Niagarap Qorlortorsui – Amerikami erlinnartuut nalissaqanngitsoq

Canadami Iteritsi!-p ilanngutassiortuanit

„ISIGISAT pinngortitap nukissuinit ilusilersorneqartut alutornarnersaasa, kusanarnersaasa tupinnarnersaasalu ilaat!“ Lord Dufferin, Canadami naalagarsuit qullersaat Ontariomi eqqumiitsuliortut peqatigiiffiannut Torontomi oqalugiarnermini taama oqarsimavoq. Ukioq 1878-iuvoq, taassumalu Niagarap Qorlortorsuisa „mianernangaartut“ illersorneqarnissaat atatiinnarneqarnissaallu anguniarlugu nunap tamatuma ilaata tamanut ammasunngortinneqarnissaa akuersissutigaa.

Pinngortitami tupinnangaartup tamatuma ataqqinangaassusia allaaserineqarsinnaanngingajappoq. Isiginnaassallugu alutornarluinnassusia! Amerikami erlinnartuutip nalissaqanngitsup tamatuma isiginnaariarnissaanut inuit nunarsuup immikkoortuinit tamaneersut kajungilersinneqarsimapput.

Europamiut „erngit ittuppalussuat“ tamanna, Niagarap Qorlortorsui, ukiut hundredellit pingasut matuma siornagut tikeqqaarsimagaat oqaluttuarisaanermit paasineqarsinnaavoq. Ukioq 1644-mi nakorsap franskiusup Le Sieur Gendronip Frankrigimi ikinngutiminut allakkamini maluginiarnartoq tamanna toqqaannartumik taasimavaa. Kingusinnerusukkut ajoqersuiartortut, niuertut kiisalu ilisimasassarsioriat tasersuit Eriep aamma Ontariop akornanni ittuttorsuarnik qorlortorsuaqarneranik nalunaarusiortarnermikkut soqutiginninneq takorluuinerlu inunni allani alliartortilersimavaat.

Niagarap Qorlortorsui tassaapput qorlortorsuit marluk, Canadap USA-llu kileqarfianni inissisimasut. Canadamiut killeqarfiata tungaaniilluni taaguutilik Qimuttuarsuup aloqutaasa qorlortorsua USA-llu killeqarfiata tungaaniilluni taagutilik Amerikap qorlortorsua. Amerikami erlinnartuut tusaamasaasoq tamanna takuniarlugu angalasartut siulliit quppatigut masarsuttarasaartutigut indiaanerillu ingerlavigisartagaasigut aqqutigiumiinaatsutigut kiisalu ukiut tuusindtillit ingerlaneranni kuussuit kuunnermikkut qapiarsimasaatigut qooqqutigut qaarsuullutik qutaarluusutigut qallortariaqartarsimapput.

Soqutiginninneq ilumoortoq

Taava sanaartortitsisartut takkupput takornarianullu takujuminarsinnaasorpassuarnik sanaartulerlutik. Pinngortitami tupinnangaartup eqqaani nakkutigineqanngitsumik aningaasarsiorneq amerlasuunut aalassaataavoq. Niagarami erlinnartuut nalissaqanngitsoq ataannartinniarlugu iliuuseqarnissaq kissaatigineqalerpoq.

Nunanik assilialiorluni eqqumiitsuliortartup F. E. Churchip aningaasarsiorneq akornutaasutut isigaa taamaammallu tikilluaqqunartuutinnagu. 1847-mi tikeraat ilaat ima kappialaateqarpoq: „Maanna tupinnangaartup Niagarap Qorlortorsuisa eqqaa isugutasumi naajorartartunit tamanit qallerneqalerpoq (aningaasannanniartut sukkasuumik amerliartornerat) — tipittut naamajuminaallutik naajorartarnerannit qallerneqalerluni.“

Ukioq 1832-mi E. T. Coke qamuuna aalaterneqarluni ima allappoq: „Ajoqaaq nuna taamaattoq illernartutut naassaanngitsumik immikkoortinneqanngimmat. Ajoqaaq inuit assaanit sanaat atsinnerujuaannarfigisinnaasaanni orpippassuit orpii isumaminnik naanermikkut kusanassusertik atillugu  naatinneqarsinnaatitaanngimmata.“ Inuit siuneqarluartut piaartumik takusinnaasimavaat aningaasannanniarneq sorlanissinnaasoq taamalu Jehovap pinngortitaa tupinnartoq alutornartorlu aserorterlugu.

