Inuuneq siunertaqarpa?

„’Suna pillugu maaniippugut?’ Apeqqut tamanna inuup isummerfigisinnaasaasa pingaarnerpaartaraat. . . . Upeeraara inuuneq siunertaqartoq, naak asuliinnaq toqoraanersuarmik takusaqarsimagaluaqalunga. Toqu siunertaqanngilaq, inuunerli siunertaqarpoq.“

OQAATSIT taakku atuakkiortumit ilisimaneqarluartumit siornatigullu kz-imi tigusanut inissiamiissimasumit Elie Wieselimit allanneqarsimapput. Taanna atuagassiamit Life-mit ima aperineqartorpassuarnut ilaavoq: ’Suna pillugu maaniippugut?’ Naak inuunermi ajornerpaat ilaannik takusaqarsimagaluarluni qularutiginngilluinnarpaa inuuneq siunertaqartoq.

Aperineqartulli tamarmik taassumatut isumaqanngillat. Taxartartup José Martínezip apeqqut tamannarpiaq ima akisimavaa: „Maaniippugut toqusussaalluta, aap, toqusussiaannaalluta inuuvugut. Taxamik ingerlatitsisarpunga, aalisartarpunga, arnaatiga ilagalugu illoqarfiliartarpunga, akileraartarpunga, atualaartarpunga, toqunissannullu piareersarlunga . . . Inuuneq asuliinnaliutipilussuuvoq.“ Tassa Josép inuuneq siunertaqanngitsutut isigaa.

Tupaallannartumik inuit ilinniarluarsimasut ilarpassuisa taxartartoq taanna isumaqatigissavaat. Pinngoriartuaarsimaneraanermik tapersersuisut Richard E. Leakey aamma Roger Lewin atuakkiaminni, Origins-imi, ima allassimapput: „Immaqa inuk uumasuuvoq uumassusilittut kukkuluttuutipilussuaannaavoq, imminut silarsuarmullu avatangiisiminut naapertuuttumik inuunissaraluaminik qaangeerujussuarluni ineriartorsimavoq.“ Taakkua isumaat naapertussagaanni inuuneq siunertaqanngilaq.

Tamatumunngattaaq assingusumik pinngoriartuaarsimaneraanermik tapersersuisoq Stephen Jay Gould ima allappoq: „Maaniippugut nalaatsornikkut aalisagaqarsimammat immikkut ittunik, nunamiuttanut saaninngorsinnaasunik, avaleralinnik; . . . qanoq ilillutik pinerpoq uumassusillit pissuseqaqatigiit, ukiut millionit kuartiata ataatsip matuma siorna Afrikami pinngorsimasut, iluatsitsillutik uumaannarsimammata. Immaqa inuunerup siunertaanik itinerusumik maqaasigisaqarpugut — soqanngilarli.“ Stephen Jay Gouldip isumaa naapertussagaanni inuuneq nalaatsornerinnaavoq siunertaqanngitsoq.

Gouldili oqaatsimi ilaatigut ilumoorpoq. Naluneqanngitsutut inuppassuit inuunerup siunertaanik itinerusumik paasinnerusuttorujuussuupput. Alianartumik eqqorneqaraangamik inuppassuit Jasonitut 11-inik ukiulittut eqqarsartarput. Taanna ima allassimavoq: „Ikinngutiga niviarsiaraq Kim kræfterluni toqummat anaanaga aperaara sooq Guutip Kim inunngortissimaneraa uffa arfiliinnarnik ukioqaannartoq tigoqqinniarlugu.“ Jason qamuuna misigaaq inuuneq siunertaqarsimassasoq, ikinngutimili alianartumik toquneranut tamanna naapertuuttunngortissinnaanagu.

Apeqqutip pingaaruteqassusia

Inuuneq siunertaqarnersoq siunertaqannginnersorluunniit paasissallugu pingaaruteqarami? Isumaliutersuutissaannaava, imaluunniit ilinnut pingaaruteqarpa? Inuppassuit inuunertik tamaat inuusimapput tamanna eqqarsaatigivallaassanagu. José Martínezilumi ilumoorsimappat,  taava apeqqutip tamatuma samminissaa piffissamik atulussinnaanerussaaq.

Elie Wieselilli oqaasii eqqorpata inuunerlu siunertaqarluni, taava siunertaq tamanna sunaanersoq paasiniartariaqarluinnarparput. Taamaaliunngikkuttami inuunerup nuannissusianik misigisaqarneq tamakkiisumik nuannaarutissarsiffiginavianngilarput. Assigiinnassavaalu eqqumiitsulianik saqqummersitsivimmukarneq, assilissalli isiginnaarnagit imaluunniit neriniartarfimmukarneq, nerinanili.

Qanoq ililluta paasisinnaavarput inuuneq siunertaqarnersoq? Apeqqummik tamatuminnga akissutissarsiniarnitsinni iluaqutigisinnaasavut ilanngutassiami tulliuttumi sammissavavut. (gD 22/4 92)