoq: „Tv-mik isiginnaarnerujartortilluni atuffarlussiartornarpoq.“ Kisianni Michael Fitzmauricep Tv-qarfiit peqatigiiffianneersup Tv illersorpaa. Oqarpoq: „Nalunngilarput meeqqat atuarfimmi piginnaasaqalissappata pingaarnerpaaq tassaasoq angajoqqaat meeqqaminnik atuaqatiginnittarnissaat. Tv-mik tuniniaaneq atuarfimmi piginnaasanik pitsaanerulersitsisanngilaq.“

Ozonimik saalisitsiartorneq

Misissuinerit takutittarpaat nunarsuup affaata avannarpasinnerusortaani kujasinnerusortaanilu ozonip saaliartornera ingerlajuarsinnartoq. The Diplomatic World Bulletin malillugu ilisimatuut 80-it nunanit 25-neersut paasisimavaat ukiuni qulini kingullerni Europap Amerikallu avannaata qulaanni ozoni 3 procentimik saalisimasoq. Ilimagineqarporlu ukiut hundredellit maanna atuuttut naalerneranni suli 3 procentimik saalisinneqarumaartoq. Sikuiuitsup kujalliup qulaani ozonip saaliartornera aallaqqaammut ukiukkuinnaq pisimavoq, maannali aamma ukiup qanoq ilinerini allani pisalersimalluni. Ilisimatuut ilimagaat ozonimik saalisitsiartorneq, ingammik inuit suliniutaannik pissuteqartoq, silap allanngorneranik, nunap inerititaasa aserorneqarnerannik inuillu amerlanerusut amimikkut kræfteqalernerannik kinguneqarumaartoq.

Ullorissat ikiortigalugit siulittuisartut tatigisassaanngitsut

1991-p aallartinnerani Eqqumiitsunik Ilisimatuussutsikkut Misissuisartut Peqatigiiffiata Tysklandimi katersorsimavai ullorissat ikiortigalugit siulittuisartut 27-it siulittuutaat 152-it. Taava ukiup naanerani misissorpaat. Aviisi Wetterauer Zeitung naapertorlugu siulittuutit 103-t „eqqunngilluinnarput“. Assersuutigalugu, atomimik ajunaarnersuup aamma AIDS-imik katsorsaasinnaalernerup 1991-imi piumaarnerat siulittuutigineqarsimapput. Siulittuutit 14-it eqquuttut nalinginnaalluinnartuupput. Siulittuutit allat erseqqinnginnerat pissutigalugu eqquussimanersut nalilerneqarsinnaanngilaq, allallu allaat imminnut akerleriilluinnarput. 1991-imili pisimasut arlallit pingaartorujussuusut siulittuisartunit eqqartorneqanngivissimapput. „Ullorissat ikiortigalugit siulittuisartup ataasiinnaap ilumut siulittuisinnaasuuguni,“ peqatigiiffiup pisortaa oqarsimavoq, „assersuutigalugu Gorbatjovip tunuarnera imaluunniit Sovjetunionip uppinnera siulittuutigisimassagaluarpai.“