Ullumikkut, Lord Dufferin allallu siumut takorluisinnaalluartut sunniuteqarsimanerat pissutigalugu, Niagarap Kuussuata sinai illugiillugit, qorlortorsuarniit ammut Whirlpool Rapids tikillugu, naatsiiviusarsuit kusanaqisut pinnersaasersorsimavaat. Pinngortitaq tupinnartoq kusanaqisorlu tamanna aningaasannanniarnermit kusanaatsumit illersorneqarsinnaasimavoq. Taamaalilluni takornarianit ornigarneqarluartartut qorlortorsuarnit qimagutitillugit illoqarfinni killeqarfinniittuni aqqusinernut inissinneqarsimapput. Avatangiiisinik illersuiniaqatigiit isumakuluutaat kingulleq tassaavoq Amerikami erlinnartuutip tamatuma naakkittaatsumik neriorneqarluni  malunnanngitsumik nungujartortitaanissaa. — Takuuk neriorneqarneq pillugu ungalugaq.

Erlinnartuut nalissaqanngitsoq misissuiffigalugu

Silarsuarmi maluginiarnartumik tupinnartup tamatuma akornuteqanngitsumik misissuiffigineqarsinnaanera sammivinnillu assigiinngitsunit tamanit qimerloorneqarsinnaanera paasivarput. Assersuutigalugu, napasuliat misissuiffiusartut ilaannit imaluunniit qulimiguulimmit qulerpiaanit silaannarmit isigisaq pissanganartoq alianaangaarpoq. Imaluunniit aqqusineq Niagara Parkway atuarlugu pisuttuarujoorneq ingerlaarujoornerluunniit kajungernarnerusinnaavoq. Qorlortorsuarniit ungasinngitsunnguamiippoq The Whirlpool Rapids takuniarnissaalu ilumut iluatinnaateqarluni.

Innaarsukkut sulluliatigullu ammut pisorujoornikkut qorlortorsuit ataat — „isiginnaartitsiffiup tunua“ — tikinneqarsinnaavoq. Maanngaanniit imeq nakkaasoq saagorsuartut ittoq Qimuttuarsuup aloqutaasa qorlortorsuinik kajungernarsisitsisoq tusaamasanngortitsisorlu silammut isiginnaarsinnaavarput. Qorlortorsuup ittunnersua qoqernaannangajappoq. Maattuunut misigisassarsiorumatuunullu umiatsiaat angalaarutaasartut qorlortorsuit torarfiisa eqqaannut imermut qalaliortitaaqisumut akuttunngitsumik angalasartut ilaannut ilaanermi isigisaq puigunaalluinnartuuvoq. Erngup ittoqaluni kuussuarmut torarneragut isugutserneq neriusaanik kusanaqisunik pilersitsisartoq qummukaartinneqartarpoq. Kuseriarninnguit qummukaasut nutaat tamarmik neriusaanik nutaanik pilersitsisarput. Tamaani isikkivigeqisumiit maanna imeq ussersinnaalerparput isugutsernerlu masassiutitsinnut torartoq malugisinnaalerlugu.

Niagarap naatsiiviusarsuinut quppersagaaqqat ilaanni ima allassimasoqarpoq: „Niagarap Qorlortorsui unnuakkut isiginnaaraanni soorlumi tassa sinnattut nunaanni eqqumalluinnarluni.“ Taamaammat qorlortorsuit unnuakkut qaammaqqutinit assigiinngitsunik qalipaatilinnit sakkortoqisumik qaammaqqusersorneqarsimanerat arajutsinianngilarput. Ukiumi 1860-mi kunngissap Walesimeersup qorlortorsuit qaammaqqusersorneqarsimasut siullerpaamik takummagit Londonimi aviisip The Times-ip tusagassiortuata Nicholas A. Woodsip isigisap alutornangaassusia ima allaatigaa: „Erngit tamarsuarmik aamatut aalasutut issinnarlutik tassuuguinnaq qaamanerup sakkortusinera ilutigalugu siilvitut aatsinneqartut ilisarput. Qorlortorsuit iluatungaannit qaamaneq inngianaannartumik qinngornilik ima akisuguttarpoq allaat erngit saavaniittut igalaaminertut krystalisut aligortullu nakkaasutut isikkoqartarlutik; kuseriarnerit erngullu  nakkariarneri tamakkerlutik innaallannertut isigisaq tamakkerlugu kuuttut inneruulasartutut siaruarsimapput.“

Ukiup nunaa tupinnartoq

Isugutak aasap silaannaani najuussugarput malugisarpullu qorlortorsuarnit qaffakaavoq taamalu naasut, orpikkat orpiillu eqqaaniittut nutaajorpasissusiannut peqqippalussusiannullu sunniuteqarluni. Ukiukkulli isugutaap tamatuma anoraannguamit nalinnginnaasuusumit ingerlanneqarluni orpiit naasartullu allat kuussuup sinaaniittut qallertarpai sermimillu poortarlugit. Sermimit akimut ersittumit poorneqarsimallutik uisorilasutut illutik qillaallattarput. Nuna apummit qallerneqarsimasoq peqatigalugu seqernup qinngornerisa inngianaannartumik orpinnit naasunillu akisunnerisa qorlortorsuit alutornassusiat erseqqissisittarpaat.

Ukiukkuttaaq Niagarap Qorlortorsuisa amilimanersaasigut sikuminersuit sarfaanneqartarput. Ukiuni qaangiuttuni qorlortorsuit amilimanersaat sikuminersuarnit Eriep tasersuaneersunit milikarneqarsinnaasarpoq. Tasersuup sikua nalloorsinnarluni sikuminersuit Niagarap kuussuatigut qorlortorsuartigullu ammut takoranneqisumik sarfaanneqartarput kiisalu amilimanikkut qaleriiaarsinnaasarlutik. Sikup aputillu qaleriiaarnerisigut qattunersat kuussuaq napillugu ikaarfigineqarsinnaasut pilersinneqartarput. Ukiuni kingulliunerusuni tasersuup Eriep Niagarap qorlortorsuinut aariaatigut sikup qaleriiaarluni uneraannarnissaa pinngitsoortinniarlugu assiaqut saviminermit orpissuarnillu sanaajusoq kuussuakkut ikaartillugu ivertinneqartalersimavoq.

Niagarap qeqertaasarsua

Qorlortorsuit naammaataattut oqaatigineqarsinnaasoq tassaavoq Niagarap qeqertaasaa naggorissoq - nuna amitsoq tasersuit Ontariop, Eriep Niagarallu sivinganersaata akornanniittoq. Nunap oqquartumiinnerata tatsillu eqqaaniinnerata kingunerisaanik silaannaq qeqertaasamut tulluarluinnartoq pilersinneqarsimavoq.

Sivinganersap tatsillu akornanni silaannaq kaaviiaarpoq, ukiukkut aasakkullu silaannarmik assigiiaartitsisumik. Paarnanik mamarunaqisunik assigiinngitsunik, soorlu iipilinik, kirsebærinik, pærinik, blommenik, ferskeninik kiisalu viinnequtinik assigiinngitsunik paarnalinnik naatitsivissuit qeqertaasami illersugaasumi qalipagarpalaartumilu tassani nassaassaapput. Viinnissanik tunguiaaviit grapellu isserannik piiaanermut suliffissuaqarfiit illoqarfeeqqani najoruminartuniittut viinnissanik suliarinneqqaarfiusarput taamalu Ontariomi nunap ilaata tamatuma immikkut illuinnassusianut tapersiisuullutik. Tamakkua tamarmik kinguerisaannik nunaannakkut nuannerluinnartumik angalarujoortoqarsinnaavoq, pingaartumik upernaakkut naasut sikkeraleruttorfiisa nalaani aamma ukiakkut katersuiffiup nalaani.

Ukiup immikkoortuini tamani erlinnartuut

Amerikami erlinnartuut tusaamasaasoq tamanna Guutimit tunissutaavoq angingaartoq. (Naleqqiuguk Tussiaat 115:16) Tamatuminnga isiginnaariartunut tamanut nuannaarutaavoq.

Ukiup qanoq ilinerani sukkulluunniit orninneqarsinnaavoq Jehovallu pinngortitaa eqqumiitsuliarpalaartoq tamanna tupigusuutigineqarsinnaalluni. Upernaakkut naasut sikkeraleruttorfiisa nalaani naamasassat inuummarissinartut naatitsivissuarneersut naamaneqarsinnaasarput, paarnat illinnartut assigiinngitsut ooqattaarneqarsinnaallutik kiisalu aasap naasuini qalipaatigissorpassuarni aalataartuni qorlortorsuarnillu imerterneqarluartartuni Pinngortitsisitta suliai pitsaalluinnartut qimerloorneqarsinnaallutik. Imaluunniit ukiakkut qalipaatit kusanarluinnartut, soorlu orpiit ahornit aappaluttunik qalipaatillit orpiit allarpassuit sungaartunik aappalungusersunillu qalipaatillit Ontariop kujasissuani naasartut akornanniittut qimerloorneqarsinnaapput.

Allat Niagarap Qorlortorsuisa alutornassusiat ukiukkut nuannaarutigerusuttarpaat — qorlortorsuit ataanni sermeq apullu qaleriaarlutik qaqqajunnaasaliortitsileraangata, kiisalu orpiit orpikkallu apummit qaqortumit minguitsumit qallerneqarangaata imaluunniit sermimit ukiup seqernanit krystalisut kusanarluinnartutut qillaallatsinneqartartumit poorneqarangaata. Niagarap qeqertaasarsuata qorlortorsuillu ukiup immikkoortuisa sisamaasut ajunnginnersaat saqqummersittarpaat Jehovamullu ukiut tuusindtillit matuma siornatigut ima neriorsuuteqarsimasumut qujamasunnerput annerulersillugu: „Nunarsuaqartillugu soraanngisaannassapput siaruarterineq katersuinerlu, issi kiallu, aasaq ukiorlu, ulloq unnuarlu.“ — 1 Moses 8:22. (gE 8/10 92)

 [Qupp. 27-mi ungalusaq]

Qorlortorsuit neriorneqarnerat Qanoq nakkutigineqarpa?

Piffissap ingerlanerani neriuinerup qorlortorsuit nungutitaanissaannik aarlerinartorsiortippai. Ukiuni kingulliunerusuni neriuineq millisinneqarsinnaasimavoq Qimuttuarsuup aloqutaasa qorlortorsuani neriuineq ukiumut 8 cm-nik, Amerikallu qorlortorsuani ukiumut 2,5 cm-nik taamaallaat annertussuseqalersillugu. Tamanna anguneqarsinnaasimavoq periaatsit pingaarnerusut marluk aqqutigalugit: (1) Kuussup naqqata itisilerneratigut erngullu sammiviata ikerasaap qeqqanit illikartinneratigut kiisalu (2) erngup ilarujussuata imermik nukiliorfiup sarfaliuutaasigoortinneratigut taamaalilluni erngup qorlortorsuartigut nakkaasup annertussusia millisinneqarluni. Tamanna kuussup sarfaa akimorlugu sapusiat 18-nik immikkoortortallit aqqutigalugit nakkutigineqarpoq. Maanna taamaallaat takornariaqaleruttorfiata nalaani erngup qorlortorsuartigut nakkaanera tamakkersortinneqartarpoq.

Qimmuttuarsuup aloqutaasa qorlortorsua 53 meterinik portussuseqartutut 792 meterinillu atitussuseqartutut naatsorsorneqarsimavoq. Amerikap qorlortorsua 55 meterinik portussuseqarpoq 305 meterinillu atitussuseqarluni. Erngup allanngortinneqarani qorlortorsuartigut marluusutigut nakkaasup annertussusia issariarnermut 7,6 million literinut missingersuunneqarsimavoq.

[Qupp. 28-mi ungalusaq]

Allunaasakkut pisuttartut sapiitsuliorniartartullu

Allunaasakkut pisuttartut tusaamasaanerpaat marluk Niagarap kuussuata amilimanersaatigut arlaleriarlutik ikaartartut tassaapput Blondin aamma Farini.

Blondinip sapiitsuliorniarnera tupinnarnerpaaq kissarsuummik nassarluni allunaasakkut pisunnermik imaqarpoq. Kissarsuut allunaasamut iligamiuk kukuppaa omeletiliorlunilu. Omeleti mikisunnguanngorlugu aggorsinnarlugu takornarianut umiatsiap Maid of the Mist-ip ilaasuinut atiminiittunut ningippaa.

Farini ajornerujumanani maskiina errorsissut allunaasakkut nassarlugu pisuppoq. Errorsivik allunaasamut ilisinnarlugu qummuattaq atorlugu imermik kuussuarmit qalusivoq arnarpaaluillu kakkissarfii errorlugit. Errorsinini naammassigamiuk errortani errorsivimmut qummut sanimullu sammisillugit iniorarpai kakkissarfiillu anoraannguamit erfalataartinneqartillugit oqqullugit.

Sapiitsuliorniartartut Qimuttuarsuup aloqutaasa qorlortorsua nappartanut, pullartanut allanullu ikiffigineqarsinnaasunut ilaallutik qorlortorsuartigut kuugussaatinnermikkut sapiiserfiginiartarsimavaat. Ilaat ajoquserlutik aniguisaraluartut allarpassuit ipillutik imaluunniit qorlortorsuartigut nakkaallutik tunnerminni ajunaartarput. Sapiitsuliorniartarnerit tamakkua inerteqqutaalernikuupput.

[Suminngaanneernera]

H. Armstrong Roberts

[Qupp. 26, 27-mi assiliartat]

Qimuttuarsuup aloqutaasa qorlortorsua ittuttuinnarsuaq angallammit (saavata tungaani) isiginnaaraanni puigunaalluinnartuuvoq

Amerikap qorlortorsua (ataani) Qimuttuarsuullu aloqutaasa qorlortorsua (qulaani) ilunnguumminartumik kusanassusertik atillugu

Ukiukkut qorlortorsuit sermimit apummillu inngianaannarmit avatangerneqarsimasarput

[Suminngaanneernera]

Niagara Parks commission

Frederick Churchip qalipagaani 1857-imeersumi neriusaaq ilanngunneqarsimasoq

[Suminngaanneernera]

Frederic Edwin Church: NIAGARA/Corcoran Gallery of Art, Museum Purchase, 76.15